Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Energian säästäminen kuitulevymassan valmistuksessa

Antti Järvi

Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Energian säästäminen kuitulevymassan valmistuksessa

Antti Järvi

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Selvitetään, voidaanko kuitulevymassan valmistuksessa säästää energiaa lisäämällä sopivaa kemikaalia esilämmitysvaiheessa hakkeeseen tai johtamalla jauhimelta poistuvaa hönkähöyryä hakesiiloon. Kemikaalien vaikutusta tutkittiin sekä laboratorio- että tehdaskokein. Kemikaaleina käytettiin lipeää (NaOH) ja natriumbisulfaattia (NaHSO3). Vaikka tulokset osoittivat säästöä sähköenergian kulutuksessa, ei saavutettava hyöty ole niin suuri, että se kattaisi kemikaalikustannukset. Lisärasituksena on vielä jätevesikuormituksen kasvu etenkin lipeää käytettäessä. Hönkähöyryn hyväksikäytön tutkimiseen liittyi sopivan laitteiston kehittely. Kokeet osoittivat, että johtamalla jauhimelta vapautuvaa höyryä hakesiiloon, voidaan alentaa esilämmitykseen kuluvan tuoreen höyryn määrää. Saavutettava säästö on noin 125 kg höyryä tuotettua massatonnia kohden. Jos arvioidaan lämpöenergian hinnaksi 32 mk/GJ, päästään edellä mainituilla toimenpiteillä noin 11 markan säästöön massatonnia kohden. Tehtaiden, jotka voivat hyödyntää hönkähöyryä kuvatulla tavalla, yhteinen vuosituotanto kuitulevyä on noin 125 000 t. Tämä merkitsee mahdollisuutta säästää 1,4 milj. markkaa vuodessa. Tarvittavat investoinnit ovat noin 150 000 mk.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	54
ISBN (Print)	951-38-1663-X
Publication status	Published - 1983
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number	149
ISSN	0358-5077

Cite this

@book{b76d5c01f2cc407ca9ed3074f1277b25,

title = "Mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Energian s{\"a}{\"a}st{\"a}minen kuitulevymassan valmistuksessa",

abstract = "Selvitet{\"a}{\"a}n, voidaanko kuitulevymassan valmistuksessa s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} energiaa lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} sopivaa kemikaalia esil{\"a}mmitysvaiheessa hakkeeseen tai johtamalla jauhimelta poistuvaa h{\"o}nk{\"a}h{\"o}yry{\"a} hakesiiloon. Kemikaalien vaikutusta tutkittiin sek{\"a} laboratorio- ett{\"a} tehdaskokein. Kemikaaleina k{\"a}ytettiin lipe{\"a}{\"a} (NaOH) ja natriumbisulfaattia (NaHSO3). Vaikka tulokset osoittivat s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a} s{\"a}hk{\"o}energian kulutuksessa, ei saavutettava hy{\"o}ty ole niin suuri, ett{\"a} se kattaisi kemikaalikustannukset. Lis{\"a}rasituksena on viel{\"a} j{\"a}tevesikuormituksen kasvu etenkin lipe{\"a}{\"a} k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a}. H{\"o}nk{\"a}h{\"o}yryn hyv{\"a}ksik{\"a}yt{\"o}n tutkimiseen liittyi sopivan laitteiston kehittely. Kokeet osoittivat, ett{\"a} johtamalla jauhimelta vapautuvaa h{\"o}yry{\"a} hakesiiloon, voidaan alentaa esil{\"a}mmitykseen kuluvan tuoreen h{\"o}yryn m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}. Saavutettava s{\"a}{\"a}st{\"o} on noin 125 kg h{\"o}yry{\"a} tuotettua massatonnia kohden. Jos arvioidaan l{\"a}mp{\"o}energian hinnaksi 32 mk/GJ, p{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a}n edell{\"a} mainituilla toimenpiteill{\"a} noin 11 markan s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"o}n massatonnia kohden. Tehtaiden, jotka voivat hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} h{\"o}nk{\"a}h{\"o}yry{\"a} kuvatulla tavalla, yhteinen vuosituotanto kuitulevy{\"a} on noin 125 000 t. T{\"a}m{\"a} merkitsee mahdollisuutta s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} 1,4 milj. markkaa vuodessa. Tarvittavat investoinnit ovat noin 150 000 mk.",

author = "Antti J{\"a}rvi",

year = "1983",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-1663-X",

series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "149",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

T2 - Energian säästäminen kuitulevymassan valmistuksessa

AU - Järvi, Antti

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Selvitetään, voidaanko kuitulevymassan valmistuksessa säästää energiaa lisäämällä sopivaa kemikaalia esilämmitysvaiheessa hakkeeseen tai johtamalla jauhimelta poistuvaa hönkähöyryä hakesiiloon. Kemikaalien vaikutusta tutkittiin sekä laboratorio- että tehdaskokein. Kemikaaleina käytettiin lipeää (NaOH) ja natriumbisulfaattia (NaHSO3). Vaikka tulokset osoittivat säästöä sähköenergian kulutuksessa, ei saavutettava hyöty ole niin suuri, että se kattaisi kemikaalikustannukset. Lisärasituksena on vielä jätevesikuormituksen kasvu etenkin lipeää käytettäessä. Hönkähöyryn hyväksikäytön tutkimiseen liittyi sopivan laitteiston kehittely. Kokeet osoittivat, että johtamalla jauhimelta vapautuvaa höyryä hakesiiloon, voidaan alentaa esilämmitykseen kuluvan tuoreen höyryn määrää. Saavutettava säästö on noin 125 kg höyryä tuotettua massatonnia kohden. Jos arvioidaan lämpöenergian hinnaksi 32 mk/GJ, päästään edellä mainituilla toimenpiteillä noin 11 markan säästöön massatonnia kohden. Tehtaiden, jotka voivat hyödyntää hönkähöyryä kuvatulla tavalla, yhteinen vuosituotanto kuitulevyä on noin 125 000 t. Tämä merkitsee mahdollisuutta säästää 1,4 milj. markkaa vuodessa. Tarvittavat investoinnit ovat noin 150 000 mk.

AB - Selvitetään, voidaanko kuitulevymassan valmistuksessa säästää energiaa lisäämällä sopivaa kemikaalia esilämmitysvaiheessa hakkeeseen tai johtamalla jauhimelta poistuvaa hönkähöyryä hakesiiloon. Kemikaalien vaikutusta tutkittiin sekä laboratorio- että tehdaskokein. Kemikaaleina käytettiin lipeää (NaOH) ja natriumbisulfaattia (NaHSO3). Vaikka tulokset osoittivat säästöä sähköenergian kulutuksessa, ei saavutettava hyöty ole niin suuri, että se kattaisi kemikaalikustannukset. Lisärasituksena on vielä jätevesikuormituksen kasvu etenkin lipeää käytettäessä. Hönkähöyryn hyväksikäytön tutkimiseen liittyi sopivan laitteiston kehittely. Kokeet osoittivat, että johtamalla jauhimelta vapautuvaa höyryä hakesiiloon, voidaan alentaa esilämmitykseen kuluvan tuoreen höyryn määrää. Saavutettava säästö on noin 125 kg höyryä tuotettua massatonnia kohden. Jos arvioidaan lämpöenergian hinnaksi 32 mk/GJ, päästään edellä mainituilla toimenpiteillä noin 11 markan säästöön massatonnia kohden. Tehtaiden, jotka voivat hyödyntää hönkähöyryä kuvatulla tavalla, yhteinen vuosituotanto kuitulevyä on noin 125 000 t. Tämä merkitsee mahdollisuutta säästää 1,4 milj. markkaa vuodessa. Tarvittavat investoinnit ovat noin 150 000 mk.

M3 - Report

SN - 951-38-1663-X

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -