Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet

Tom Eklund, Päivi Koponen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Matalaseosteisten alkoholipolttoaineiden käyttökelpoisuutta Suomen ilmastossa ei ole aikaisemmin tutkittu laajasti. Muissa maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että bensiiniin lisättävän alkoholin enimmaismäärän olisi mieluimmin oltava pienempi tai yhtäsuuri kuin 5 % sekä oksygenaattien kokonaismäärän pienempi tai yhtäsuuri kuin 10 %, jotta bensiinille säädetty moottori toimisi tyydyttävästi ja polttoainejärjestelmän materiaalit eivät aiheuttaisi ongelmia. Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet (etenkin metanoli) vaativat liukoisuussyistä lisäksi väliliuottimia (korkeampia alkoholeja). Laboratoriokokeissa tutkittiin alkoholipitoisuuden ja väliliuottimien vaikutusta liukoisuuteen, tislaukseen, höyrynpaineeseen, oktaani-lukuun ja moottorin polttoaineenkulutukseen. Kokeiden perusteella valittiin väliliuottimeksi isopropyylialkoholi (IPA). Alustadynamometrillä tehtiin pako-kaasu- ja ajettavuuskokeita kolmella polttoaineella: 99-oktaanisella moottori-bensiinillä sekä siitä sekoitetuilla matalaseosteisilla metanolipolttoaineilla M3/IPA3 ja M5/IPA5. Pakokaasupsästöt eivät muuttuneet hiilimonoksidipäästön pienenemistä lukuun ottamatta. Ajettavuudessa havaittiin lievää huonontumista kylmällä moottorilla lämmitysvaiheessa alkoholimäärän lisääntyessä. Lämpimällä moottorilla ei esiintynyt ajettavuusongelmia. Kenttäkokeessa oli 15 VTT:n omaa autoa, jotka ryhmiteltiin kolmeen viiden auton ryhmään. Kokeessa seurattiin polttoaineen vesipitoisuutta tankkauspisteessä ja autoissa, polttoaineen polttoainejärjestelmästä irroittaman materiaalin määrää, moottorin voiteluöljyn ominaisuuksien muuttumista sekä ajettavuutta ja polttoaineesta aiheutuvia ongelmia. Yksi ryhmä käytti pelkästään koepolttoainetta (M5/IPA5), toinen koepolttoainetta ja bensiiniä ja kolmas pelkästaän bensiiniä. Jopa yli 1000 ppm:ään keinotekoisesti nostettu vesipitoisuus ei aiheuttanut erottumista eikä ajettavuusongelmia, vaikka lämpötila laski ajoittain -25 °C:seen kokeen aikana. Suodattimiin kerääntynyt ainesmäärä oli suhteellisen pieni eikä aiheuttanut käyntiongelmia. Voiteluöljyn ominaisuuksissa ei ollut eroja vertailuryhmien välillä. Koeautojen toiminnassa ei esiintynyt polttoaineesta aiheutuvia ongelmia, ja ajettavuutta pidettiin yleisesti hyvänä koepolttoainetta käytettäessä. Kyseessä ollut suppea kenttäkoe ei anna täydellistä kuvaa laajemman käyttöönoton mahdollisista ongelmista.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages74
    ISBN (Print)951-38-2694-5
    Publication statusPublished - 1986
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
    Number627
    ISSN0358-5085

    Keywords

    • combustion engines
    • fuels
    • alcohols
    • automotive fuels
    • tests

    Cite this

    Eklund, T., & Koponen, P. (1986). Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 627