Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

Energiahuollon kirjallisuusselvitys

Tuomo Marjokorpi, Jukka Rahkonen, Veikko Tarvainen

Research output: Book/Report › Report › Professional

Abstract

Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon nykytilaa ja tulevaa kehitystä selvitetään tilastojen, kirjallisuuden sekä EKONO OY:n eri toimeksiantojen yhteydessä saavuttaman kokemuksen perusteella. Mekaaninen metsäteollisuus käytti erilaisia primaäripolttoaineita vuonna 1978 noin 0,5 milj. öljyekvivalenttitonnia (n. 20 000 TJ), joka on n. 2 % koko maan polttoaineen kulutuksesta . Teollisuuden käyttämästa lämpöenergiasta oli mekaanisen puunjalostuksen osuus 3,6 % (13 233 TJ) ja sähköstä 4,4 % (888 GWh, 3 200 TJ). Suurin osa mekaanisen metsäteollisuuden sähköstä (yli 96 %) ja lämmöstä yli 93 %) käytetään saha- ja puulevyteollisuudessa. Lämmöntuotannon omavaraisuus oli 92 % ja sähköntuotannon 47 %, kun otetaan huomioon yritysten osakkuuslaitoksilta ja muulta metsäteollisuudelta "saama" energia. Oman vesivoiman osuus sähköstä oli 23 % ja vastapainevoiman 19 %. Ulkomaisten polttoaineiden osuus mekaanisen metsäteollisuuden polttoaineista oli v. 1978 yli puolet. Kotimaisista polttoaineista käytettiin eniten kuorta, jonka osuus oli noin viidennes. Viime vuosina on kuitenkin siirrytty voimakkaasti kotimaisiin polttoaineisiin ja uutta niiden käyttöön sopivaa lämmönkehityskapasiteettia on hankittu noin 130 MW. Näiden laitteistojen käytöllä voidaan vähentää öljynkulutusta n. 50 000 t/v. Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon ongelmina ovat mm. pieni yksikkökoko, joka johtaa korkeisiin pääoma- ja käyttökustannuksiin, suhteellisen lyhyt vuotuinen käyttöaika sekä lukuisat hyvin erityyppiset jätepolttoaineet, kuten märkä kuori, kuiva hiomapöly tms. Oman vastapainevoiman tuotannon esteenä on useassa tapauksessa se, että prosessilämpötilan tulee olla suhteellisen korkea, mikä alentaa saantoa. Voimakkaasti kohonneet polttoainehinnat ja valtiovallan tuki ovat edistäneet kiinteitä polttoaineita käyttävien laitteiden kehittämistä. Markkinoilla on useita lupaavia polttolaiteratkaisuja, mutta monet niistä ovat vielä prototyyppiasteella ja lisäkehitystyötä vaaditaan, jotta laitteita voisi yhtä helposti hallita ja käyttää ilman jatkuvaa miehitystä kuin öijylämmitteisiä laitoksia. Useiden eri jalostusprosessien sijoittaminen toistensa läheisyyteen tarjoaa lukuisia etuja myös energiahuollon alalla. Näistä mainittakoon suurempi yksikkökoko, alhaisemmat kayttökustannukset, paremmat edellytykset omaan voimantuotantoon, mahdollisuus käyttää paremmin koulutettua henkilökuntaa, tehokas jätteiden hyödyntäminen. Ennusteiden mukaan mekaanisen metsäteollisuuden energiankäyttö tuoteyksikköä kohti kehittyy seuraavasti: Lämmönkulutus laskee 7,7 % vuoteen 1995 mennessä säästötoimenpiteiden ansiosta. Sähkönkulutus kasvaa noin 17 % vuoteen 1995 mennessä lisääntyvan mekanisoinnin ansiosta. Sähkön reaalihinta tullee yhä edelleen laskemaan ja myös siksi sen käyttö lisääntyy. Yhteistyö yhdyskuntien kanssa tulee lisääntymään, koska se tarjoaa mahdollisuuksia halvempien polttoaineiden käyttöön ja saattaa eräissä tapauksissa mahdollistaa myös voiman- ja lämöntuotannon yhdistämisen. Vastapainevoimantuotanto pienissä yksiköissä edellyttää erityisiä tukitoimia, jotka lienevät perusteltuja kansantalouden kannalta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages73
ISBN (Print)951-38-1654-0
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume179

Cite this

Marjokorpi, T., Rahkonen, J., & Tarvainen, V. (1983). Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Energiahuollon kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 179
Marjokorpi, Tuomo ; Rahkonen, Jukka ; Tarvainen, Veikko. / Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Energiahuollon kirjallisuusselvitys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 73 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 179).
@book{39c8583635774d65baab5b9ded16a2d3,
title = "Mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Energiahuollon kirjallisuusselvitys",
abstract = "Mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiahuollon nykytilaa ja tulevaa kehityst{\"a} selvitet{\"a}{\"a}n tilastojen, kirjallisuuden sek{\"a} EKONO OY:n eri toimeksiantojen yhteydess{\"a} saavuttaman kokemuksen perusteella. Mekaaninen mets{\"a}teollisuus k{\"a}ytti erilaisia prima{\"a}ripolttoaineita vuonna 1978 noin 0,5 milj. {\"o}ljyekvivalenttitonnia (n. 20 000 TJ), joka on n. 2 {\%} koko maan polttoaineen kulutuksesta . Teollisuuden k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}sta l{\"a}mp{\"o}energiasta oli mekaanisen puunjalostuksen osuus 3,6 {\%} (13 233 TJ) ja s{\"a}hk{\"o}st{\"a} 4,4 {\%} (888 GWh, 3 200 TJ). Suurin osa mekaanisen mets{\"a}teollisuuden s{\"a}hk{\"o}st{\"a} (yli 96 {\%}) ja l{\"a}mm{\"o}st{\"a} yli 93 {\%}) k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n saha- ja puulevyteollisuudessa. L{\"a}mm{\"o}ntuotannon omavaraisuus oli 92 {\%} ja s{\"a}hk{\"o}ntuotannon 47 {\%}, kun otetaan huomioon yritysten osakkuuslaitoksilta ja muulta mets{\"a}teollisuudelta {"}saama{"} energia. Oman vesivoiman osuus s{\"a}hk{\"o}st{\"a} oli 23 {\%} ja vastapainevoiman 19 {\%}. Ulkomaisten polttoaineiden osuus mekaanisen mets{\"a}teollisuuden polttoaineista oli v. 1978 yli puolet. Kotimaisista polttoaineista k{\"a}ytettiin eniten kuorta, jonka osuus oli noin viidennes. Viime vuosina on kuitenkin siirrytty voimakkaasti kotimaisiin polttoaineisiin ja uutta niiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n sopivaa l{\"a}mm{\"o}nkehityskapasiteettia on hankittu noin 130 MW. N{\"a}iden laitteistojen k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} {\"o}ljynkulutusta n. 50 000 t/v. Mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiahuollon ongelmina ovat mm. pieni yksikk{\"o}koko, joka johtaa korkeisiin p{\"a}{\"a}oma- ja k{\"a}ytt{\"o}kustannuksiin, suhteellisen lyhyt vuotuinen k{\"a}ytt{\"o}aika sek{\"a} lukuisat hyvin erityyppiset j{\"a}tepolttoaineet, kuten m{\"a}rk{\"a} kuori, kuiva hiomap{\"o}ly tms. Oman vastapainevoiman tuotannon esteen{\"a} on useassa tapauksessa se, ett{\"a} prosessil{\"a}mp{\"o}tilan tulee olla suhteellisen korkea, mik{\"a} alentaa saantoa. Voimakkaasti kohonneet polttoainehinnat ja valtiovallan tuki ovat edist{\"a}neet kiinteit{\"a} polttoaineita k{\"a}ytt{\"a}vien laitteiden kehitt{\"a}mist{\"a}. Markkinoilla on useita lupaavia polttolaiteratkaisuja, mutta monet niist{\"a} ovat viel{\"a} prototyyppiasteella ja lis{\"a}kehitysty{\"o}t{\"a} vaaditaan, jotta laitteita voisi yht{\"a} helposti hallita ja k{\"a}ytt{\"a}{\"a} ilman jatkuvaa miehityst{\"a} kuin {\"o}ijyl{\"a}mmitteisi{\"a} laitoksia. Useiden eri jalostusprosessien sijoittaminen toistensa l{\"a}heisyyteen tarjoaa lukuisia etuja my{\"o}s energiahuollon alalla. N{\"a}ist{\"a} mainittakoon suurempi yksikk{\"o}koko, alhaisemmat kaytt{\"o}kustannukset, paremmat edellytykset omaan voimantuotantoon, mahdollisuus k{\"a}ytt{\"a}{\"a} paremmin koulutettua henkil{\"o}kuntaa, tehokas j{\"a}tteiden hy{\"o}dynt{\"a}minen. Ennusteiden mukaan mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiank{\"a}ytt{\"o} tuoteyksikk{\"o}{\"a} kohti kehittyy seuraavasti: L{\"a}mm{\"o}nkulutus laskee 7,7 {\%} vuoteen 1995 menness{\"a} s{\"a}{\"a}st{\"o}toimenpiteiden ansiosta. S{\"a}hk{\"o}nkulutus kasvaa noin 17 {\%} vuoteen 1995 menness{\"a} lis{\"a}{\"a}ntyvan mekanisoinnin ansiosta. S{\"a}hk{\"o}n reaalihinta tullee yh{\"a} edelleen laskemaan ja my{\"o}s siksi sen k{\"a}ytt{\"o} lis{\"a}{\"a}ntyy. Yhteisty{\"o} yhdyskuntien kanssa tulee lis{\"a}{\"a}ntym{\"a}{\"a}n, koska se tarjoaa mahdollisuuksia halvempien polttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n ja saattaa er{\"a}iss{\"a} tapauksissa mahdollistaa my{\"o}s voiman- ja l{\"a}m{\"o}ntuotannon yhdist{\"a}misen. Vastapainevoimantuotanto pieniss{\"a} yksik{\"o}iss{\"a} edellytt{\"a}{\"a} erityisi{\"a} tukitoimia, jotka lienev{\"a}t perusteltuja kansantalouden kannalta.",
author = "Tuomo Marjokorpi and Jukka Rahkonen and Veikko Tarvainen",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1654-0",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Marjokorpi, T, Rahkonen, J & Tarvainen, V 1983, Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Energiahuollon kirjallisuusselvitys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 179, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Energiahuollon kirjallisuusselvitys. / Marjokorpi, Tuomo; Rahkonen, Jukka; Tarvainen, Veikko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 73 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 179).

Research output: Book/Report › Report › Professional

TY - BOOK

T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

T2 - Energiahuollon kirjallisuusselvitys

AU - Marjokorpi, Tuomo

AU - Rahkonen, Jukka

AU - Tarvainen, Veikko

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon nykytilaa ja tulevaa kehitystä selvitetään tilastojen, kirjallisuuden sekä EKONO OY:n eri toimeksiantojen yhteydessä saavuttaman kokemuksen perusteella. Mekaaninen metsäteollisuus käytti erilaisia primaäripolttoaineita vuonna 1978 noin 0,5 milj. öljyekvivalenttitonnia (n. 20 000 TJ), joka on n. 2 % koko maan polttoaineen kulutuksesta . Teollisuuden käyttämästa lämpöenergiasta oli mekaanisen puunjalostuksen osuus 3,6 % (13 233 TJ) ja sähköstä 4,4 % (888 GWh, 3 200 TJ). Suurin osa mekaanisen metsäteollisuuden sähköstä (yli 96 %) ja lämmöstä yli 93 %) käytetään saha- ja puulevyteollisuudessa. Lämmöntuotannon omavaraisuus oli 92 % ja sähköntuotannon 47 %, kun otetaan huomioon yritysten osakkuuslaitoksilta ja muulta metsäteollisuudelta "saama" energia. Oman vesivoiman osuus sähköstä oli 23 % ja vastapainevoiman 19 %. Ulkomaisten polttoaineiden osuus mekaanisen metsäteollisuuden polttoaineista oli v. 1978 yli puolet. Kotimaisista polttoaineista käytettiin eniten kuorta, jonka osuus oli noin viidennes. Viime vuosina on kuitenkin siirrytty voimakkaasti kotimaisiin polttoaineisiin ja uutta niiden käyttöön sopivaa lämmönkehityskapasiteettia on hankittu noin 130 MW. Näiden laitteistojen käytöllä voidaan vähentää öljynkulutusta n. 50 000 t/v. Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon ongelmina ovat mm. pieni yksikkökoko, joka johtaa korkeisiin pääoma- ja käyttökustannuksiin, suhteellisen lyhyt vuotuinen käyttöaika sekä lukuisat hyvin erityyppiset jätepolttoaineet, kuten märkä kuori, kuiva hiomapöly tms. Oman vastapainevoiman tuotannon esteenä on useassa tapauksessa se, että prosessilämpötilan tulee olla suhteellisen korkea, mikä alentaa saantoa. Voimakkaasti kohonneet polttoainehinnat ja valtiovallan tuki ovat edistäneet kiinteitä polttoaineita käyttävien laitteiden kehittämistä. Markkinoilla on useita lupaavia polttolaiteratkaisuja, mutta monet niistä ovat vielä prototyyppiasteella ja lisäkehitystyötä vaaditaan, jotta laitteita voisi yhtä helposti hallita ja käyttää ilman jatkuvaa miehitystä kuin öijylämmitteisiä laitoksia. Useiden eri jalostusprosessien sijoittaminen toistensa läheisyyteen tarjoaa lukuisia etuja myös energiahuollon alalla. Näistä mainittakoon suurempi yksikkökoko, alhaisemmat kayttökustannukset, paremmat edellytykset omaan voimantuotantoon, mahdollisuus käyttää paremmin koulutettua henkilökuntaa, tehokas jätteiden hyödyntäminen. Ennusteiden mukaan mekaanisen metsäteollisuuden energiankäyttö tuoteyksikköä kohti kehittyy seuraavasti: Lämmönkulutus laskee 7,7 % vuoteen 1995 mennessä säästötoimenpiteiden ansiosta. Sähkönkulutus kasvaa noin 17 % vuoteen 1995 mennessä lisääntyvan mekanisoinnin ansiosta. Sähkön reaalihinta tullee yhä edelleen laskemaan ja myös siksi sen käyttö lisääntyy. Yhteistyö yhdyskuntien kanssa tulee lisääntymään, koska se tarjoaa mahdollisuuksia halvempien polttoaineiden käyttöön ja saattaa eräissä tapauksissa mahdollistaa myös voiman- ja lämöntuotannon yhdistämisen. Vastapainevoimantuotanto pienissä yksiköissä edellyttää erityisiä tukitoimia, jotka lienevät perusteltuja kansantalouden kannalta.

AB - Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon nykytilaa ja tulevaa kehitystä selvitetään tilastojen, kirjallisuuden sekä EKONO OY:n eri toimeksiantojen yhteydessä saavuttaman kokemuksen perusteella. Mekaaninen metsäteollisuus käytti erilaisia primaäripolttoaineita vuonna 1978 noin 0,5 milj. öljyekvivalenttitonnia (n. 20 000 TJ), joka on n. 2 % koko maan polttoaineen kulutuksesta . Teollisuuden käyttämästa lämpöenergiasta oli mekaanisen puunjalostuksen osuus 3,6 % (13 233 TJ) ja sähköstä 4,4 % (888 GWh, 3 200 TJ). Suurin osa mekaanisen metsäteollisuuden sähköstä (yli 96 %) ja lämmöstä yli 93 %) käytetään saha- ja puulevyteollisuudessa. Lämmöntuotannon omavaraisuus oli 92 % ja sähköntuotannon 47 %, kun otetaan huomioon yritysten osakkuuslaitoksilta ja muulta metsäteollisuudelta "saama" energia. Oman vesivoiman osuus sähköstä oli 23 % ja vastapainevoiman 19 %. Ulkomaisten polttoaineiden osuus mekaanisen metsäteollisuuden polttoaineista oli v. 1978 yli puolet. Kotimaisista polttoaineista käytettiin eniten kuorta, jonka osuus oli noin viidennes. Viime vuosina on kuitenkin siirrytty voimakkaasti kotimaisiin polttoaineisiin ja uutta niiden käyttöön sopivaa lämmönkehityskapasiteettia on hankittu noin 130 MW. Näiden laitteistojen käytöllä voidaan vähentää öljynkulutusta n. 50 000 t/v. Mekaanisen metsäteollisuuden energiahuollon ongelmina ovat mm. pieni yksikkökoko, joka johtaa korkeisiin pääoma- ja käyttökustannuksiin, suhteellisen lyhyt vuotuinen käyttöaika sekä lukuisat hyvin erityyppiset jätepolttoaineet, kuten märkä kuori, kuiva hiomapöly tms. Oman vastapainevoiman tuotannon esteenä on useassa tapauksessa se, että prosessilämpötilan tulee olla suhteellisen korkea, mikä alentaa saantoa. Voimakkaasti kohonneet polttoainehinnat ja valtiovallan tuki ovat edistäneet kiinteitä polttoaineita käyttävien laitteiden kehittämistä. Markkinoilla on useita lupaavia polttolaiteratkaisuja, mutta monet niistä ovat vielä prototyyppiasteella ja lisäkehitystyötä vaaditaan, jotta laitteita voisi yhtä helposti hallita ja käyttää ilman jatkuvaa miehitystä kuin öijylämmitteisiä laitoksia. Useiden eri jalostusprosessien sijoittaminen toistensa läheisyyteen tarjoaa lukuisia etuja myös energiahuollon alalla. Näistä mainittakoon suurempi yksikkökoko, alhaisemmat kayttökustannukset, paremmat edellytykset omaan voimantuotantoon, mahdollisuus käyttää paremmin koulutettua henkilökuntaa, tehokas jätteiden hyödyntäminen. Ennusteiden mukaan mekaanisen metsäteollisuuden energiankäyttö tuoteyksikköä kohti kehittyy seuraavasti: Lämmönkulutus laskee 7,7 % vuoteen 1995 mennessä säästötoimenpiteiden ansiosta. Sähkönkulutus kasvaa noin 17 % vuoteen 1995 mennessä lisääntyvan mekanisoinnin ansiosta. Sähkön reaalihinta tullee yhä edelleen laskemaan ja myös siksi sen käyttö lisääntyy. Yhteistyö yhdyskuntien kanssa tulee lisääntymään, koska se tarjoaa mahdollisuuksia halvempien polttoaineiden käyttöön ja saattaa eräissä tapauksissa mahdollistaa myös voiman- ja lämöntuotannon yhdistämisen. Vastapainevoimantuotanto pienissä yksiköissä edellyttää erityisiä tukitoimia, jotka lienevät perusteltuja kansantalouden kannalta.

M3 - Report

SN - 951-38-1654-0

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Marjokorpi T, Rahkonen J, Tarvainen V. Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Energiahuollon kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 73 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 179).