TY - BOOK
T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
T2 - Energiahuollon kirjallisuusselvitys
AU - Marjokorpi, Tuomo
AU - Rahkonen, Jukka
AU - Tarvainen, Veikko
PY - 1983
Y1 - 1983
N2 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon nykytilaa ja
tulevaa kehitystä selvitetään tilastojen, kirjallisuuden
sekä EKONO OY:n eri toimeksiantojen yhteydessä
saavuttaman kokemuksen perusteella.
Mekaaninen metsäteollisuus käytti erilaisia
primaäripolttoaineita vuonna 1978 noin 0,5 milj.
öljyekvivalenttitonnia (n. 20 000 TJ), joka on n. 2 %
koko maan polttoaineen kulutuksesta .
Teollisuuden käyttämästa lämpöenergiasta oli mekaanisen
puunjalostuksen osuus 3,6 % (13 233 TJ) ja sähköstä 4,4 %
(888 GWh, 3 200 TJ). Suurin osa mekaanisen
metsäteollisuuden sähköstä (yli 96 %) ja lämmöstä yli 93
%) käytetään saha- ja puulevyteollisuudessa.
Lämmöntuotannon omavaraisuus oli 92 % ja sähköntuotannon
47 %, kun otetaan huomioon yritysten osakkuuslaitoksilta
ja muulta metsäteollisuudelta "saama" energia. Oman
vesivoiman osuus sähköstä oli 23 % ja vastapainevoiman 19
%.
Ulkomaisten polttoaineiden osuus mekaanisen
metsäteollisuuden polttoaineista oli v. 1978 yli puolet.
Kotimaisista polttoaineista käytettiin eniten kuorta,
jonka osuus oli noin viidennes. Viime vuosina on
kuitenkin siirrytty voimakkaasti kotimaisiin
polttoaineisiin ja uutta niiden käyttöön sopivaa
lämmönkehityskapasiteettia on hankittu noin 130 MW.
Näiden laitteistojen käytöllä voidaan vähentää
öljynkulutusta n. 50 000 t/v.
Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon ongelmina
ovat mm. pieni yksikkökoko, joka johtaa korkeisiin
pääoma- ja käyttökustannuksiin, suhteellisen lyhyt
vuotuinen käyttöaika sekä lukuisat hyvin erityyppiset
jätepolttoaineet, kuten märkä kuori, kuiva hiomapöly tms.
Oman vastapainevoiman tuotannon esteenä on useassa
tapauksessa se, että prosessilämpötilan tulee olla
suhteellisen korkea, mikä alentaa saantoa.
Voimakkaasti kohonneet polttoainehinnat ja valtiovallan
tuki ovat edistäneet kiinteitä polttoaineita käyttävien
laitteiden kehittämistä. Markkinoilla on useita lupaavia
polttolaiteratkaisuja, mutta monet niistä ovat vielä
prototyyppiasteella ja lisäkehitystyötä vaaditaan, jotta
laitteita voisi yhtä helposti hallita ja käyttää ilman
jatkuvaa miehitystä kuin öijylämmitteisiä laitoksia.
Useiden eri jalostusprosessien sijoittaminen toistensa
läheisyyteen tarjoaa lukuisia etuja myös energiahuollon
alalla. Näistä mainittakoon suurempi yksikkökoko,
alhaisemmat kayttökustannukset, paremmat edellytykset
omaan voimantuotantoon, mahdollisuus käyttää paremmin
koulutettua henkilökuntaa, tehokas jätteiden
hyödyntäminen.
Ennusteiden mukaan mekaanisen metsäteollisuuden
energiankäyttö tuoteyksikköä kohti kehittyy seuraavasti:
Lämmönkulutus laskee 7,7 % vuoteen 1995 mennessä
säästötoimenpiteiden ansiosta. Sähkönkulutus kasvaa noin
17 % vuoteen 1995 mennessä lisääntyvan mekanisoinnin
ansiosta. Sähkön reaalihinta tullee yhä edelleen
laskemaan ja myös siksi sen käyttö lisääntyy.
Yhteistyö yhdyskuntien kanssa tulee lisääntymään, koska
se tarjoaa mahdollisuuksia halvempien polttoaineiden
käyttöön ja saattaa eräissä tapauksissa mahdollistaa myös
voiman- ja lämöntuotannon yhdistämisen.
Vastapainevoimantuotanto pienissä yksiköissä edellyttää
erityisiä tukitoimia, jotka lienevät perusteltuja
kansantalouden kannalta.
AB - Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon nykytilaa ja
tulevaa kehitystä selvitetään tilastojen, kirjallisuuden
sekä EKONO OY:n eri toimeksiantojen yhteydessä
saavuttaman kokemuksen perusteella.
Mekaaninen metsäteollisuus käytti erilaisia
primaäripolttoaineita vuonna 1978 noin 0,5 milj.
öljyekvivalenttitonnia (n. 20 000 TJ), joka on n. 2 %
koko maan polttoaineen kulutuksesta .
Teollisuuden käyttämästa lämpöenergiasta oli mekaanisen
puunjalostuksen osuus 3,6 % (13 233 TJ) ja sähköstä 4,4 %
(888 GWh, 3 200 TJ). Suurin osa mekaanisen
metsäteollisuuden sähköstä (yli 96 %) ja lämmöstä yli 93
%) käytetään saha- ja puulevyteollisuudessa.
Lämmöntuotannon omavaraisuus oli 92 % ja sähköntuotannon
47 %, kun otetaan huomioon yritysten osakkuuslaitoksilta
ja muulta metsäteollisuudelta "saama" energia. Oman
vesivoiman osuus sähköstä oli 23 % ja vastapainevoiman 19
%.
Ulkomaisten polttoaineiden osuus mekaanisen
metsäteollisuuden polttoaineista oli v. 1978 yli puolet.
Kotimaisista polttoaineista käytettiin eniten kuorta,
jonka osuus oli noin viidennes. Viime vuosina on
kuitenkin siirrytty voimakkaasti kotimaisiin
polttoaineisiin ja uutta niiden käyttöön sopivaa
lämmönkehityskapasiteettia on hankittu noin 130 MW.
Näiden laitteistojen käytöllä voidaan vähentää
öljynkulutusta n. 50 000 t/v.
Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon ongelmina
ovat mm. pieni yksikkökoko, joka johtaa korkeisiin
pääoma- ja käyttökustannuksiin, suhteellisen lyhyt
vuotuinen käyttöaika sekä lukuisat hyvin erityyppiset
jätepolttoaineet, kuten märkä kuori, kuiva hiomapöly tms.
Oman vastapainevoiman tuotannon esteenä on useassa
tapauksessa se, että prosessilämpötilan tulee olla
suhteellisen korkea, mikä alentaa saantoa.
Voimakkaasti kohonneet polttoainehinnat ja valtiovallan
tuki ovat edistäneet kiinteitä polttoaineita käyttävien
laitteiden kehittämistä. Markkinoilla on useita lupaavia
polttolaiteratkaisuja, mutta monet niistä ovat vielä
prototyyppiasteella ja lisäkehitystyötä vaaditaan, jotta
laitteita voisi yhtä helposti hallita ja käyttää ilman
jatkuvaa miehitystä kuin öijylämmitteisiä laitoksia.
Useiden eri jalostusprosessien sijoittaminen toistensa
läheisyyteen tarjoaa lukuisia etuja myös energiahuollon
alalla. Näistä mainittakoon suurempi yksikkökoko,
alhaisemmat kayttökustannukset, paremmat edellytykset
omaan voimantuotantoon, mahdollisuus käyttää paremmin
koulutettua henkilökuntaa, tehokas jätteiden
hyödyntäminen.
Ennusteiden mukaan mekaanisen metsäteollisuuden
energiankäyttö tuoteyksikköä kohti kehittyy seuraavasti:
Lämmönkulutus laskee 7,7 % vuoteen 1995 mennessä
säästötoimenpiteiden ansiosta. Sähkönkulutus kasvaa noin
17 % vuoteen 1995 mennessä lisääntyvan mekanisoinnin
ansiosta. Sähkön reaalihinta tullee yhä edelleen
laskemaan ja myös siksi sen käyttö lisääntyy.
Yhteistyö yhdyskuntien kanssa tulee lisääntymään, koska
se tarjoaa mahdollisuuksia halvempien polttoaineiden
käyttöön ja saattaa eräissä tapauksissa mahdollistaa myös
voiman- ja lämöntuotannon yhdistämisen.
Vastapainevoimantuotanto pienissä yksiköissä edellyttää
erityisiä tukitoimia, jotka lienevät perusteltuja
kansantalouden kannalta.
M3 - Report
SN - 951-38-1654-0
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -