@book{dd862ed97bd5453d93991771558e51af,
title = "Matalaseismiset menetelm{\"a}t rakennusgeofysiikassa",
abstract = "Uusimmilla kannettavilla digitaalisilla seismografeilla tehdyiss{\"a} sek{\"a} taittumis- ett{\"a} heijastusluotauksissa tallennettiin koko aaltomuoto. Perinteisess{\"a} taittumisluotauksessa analysoitiin nopeimman P-aallon kulkuajan lis{\"a}ksi my{\"o}s P-aallon voimakkuus, mik{\"a} varmensi kalliolaadun tulkintaa. Kaupunkialueilla teht{\"a}vi{\"a} tutkimuksia varten kokeiltiin uusia aaltol{\"a}hteit{\"a}. Maaper{\"a}haulikon avulla selvitettiin 15 - 20 m paksun maakerroksen alla olevan kallion syvyys ja laatu. Yksitt{\"a}isiss{\"a} digitaalisissa taittumisluotausrekister{\"o}inneiss{\"a} havaittiin my{\"o}s kallionpinnasta heijastuneita aaltoja, joiden perusteella taittumisluotauksen tulkintaa voitiin tarkentaa. N{\"a}m{\"a} aallot erottuivat vain silloin, kun tutkimusalueella, jossa pohjaveden pinta oli l{\"a}hell{\"a} maanpintaa, pystyttiin rekister{\"o}im{\"a}{\"a}n korkeataajuisia, yli 200 Hz:n aaltoja. Kallion pinnalta tehdyiss{\"a} heijastusluotauksissa rekister{\"o}itiin kallioon louhituista tunneleista ja luolista sek{\"a} kallion rakovy{\"o}hykkeist{\"a} heijastuneet korkeataajuiset aallot. L{\"a}hell{\"a} kallion pintaa olevien onkaloiden olemassaolo pystyttiin toteamaan niist{\"a} sironneiden aaltojen perusteella. Sen sijaan rakovy{\"o}hykkeist{\"a} heijastuneet aallot olivat parhaiten analysoitavissa heijastajan ollessa yli 50 metrin syvyydess{\"a}.",
keywords = "geophysical surveys, construction, refraction, wave propagation, seismic reflection, sound transmission, seismographs",
author = "Olli Okko",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3537-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "655",
address = "Finland",
}