Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun

Heikki Siimes, Juuso Kuusela

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin ennen kaivausta tapahtuvan lajittelun merkitystä sahatavaran kuivauskapasiteettiin ja laatuun sekä eri tekijöiden vaikutusta kuivauksen energiankulutukseen. Tutkimus jakautui kolmeen vaiheeseen: esilajittelumietelmät (kenttäkokeet), koekuivaukset laboratoriolaitteilla ja tulosten soveltaminen prosessiin. Tuoreessa mäntysahatavarassa on kuivauksen kannalta eri tavoin käyttäytyviä ryhmiä, jotka voidaan erottaa toisistaan tukkilajittelun, sahatavaran vientilajittelun tai sahatavarakappaleen tilavuuspainoon perustuvan lajittelun avulla. Eniten kuivausvikoja oli kolmella parhaalla vientilaadulla. Niiden tilavuuspaino oli merkittävästi korkeampi kuin muiden laatujen. Myös tilavuuspainoerot tyven ja latvan välillä olivat suurempia kuin muissa laaduissa. Kuivaushalkeilun aiheuttamat arvonalennukset olivat 75 mm paksulla sahatavaralla 3,6-kertaiset verrattuna 50 mm paksuun sahatavaraan. Kuivauskaavan vaikutus kuivauskustannuksiin on merkittävä. Eri kanavakuivauskaavoilla 1 - 3-laatuisen 75 mm:n paksuisen mäntysahatavaran arvo laski kuivauksen aikana 13...26 %. Alhaisen läpitilan kuivauskaavalla energiakustannukset olivat 17 % suuremmat kuin korkean lämpötilan kuivauskaavalla. Kuivaamon pääkustannukset olivat hitaalla kaavalla kaksinkertaiset nopeaan kaavaan verrattuna. Käyttämällä 63...75 mm:n mäntysahatavaran kuivauksessa ko. sahatavaralle edullisinta kuivauskaavaa voidaan saavuttaa huomattavia sääsöjä kuivauskustannuksissa. Siirtyminen sahateollisuuden nykyisesta keskivertokuivauskaavasta tälle dimensioryhmälle edullisimman kuivauskaavan käyttöön voi merkitä jopa yli 30 mk/m säästöä kuivauskustannuksissa. Kuivaamalla esilajitellut sahatavarat niille parhaiten sopivilla kuivauskaavoilla voitaisiin hieman säästää verratttuna siihen, että kaikki laadut kuivattaisiin parhaille laaduille sopivimmalla kuivauskaavalla. US-laadun osuuden ollessa 60 % olisi näin saavutettu säästö noin 4 mk/m, kun ylimääräisen käsittelyn ja järjestelyn kustannukset jätetään huomioon ottamatta. Usein olemassa olevalla kuivauskapasiteetilla ei voida noudattaa parhaiden laatujen edellyttämiä kuivauskaavoja kuivamon teknisten puutteiden vuoksi. Voitaisiin ehkä kunnostaa vain osa kuivauskapasiteetista parhaiden laatujen kuivaukseen soveltuvaksi ja erottaa esilajittelua hyväksi käyttäen tuo osa tuotannosta. Tällaisella menettelyllä voitaisiin sahan nykytilanteesta riippuen saavuttaa 4...40 mk/m :n säästö ja järeän mäntysahatavaran kuivauskustannuksissa. Esilajittelun merkitys on tapauskohtainen ja riippuu käytettävissä olevasta kuivaustekniikasta. Tilanteissa, joissa esilajittelun avulla voidaan välttyä hankkimasta lisää kuivauskapasiteettia tai keskittää kallis kunnostustyö vain osalle olemassa olevasta kuivauskapasiteetista, voidaan esilajittelun avulla päästä huomattaviinkin säästöihin kuivauskustannuksissa. Lisäksi esilajittelulla saavutetaan muita taloudellisia etuja. Varsinkin uusia investointeja suunniteltaessa tulisi esilajittelukysymys ottaa huomioon.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages116
ISBN (Print)951-38-1656-7
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number148
ISSN0358-5077

Cite this

Siimes, H., & Kuusela, J. (1983). Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 148