Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Energiahuollon kirjallisuusselvitys

Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon nykytilaa ja tulevaa kehitystä selvitetään tilastojen, kirjallisuuden sekä EKONO OY:n eri toimeksiantojen yhteydessä saavuttaman kokemuksen perusteella. Mekaaninen metsäteollisuus käytti erilaisia primaäripolttoaineita vuonna 1978 noin 0,5 milj. öljyekvivalenttitonnia (n. 20 000 TJ), joka on n. 2 % koko maan polttoaineen kulutuksesta . Teollisuuden käyttämästa lämpöenergiasta oli mekaanisen puunjalostuksen osuus 3,6 % (13 233 TJ) ja sähköstä 4,4 % (888 GWh, 3 200 TJ). Suurin osa mekaanisen metsäteollisuuden sähköstä (yli 96 %) ja lämmöstä yli 93 %) käytetään saha- ja puulevyteollisuudessa. Lämmöntuotannon omavaraisuus oli 92 % ja sähköntuotannon 47 %, kun otetaan huomioon yritysten osakkuuslaitoksilta ja muulta metsäteollisuudelta "saama" energia. Oman vesivoiman osuus sähköstä oli 23 % ja vastapainevoiman 19 %. Ulkomaisten polttoaineiden osuus mekaanisen metsäteollisuuden polttoaineista oli v. 1978 yli puolet. Kotimaisista polttoaineista käytettiin eniten kuorta, jonka osuus oli noin viidennes. Viime vuosina on kuitenkin siirrytty voimakkaasti kotimaisiin polttoaineisiin ja uutta niiden käyttöön sopivaa lämmönkehityskapasiteettia on hankittu noin 130 MW. Näiden laitteistojen käytöllä voidaan vähentää öljynkulutusta n. 50 000 t/v. Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon ongelmina ovat mm. pieni yksikkökoko, joka johtaa korkeisiin pääoma- ja käyttökustannuksiin, suhteellisen lyhyt vuotuinen käyttöaika sekä lukuisat hyvin erityyppiset jätepolttoaineet, kuten märkä kuori, kuiva hiomapöly tms. Oman vastapainevoiman tuotannon esteenä on useassa tapauksessa se, että prosessilämpötilan tulee olla suhteellisen korkea, mikä alentaa saantoa. Voimakkaasti kohonneet polttoainehinnat ja valtiovallan tuki ovat edistäneet kiinteitä polttoaineita käyttävien laitteiden kehittämistä. Markkinoilla on useita lupaavia polttolaiteratkaisuja, mutta monet niistä ovat vielä prototyyppiasteella ja lisäkehitystyötä vaaditaan, jotta laitteita voisi yhtä helposti hallita ja käyttää ilman jatkuvaa miehitystä kuin öijylämmitteisiä laitoksia. Useiden eri jalostusprosessien sijoittaminen toistensa läheisyyteen tarjoaa lukuisia etuja myös energiahuollon alalla. Näistä mainittakoon suurempi yksikkökoko, alhaisemmat kayttökustannukset, paremmat edellytykset omaan voimantuotantoon, mahdollisuus käyttää paremmin koulutettua henkilökuntaa, tehokas jätteiden hyödyntäminen. Ennusteiden mukaan mekaanisen metsäteollisuuden energiankäyttö tuoteyksikköä kohti kehittyy seuraavasti: Lämmönkulutus laskee 7,7 % vuoteen 1995 mennessä säästötoimenpiteiden ansiosta. Sähkönkulutus kasvaa noin 17 % vuoteen 1995 mennessä lisääntyvan mekanisoinnin ansiosta. Sähkön reaalihinta tullee yhä edelleen laskemaan ja myös siksi sen käyttö lisääntyy. Yhteistyö yhdyskuntien kanssa tulee lisääntymään, koska se tarjoaa mahdollisuuksia halvempien polttoaineiden käyttöön ja saattaa eräissä tapauksissa mahdollistaa myös voiman- ja lämöntuotannon yhdistämisen. Vastapainevoimantuotanto pienissä yksiköissä edellyttää erityisiä tukitoimia, jotka lienevät perusteltuja kansantalouden kannalta.