TY - BOOK
T1 - Materiaalivertailu eroosio-korroosio-olosuhteissa
AU - Rautala, Paavo
AU - Mäkelä, Ulla
AU - Orjala, Markku
AU - Selin, Lauri
PY - 1988
Y1 - 1988
N2 - Eroosio-korroosiokäyttäytymisen selvittämiseksi on
tutkimuksessa verrattu kattilarakenteissa mahdollisesti
käytettäviä materiaaleja kivihiilen leijukerrospolttoa
vastaavissa olosuhteissa. Koeajot tehtiin VTT:n
kotimaisten polttoaineiden laboratorion
leijukerroskoelaitteessa syöttäen tulipesään lisäaineena
rikkidioksidia. Kiertomassana oli kvartsihiekka ja
koelämpötilat vaihtelivat välillä 450 - 550 °C.
Koekappaleista määritettiin painohäviöt ja
dimensiomuutokset; mikrorakennetarkasteluin ja
kovuusmittauksin tutkittiin materiaalien ominaisuuksien
vaikutusta kulumiseen.
Vähiten kului Sanicro 28, jonka suhteellinen
kulumisnopeus oli esim. lämpötilassa 450 °C noin puolet
seuraavaksi vähiten kuluneiden FeCrAlY:n ja AISI310S:n
kulumisnopeuksista. SEM-tarkastelussa todettiin Haynes
25:tä lukuunottamatta muiden materiaalien (St45.8,
10CrMo910, X20CrMoV121, AISI310S, 253MA, In 800 H,
Sanicro 28) pinnalle muodostuneen oksidikerroksen
vaikuttaneen eroosiokäyttäytymiseen. Erityisesti Sanicro
28:11a muodostunut tiivis, ohut oksidikerros ja
FeCrAlY:lla muodostunut Al2O3:a sisältävä kerros ovat
oletettavasti merkittävästi parantaneet ko. materiaalien
kulumiskestävyyttä. Perusmateriaalien kovuuden ja
eroosionopeuden välillä ei havaittu riippuvuutta.
Materiaaleilla, jotka muodostivat paksun oksidikerroksen
(esim. St 45.8) maksimikuluminen tapahtui suuremmilla
iskeytymiskulmilla kuin muilla materiaaleilla, joilla
eroosionopeuden maksimi sijoittui välille 60°-15°.
AB - Eroosio-korroosiokäyttäytymisen selvittämiseksi on
tutkimuksessa verrattu kattilarakenteissa mahdollisesti
käytettäviä materiaaleja kivihiilen leijukerrospolttoa
vastaavissa olosuhteissa. Koeajot tehtiin VTT:n
kotimaisten polttoaineiden laboratorion
leijukerroskoelaitteessa syöttäen tulipesään lisäaineena
rikkidioksidia. Kiertomassana oli kvartsihiekka ja
koelämpötilat vaihtelivat välillä 450 - 550 °C.
Koekappaleista määritettiin painohäviöt ja
dimensiomuutokset; mikrorakennetarkasteluin ja
kovuusmittauksin tutkittiin materiaalien ominaisuuksien
vaikutusta kulumiseen.
Vähiten kului Sanicro 28, jonka suhteellinen
kulumisnopeus oli esim. lämpötilassa 450 °C noin puolet
seuraavaksi vähiten kuluneiden FeCrAlY:n ja AISI310S:n
kulumisnopeuksista. SEM-tarkastelussa todettiin Haynes
25:tä lukuunottamatta muiden materiaalien (St45.8,
10CrMo910, X20CrMoV121, AISI310S, 253MA, In 800 H,
Sanicro 28) pinnalle muodostuneen oksidikerroksen
vaikuttaneen eroosiokäyttäytymiseen. Erityisesti Sanicro
28:11a muodostunut tiivis, ohut oksidikerros ja
FeCrAlY:lla muodostunut Al2O3:a sisältävä kerros ovat
oletettavasti merkittävästi parantaneet ko. materiaalien
kulumiskestävyyttä. Perusmateriaalien kovuuden ja
eroosionopeuden välillä ei havaittu riippuvuutta.
Materiaaleilla, jotka muodostivat paksun oksidikerroksen
(esim. St 45.8) maksimikuluminen tapahtui suuremmilla
iskeytymiskulmilla kuin muilla materiaaleilla, joilla
eroosionopeuden maksimi sijoittui välille 60°-15°.
KW - erosion corrosion
KW - heat resistant steels
KW - heat resistant alloys
KW - combustion chambers
M3 - Report
SN - 951-38-3217-1
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Materiaalivertailu eroosio-korroosio-olosuhteissa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -