@book{7a2b220e67bf41499b6b2114b5a48458,
title = "Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet",
abstract = "Matalaseosteisten alkoholipolttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuutta Suomen ilmastossa ei ole aikaisemmin tutkittu laajasti. Muissa maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, ett{\"a} bensiiniin lis{\"a}tt{\"a}v{\"a}n alkoholin enimmaism{\"a}{\"a}r{\"a}n olisi mieluimmin oltava pienempi tai yht{\"a}suuri kuin 5 % sek{\"a} oksygenaattien kokonaism{\"a}{\"a}r{\"a}n pienempi tai yht{\"a}suuri kuin 10 %, jotta bensiinille s{\"a}{\"a}detty moottori toimisi tyydytt{\"a}v{\"a}sti ja polttoainej{\"a}rjestelm{\"a}n materiaalit eiv{\"a}t aiheuttaisi ongelmia. Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet (etenkin metanoli) vaativat liukoisuussyist{\"a} lis{\"a}ksi v{\"a}liliuottimia (korkeampia alkoholeja). Laboratoriokokeissa tutkittiin alkoholipitoisuuden ja v{\"a}liliuottimien vaikutusta liukoisuuteen, tislaukseen, h{\"o}yrynpaineeseen, oktaani-lukuun ja moottorin polttoaineenkulutukseen. Kokeiden perusteella valittiin v{\"a}liliuottimeksi isopropyylialkoholi (IPA). Alustadynamometrill{\"a} tehtiin pako-kaasu- ja ajettavuuskokeita kolmella polttoaineella: 99-oktaanisella moottori-bensiinill{\"a} sek{\"a} siit{\"a} sekoitetuilla matalaseosteisilla metanolipolttoaineilla M3/IPA3 ja M5/IPA5. Pakokaasups{\"a}st{\"o}t eiv{\"a}t muuttuneet hiilimonoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}n pienenemist{\"a} lukuun ottamatta. Ajettavuudessa havaittiin liev{\"a}{\"a} huonontumista kylm{\"a}ll{\"a} moottorilla l{\"a}mmitysvaiheessa alkoholim{\"a}{\"a}r{\"a}n lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a}. L{\"a}mpim{\"a}ll{\"a} moottorilla ei esiintynyt ajettavuusongelmia. Kentt{\"a}kokeessa oli 15 VTT:n omaa autoa, jotka ryhmiteltiin kolmeen viiden auton ryhm{\"a}{\"a}n. Kokeessa seurattiin polttoaineen vesipitoisuutta tankkauspisteess{\"a} ja autoissa, polttoaineen polttoainej{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a} irroittaman materiaalin m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}, moottorin voitelu{\"o}ljyn ominaisuuksien muuttumista sek{\"a} ajettavuutta ja polttoaineesta aiheutuvia ongelmia. Yksi ryhm{\"a} k{\"a}ytti pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n koepolttoainetta (M5/IPA5), toinen koepolttoainetta ja bensiini{\"a} ja kolmas pelk{\"a}sta{\"a}n bensiini{\"a}. Jopa yli 1000 ppm:{\"a}{\"a}n keinotekoisesti nostettu vesipitoisuus ei aiheuttanut erottumista eik{\"a} ajettavuusongelmia, vaikka l{\"a}mp{\"o}tila laski ajoittain -25 °C:seen kokeen aikana. Suodattimiin ker{\"a}{\"a}ntynyt ainesm{\"a}{\"a}r{\"a} oli suhteellisen pieni eik{\"a} aiheuttanut k{\"a}yntiongelmia. Voitelu{\"o}ljyn ominaisuuksissa ei ollut eroja vertailuryhmien v{\"a}lill{\"a}. Koeautojen toiminnassa ei esiintynyt polttoaineesta aiheutuvia ongelmia, ja ajettavuutta pidettiin yleisesti hyv{\"a}n{\"a} koepolttoainetta k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a}. Kyseess{\"a} ollut suppea kentt{\"a}koe ei anna t{\"a}ydellist{\"a} kuvaa laajemman k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton mahdollisista ongelmista.",
keywords = "combustion engines, fuels, alcohols, automotive fuels, tests",
author = "Tom Eklund and P{\"a}ivi Koponen",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2694-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "627",
address = "Finland",
}