Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet

Tom Eklund, Päivi Koponen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Matalaseosteisten alkoholipolttoaineiden käyttökelpoisuutta Suomen ilmastossa ei ole aikaisemmin tutkittu laajasti. Muissa maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että bensiiniin lisättävän alkoholin enimmaismäärän olisi mieluimmin oltava pienempi tai yhtäsuuri kuin 5 % sekä oksygenaattien kokonaismäärän pienempi tai yhtäsuuri kuin 10 %, jotta bensiinille säädetty moottori toimisi tyydyttävästi ja polttoainejärjestelmän materiaalit eivät aiheuttaisi ongelmia. Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet (etenkin metanoli) vaativat liukoisuussyistä lisäksi väliliuottimia (korkeampia alkoholeja). Laboratoriokokeissa tutkittiin alkoholipitoisuuden ja väliliuottimien vaikutusta liukoisuuteen, tislaukseen, höyrynpaineeseen, oktaani-lukuun ja moottorin polttoaineenkulutukseen. Kokeiden perusteella valittiin väliliuottimeksi isopropyylialkoholi (IPA). Alustadynamometrillä tehtiin pako-kaasu- ja ajettavuuskokeita kolmella polttoaineella: 99-oktaanisella moottori-bensiinillä sekä siitä sekoitetuilla matalaseosteisilla metanolipolttoaineilla M3/IPA3 ja M5/IPA5. Pakokaasupsästöt eivät muuttuneet hiilimonoksidipäästön pienenemistä lukuun ottamatta. Ajettavuudessa havaittiin lievää huonontumista kylmällä moottorilla lämmitysvaiheessa alkoholimäärän lisääntyessä. Lämpimällä moottorilla ei esiintynyt ajettavuusongelmia. Kenttäkokeessa oli 15 VTT:n omaa autoa, jotka ryhmiteltiin kolmeen viiden auton ryhmään. Kokeessa seurattiin polttoaineen vesipitoisuutta tankkauspisteessä ja autoissa, polttoaineen polttoainejärjestelmästä irroittaman materiaalin määrää, moottorin voiteluöljyn ominaisuuksien muuttumista sekä ajettavuutta ja polttoaineesta aiheutuvia ongelmia. Yksi ryhmä käytti pelkästään koepolttoainetta (M5/IPA5), toinen koepolttoainetta ja bensiiniä ja kolmas pelkästaän bensiiniä. Jopa yli 1000 ppm:ään keinotekoisesti nostettu vesipitoisuus ei aiheuttanut erottumista eikä ajettavuusongelmia, vaikka lämpötila laski ajoittain -25 °C:seen kokeen aikana. Suodattimiin kerääntynyt ainesmäärä oli suhteellisen pieni eikä aiheuttanut käyntiongelmia. Voiteluöljyn ominaisuuksissa ei ollut eroja vertailuryhmien välillä. Koeautojen toiminnassa ei esiintynyt polttoaineesta aiheutuvia ongelmia, ja ajettavuutta pidettiin yleisesti hyvänä koepolttoainetta käytettäessä. Kyseessä ollut suppea kenttäkoe ei anna täydellistä kuvaa laajemman käyttöönoton mahdollisista ongelmista.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Print)951-38-2694-5
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume627

Keywords

  • combustion engines
  • fuels
  • alcohols
  • automotive fuels
  • tests

Cite this

Eklund, T., & Koponen, P. (1986). Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 627
Eklund, Tom ; Koponen, Päivi. / Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 627).
@book{7a2b220e67bf41499b6b2114b5a48458,
title = "Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet",
abstract = "Matalaseosteisten alkoholipolttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuutta Suomen ilmastossa ei ole aikaisemmin tutkittu laajasti. Muissa maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, ett{\"a} bensiiniin lis{\"a}tt{\"a}v{\"a}n alkoholin enimmaism{\"a}{\"a}r{\"a}n olisi mieluimmin oltava pienempi tai yht{\"a}suuri kuin 5 {\%} sek{\"a} oksygenaattien kokonaism{\"a}{\"a}r{\"a}n pienempi tai yht{\"a}suuri kuin 10 {\%}, jotta bensiinille s{\"a}{\"a}detty moottori toimisi tyydytt{\"a}v{\"a}sti ja polttoainej{\"a}rjestelm{\"a}n materiaalit eiv{\"a}t aiheuttaisi ongelmia. Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet (etenkin metanoli) vaativat liukoisuussyist{\"a} lis{\"a}ksi v{\"a}liliuottimia (korkeampia alkoholeja). Laboratoriokokeissa tutkittiin alkoholipitoisuuden ja v{\"a}liliuottimien vaikutusta liukoisuuteen, tislaukseen, h{\"o}yrynpaineeseen, oktaani-lukuun ja moottorin polttoaineenkulutukseen. Kokeiden perusteella valittiin v{\"a}liliuottimeksi isopropyylialkoholi (IPA). Alustadynamometrill{\"a} tehtiin pako-kaasu- ja ajettavuuskokeita kolmella polttoaineella: 99-oktaanisella moottori-bensiinill{\"a} sek{\"a} siit{\"a} sekoitetuilla matalaseosteisilla metanolipolttoaineilla M3/IPA3 ja M5/IPA5. Pakokaasups{\"a}st{\"o}t eiv{\"a}t muuttuneet hiilimonoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}n pienenemist{\"a} lukuun ottamatta. Ajettavuudessa havaittiin liev{\"a}{\"a} huonontumista kylm{\"a}ll{\"a} moottorilla l{\"a}mmitysvaiheessa alkoholim{\"a}{\"a}r{\"a}n lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a}. L{\"a}mpim{\"a}ll{\"a} moottorilla ei esiintynyt ajettavuusongelmia. Kentt{\"a}kokeessa oli 15 VTT:n omaa autoa, jotka ryhmiteltiin kolmeen viiden auton ryhm{\"a}{\"a}n. Kokeessa seurattiin polttoaineen vesipitoisuutta tankkauspisteess{\"a} ja autoissa, polttoaineen polttoainej{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a} irroittaman materiaalin m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}, moottorin voitelu{\"o}ljyn ominaisuuksien muuttumista sek{\"a} ajettavuutta ja polttoaineesta aiheutuvia ongelmia. Yksi ryhm{\"a} k{\"a}ytti pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n koepolttoainetta (M5/IPA5), toinen koepolttoainetta ja bensiini{\"a} ja kolmas pelk{\"a}sta{\"a}n bensiini{\"a}. Jopa yli 1000 ppm:{\"a}{\"a}n keinotekoisesti nostettu vesipitoisuus ei aiheuttanut erottumista eik{\"a} ajettavuusongelmia, vaikka l{\"a}mp{\"o}tila laski ajoittain -25 °C:seen kokeen aikana. Suodattimiin ker{\"a}{\"a}ntynyt ainesm{\"a}{\"a}r{\"a} oli suhteellisen pieni eik{\"a} aiheuttanut k{\"a}yntiongelmia. Voitelu{\"o}ljyn ominaisuuksissa ei ollut eroja vertailuryhmien v{\"a}lill{\"a}. Koeautojen toiminnassa ei esiintynyt polttoaineesta aiheutuvia ongelmia, ja ajettavuutta pidettiin yleisesti hyv{\"a}n{\"a} koepolttoainetta k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a}. Kyseess{\"a} ollut suppea kentt{\"a}koe ei anna t{\"a}ydellist{\"a} kuvaa laajemman k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton mahdollisista ongelmista.",
keywords = "combustion engines, fuels, alcohols, automotive fuels, tests",
author = "Tom Eklund and P{\"a}ivi Koponen",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2694-5",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Eklund, T & Koponen, P 1986, Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 627, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet. / Eklund, Tom; Koponen, Päivi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 627).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet

AU - Eklund, Tom

AU - Koponen, Päivi

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Matalaseosteisten alkoholipolttoaineiden käyttökelpoisuutta Suomen ilmastossa ei ole aikaisemmin tutkittu laajasti. Muissa maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että bensiiniin lisättävän alkoholin enimmaismäärän olisi mieluimmin oltava pienempi tai yhtäsuuri kuin 5 % sekä oksygenaattien kokonaismäärän pienempi tai yhtäsuuri kuin 10 %, jotta bensiinille säädetty moottori toimisi tyydyttävästi ja polttoainejärjestelmän materiaalit eivät aiheuttaisi ongelmia. Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet (etenkin metanoli) vaativat liukoisuussyistä lisäksi väliliuottimia (korkeampia alkoholeja). Laboratoriokokeissa tutkittiin alkoholipitoisuuden ja väliliuottimien vaikutusta liukoisuuteen, tislaukseen, höyrynpaineeseen, oktaani-lukuun ja moottorin polttoaineenkulutukseen. Kokeiden perusteella valittiin väliliuottimeksi isopropyylialkoholi (IPA). Alustadynamometrillä tehtiin pako-kaasu- ja ajettavuuskokeita kolmella polttoaineella: 99-oktaanisella moottori-bensiinillä sekä siitä sekoitetuilla matalaseosteisilla metanolipolttoaineilla M3/IPA3 ja M5/IPA5. Pakokaasupsästöt eivät muuttuneet hiilimonoksidipäästön pienenemistä lukuun ottamatta. Ajettavuudessa havaittiin lievää huonontumista kylmällä moottorilla lämmitysvaiheessa alkoholimäärän lisääntyessä. Lämpimällä moottorilla ei esiintynyt ajettavuusongelmia. Kenttäkokeessa oli 15 VTT:n omaa autoa, jotka ryhmiteltiin kolmeen viiden auton ryhmään. Kokeessa seurattiin polttoaineen vesipitoisuutta tankkauspisteessä ja autoissa, polttoaineen polttoainejärjestelmästä irroittaman materiaalin määrää, moottorin voiteluöljyn ominaisuuksien muuttumista sekä ajettavuutta ja polttoaineesta aiheutuvia ongelmia. Yksi ryhmä käytti pelkästään koepolttoainetta (M5/IPA5), toinen koepolttoainetta ja bensiiniä ja kolmas pelkästaän bensiiniä. Jopa yli 1000 ppm:ään keinotekoisesti nostettu vesipitoisuus ei aiheuttanut erottumista eikä ajettavuusongelmia, vaikka lämpötila laski ajoittain -25 °C:seen kokeen aikana. Suodattimiin kerääntynyt ainesmäärä oli suhteellisen pieni eikä aiheuttanut käyntiongelmia. Voiteluöljyn ominaisuuksissa ei ollut eroja vertailuryhmien välillä. Koeautojen toiminnassa ei esiintynyt polttoaineesta aiheutuvia ongelmia, ja ajettavuutta pidettiin yleisesti hyvänä koepolttoainetta käytettäessä. Kyseessä ollut suppea kenttäkoe ei anna täydellistä kuvaa laajemman käyttöönoton mahdollisista ongelmista.

AB - Matalaseosteisten alkoholipolttoaineiden käyttökelpoisuutta Suomen ilmastossa ei ole aikaisemmin tutkittu laajasti. Muissa maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että bensiiniin lisättävän alkoholin enimmaismäärän olisi mieluimmin oltava pienempi tai yhtäsuuri kuin 5 % sekä oksygenaattien kokonaismäärän pienempi tai yhtäsuuri kuin 10 %, jotta bensiinille säädetty moottori toimisi tyydyttävästi ja polttoainejärjestelmän materiaalit eivät aiheuttaisi ongelmia. Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet (etenkin metanoli) vaativat liukoisuussyistä lisäksi väliliuottimia (korkeampia alkoholeja). Laboratoriokokeissa tutkittiin alkoholipitoisuuden ja väliliuottimien vaikutusta liukoisuuteen, tislaukseen, höyrynpaineeseen, oktaani-lukuun ja moottorin polttoaineenkulutukseen. Kokeiden perusteella valittiin väliliuottimeksi isopropyylialkoholi (IPA). Alustadynamometrillä tehtiin pako-kaasu- ja ajettavuuskokeita kolmella polttoaineella: 99-oktaanisella moottori-bensiinillä sekä siitä sekoitetuilla matalaseosteisilla metanolipolttoaineilla M3/IPA3 ja M5/IPA5. Pakokaasupsästöt eivät muuttuneet hiilimonoksidipäästön pienenemistä lukuun ottamatta. Ajettavuudessa havaittiin lievää huonontumista kylmällä moottorilla lämmitysvaiheessa alkoholimäärän lisääntyessä. Lämpimällä moottorilla ei esiintynyt ajettavuusongelmia. Kenttäkokeessa oli 15 VTT:n omaa autoa, jotka ryhmiteltiin kolmeen viiden auton ryhmään. Kokeessa seurattiin polttoaineen vesipitoisuutta tankkauspisteessä ja autoissa, polttoaineen polttoainejärjestelmästä irroittaman materiaalin määrää, moottorin voiteluöljyn ominaisuuksien muuttumista sekä ajettavuutta ja polttoaineesta aiheutuvia ongelmia. Yksi ryhmä käytti pelkästään koepolttoainetta (M5/IPA5), toinen koepolttoainetta ja bensiiniä ja kolmas pelkästaän bensiiniä. Jopa yli 1000 ppm:ään keinotekoisesti nostettu vesipitoisuus ei aiheuttanut erottumista eikä ajettavuusongelmia, vaikka lämpötila laski ajoittain -25 °C:seen kokeen aikana. Suodattimiin kerääntynyt ainesmäärä oli suhteellisen pieni eikä aiheuttanut käyntiongelmia. Voiteluöljyn ominaisuuksissa ei ollut eroja vertailuryhmien välillä. Koeautojen toiminnassa ei esiintynyt polttoaineesta aiheutuvia ongelmia, ja ajettavuutta pidettiin yleisesti hyvänä koepolttoainetta käytettäessä. Kyseessä ollut suppea kenttäkoe ei anna täydellistä kuvaa laajemman käyttöönoton mahdollisista ongelmista.

KW - combustion engines

KW - fuels

KW - alcohols

KW - automotive fuels

KW - tests

M3 - Report

SN - 951-38-2694-5

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Eklund T, Koponen P. Matalaseosteiset alkoholipolttoaineet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 627).