Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun

Heikki Siimes, Juuso Kuusela

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin ennen kaivausta tapahtuvan lajittelun merkitystä sahatavaran kuivauskapasiteettiin ja laatuun sekä eri tekijöiden vaikutusta kuivauksen energiankulutukseen. Tutkimus jakautui kolmeen vaiheeseen: esilajittelumietelmät (kenttäkokeet), koekuivaukset laboratoriolaitteilla ja tulosten soveltaminen prosessiin. Tuoreessa mäntysahatavarassa on kuivauksen kannalta eri tavoin käyttäytyviä ryhmiä, jotka voidaan erottaa toisistaan tukkilajittelun, sahatavaran vientilajittelun tai sahatavarakappaleen tilavuuspainoon perustuvan lajittelun avulla. Eniten kuivausvikoja oli kolmella parhaalla vientilaadulla. Niiden tilavuuspaino oli merkittävästi korkeampi kuin muiden laatujen. Myös tilavuuspainoerot tyven ja latvan välillä olivat suurempia kuin muissa laaduissa. Kuivaushalkeilun aiheuttamat arvonalennukset olivat 75 mm paksulla sahatavaralla 3,6-kertaiset verrattuna 50 mm paksuun sahatavaraan. Kuivauskaavan vaikutus kuivauskustannuksiin on merkittävä. Eri kanavakuivauskaavoilla 1 - 3-laatuisen 75 mm:n paksuisen mäntysahatavaran arvo laski kuivauksen aikana 13...26 %. Alhaisen läpitilan kuivauskaavalla energiakustannukset olivat 17 % suuremmat kuin korkean lämpötilan kuivauskaavalla. Kuivaamon pääkustannukset olivat hitaalla kaavalla kaksinkertaiset nopeaan kaavaan verrattuna. Käyttämällä 63...75 mm:n mäntysahatavaran kuivauksessa ko. sahatavaralle edullisinta kuivauskaavaa voidaan saavuttaa huomattavia sääsöjä kuivauskustannuksissa. Siirtyminen sahateollisuuden nykyisesta keskivertokuivauskaavasta tälle dimensioryhmälle edullisimman kuivauskaavan käyttöön voi merkitä jopa yli 30 mk/m säästöä kuivauskustannuksissa. Kuivaamalla esilajitellut sahatavarat niille parhaiten sopivilla kuivauskaavoilla voitaisiin hieman säästää verratttuna siihen, että kaikki laadut kuivattaisiin parhaille laaduille sopivimmalla kuivauskaavalla. US-laadun osuuden ollessa 60 % olisi näin saavutettu säästö noin 4 mk/m, kun ylimääräisen käsittelyn ja järjestelyn kustannukset jätetään huomioon ottamatta. Usein olemassa olevalla kuivauskapasiteetilla ei voida noudattaa parhaiden laatujen edellyttämiä kuivauskaavoja kuivamon teknisten puutteiden vuoksi. Voitaisiin ehkä kunnostaa vain osa kuivauskapasiteetista parhaiden laatujen kuivaukseen soveltuvaksi ja erottaa esilajittelua hyväksi käyttäen tuo osa tuotannosta. Tällaisella menettelyllä voitaisiin sahan nykytilanteesta riippuen saavuttaa 4...40 mk/m :n säästö ja järeän mäntysahatavaran kuivauskustannuksissa. Esilajittelun merkitys on tapauskohtainen ja riippuu käytettävissä olevasta kuivaustekniikasta. Tilanteissa, joissa esilajittelun avulla voidaan välttyä hankkimasta lisää kuivauskapasiteettia tai keskittää kallis kunnostustyö vain osalle olemassa olevasta kuivauskapasiteetista, voidaan esilajittelun avulla päästä huomattaviinkin säästöihin kuivauskustannuksissa. Lisäksi esilajittelulla saavutetaan muita taloudellisia etuja. Varsinkin uusia investointeja suunniteltaessa tulisi esilajittelukysymys ottaa huomioon.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages116
ISBN (Print)951-38-1656-7
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume148

Fingerprint

Industry
Research
Forests

Cite this

Siimes, H., & Kuusela, J. (1983). Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 148
Siimes, Heikki ; Kuusela, Juuso. / Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 116 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 148).
@book{60e11fba71e5423ab1732d507a139c9d,
title = "Mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin ennen kaivausta tapahtuvan lajittelun merkityst{\"a} sahatavaran kuivauskapasiteettiin ja laatuun sek{\"a} eri tekij{\"o}iden vaikutusta kuivauksen energiankulutukseen. Tutkimus jakautui kolmeen vaiheeseen: esilajittelumietelm{\"a}t (kentt{\"a}kokeet), koekuivaukset laboratoriolaitteilla ja tulosten soveltaminen prosessiin. Tuoreessa m{\"a}ntysahatavarassa on kuivauksen kannalta eri tavoin k{\"a}ytt{\"a}ytyvi{\"a} ryhmi{\"a}, jotka voidaan erottaa toisistaan tukkilajittelun, sahatavaran vientilajittelun tai sahatavarakappaleen tilavuuspainoon perustuvan lajittelun avulla. Eniten kuivausvikoja oli kolmella parhaalla vientilaadulla. Niiden tilavuuspaino oli merkitt{\"a}v{\"a}sti korkeampi kuin muiden laatujen. My{\"o}s tilavuuspainoerot tyven ja latvan v{\"a}lill{\"a} olivat suurempia kuin muissa laaduissa. Kuivaushalkeilun aiheuttamat arvonalennukset olivat 75 mm paksulla sahatavaralla 3,6-kertaiset verrattuna 50 mm paksuun sahatavaraan. Kuivauskaavan vaikutus kuivauskustannuksiin on merkitt{\"a}v{\"a}. Eri kanavakuivauskaavoilla 1 - 3-laatuisen 75 mm:n paksuisen m{\"a}ntysahatavaran arvo laski kuivauksen aikana 13...26 {\%}. Alhaisen l{\"a}pitilan kuivauskaavalla energiakustannukset olivat 17 {\%} suuremmat kuin korkean l{\"a}mp{\"o}tilan kuivauskaavalla. Kuivaamon p{\"a}{\"a}kustannukset olivat hitaalla kaavalla kaksinkertaiset nopeaan kaavaan verrattuna. K{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} 63...75 mm:n m{\"a}ntysahatavaran kuivauksessa ko. sahatavaralle edullisinta kuivauskaavaa voidaan saavuttaa huomattavia s{\"a}{\"a}s{\"o}j{\"a} kuivauskustannuksissa. Siirtyminen sahateollisuuden nykyisesta keskivertokuivauskaavasta t{\"a}lle dimensioryhm{\"a}lle edullisimman kuivauskaavan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n voi merkit{\"a} jopa yli 30 mk/m s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a} kuivauskustannuksissa. Kuivaamalla esilajitellut sahatavarat niille parhaiten sopivilla kuivauskaavoilla voitaisiin hieman s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} verratttuna siihen, ett{\"a} kaikki laadut kuivattaisiin parhaille laaduille sopivimmalla kuivauskaavalla. US-laadun osuuden ollessa 60 {\%} olisi n{\"a}in saavutettu s{\"a}{\"a}st{\"o} noin 4 mk/m, kun ylim{\"a}{\"a}r{\"a}isen k{\"a}sittelyn ja j{\"a}rjestelyn kustannukset j{\"a}tet{\"a}{\"a}n huomioon ottamatta. Usein olemassa olevalla kuivauskapasiteetilla ei voida noudattaa parhaiden laatujen edellytt{\"a}mi{\"a} kuivauskaavoja kuivamon teknisten puutteiden vuoksi. Voitaisiin ehk{\"a} kunnostaa vain osa kuivauskapasiteetista parhaiden laatujen kuivaukseen soveltuvaksi ja erottaa esilajittelua hyv{\"a}ksi k{\"a}ytt{\"a}en tuo osa tuotannosta. T{\"a}llaisella menettelyll{\"a} voitaisiin sahan nykytilanteesta riippuen saavuttaa 4...40 mk/m :n s{\"a}{\"a}st{\"o} ja j{\"a}re{\"a}n m{\"a}ntysahatavaran kuivauskustannuksissa. Esilajittelun merkitys on tapauskohtainen ja riippuu k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevasta kuivaustekniikasta. Tilanteissa, joissa esilajittelun avulla voidaan v{\"a}ltty{\"a} hankkimasta lis{\"a}{\"a} kuivauskapasiteettia tai keskitt{\"a}{\"a} kallis kunnostusty{\"o} vain osalle olemassa olevasta kuivauskapasiteetista, voidaan esilajittelun avulla p{\"a}{\"a}st{\"a} huomattaviinkin s{\"a}{\"a}st{\"o}ihin kuivauskustannuksissa. Lis{\"a}ksi esilajittelulla saavutetaan muita taloudellisia etuja. Varsinkin uusia investointeja suunniteltaessa tulisi esilajittelukysymys ottaa huomioon.",
author = "Heikki Siimes and Juuso Kuusela",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1656-7",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Siimes, H & Kuusela, J 1983, Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 148, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun. / Siimes, Heikki; Kuusela, Juuso.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 116 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 148).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

T2 - Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun

AU - Siimes, Heikki

AU - Kuusela, Juuso

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin ennen kaivausta tapahtuvan lajittelun merkitystä sahatavaran kuivauskapasiteettiin ja laatuun sekä eri tekijöiden vaikutusta kuivauksen energiankulutukseen. Tutkimus jakautui kolmeen vaiheeseen: esilajittelumietelmät (kenttäkokeet), koekuivaukset laboratoriolaitteilla ja tulosten soveltaminen prosessiin. Tuoreessa mäntysahatavarassa on kuivauksen kannalta eri tavoin käyttäytyviä ryhmiä, jotka voidaan erottaa toisistaan tukkilajittelun, sahatavaran vientilajittelun tai sahatavarakappaleen tilavuuspainoon perustuvan lajittelun avulla. Eniten kuivausvikoja oli kolmella parhaalla vientilaadulla. Niiden tilavuuspaino oli merkittävästi korkeampi kuin muiden laatujen. Myös tilavuuspainoerot tyven ja latvan välillä olivat suurempia kuin muissa laaduissa. Kuivaushalkeilun aiheuttamat arvonalennukset olivat 75 mm paksulla sahatavaralla 3,6-kertaiset verrattuna 50 mm paksuun sahatavaraan. Kuivauskaavan vaikutus kuivauskustannuksiin on merkittävä. Eri kanavakuivauskaavoilla 1 - 3-laatuisen 75 mm:n paksuisen mäntysahatavaran arvo laski kuivauksen aikana 13...26 %. Alhaisen läpitilan kuivauskaavalla energiakustannukset olivat 17 % suuremmat kuin korkean lämpötilan kuivauskaavalla. Kuivaamon pääkustannukset olivat hitaalla kaavalla kaksinkertaiset nopeaan kaavaan verrattuna. Käyttämällä 63...75 mm:n mäntysahatavaran kuivauksessa ko. sahatavaralle edullisinta kuivauskaavaa voidaan saavuttaa huomattavia sääsöjä kuivauskustannuksissa. Siirtyminen sahateollisuuden nykyisesta keskivertokuivauskaavasta tälle dimensioryhmälle edullisimman kuivauskaavan käyttöön voi merkitä jopa yli 30 mk/m säästöä kuivauskustannuksissa. Kuivaamalla esilajitellut sahatavarat niille parhaiten sopivilla kuivauskaavoilla voitaisiin hieman säästää verratttuna siihen, että kaikki laadut kuivattaisiin parhaille laaduille sopivimmalla kuivauskaavalla. US-laadun osuuden ollessa 60 % olisi näin saavutettu säästö noin 4 mk/m, kun ylimääräisen käsittelyn ja järjestelyn kustannukset jätetään huomioon ottamatta. Usein olemassa olevalla kuivauskapasiteetilla ei voida noudattaa parhaiden laatujen edellyttämiä kuivauskaavoja kuivamon teknisten puutteiden vuoksi. Voitaisiin ehkä kunnostaa vain osa kuivauskapasiteetista parhaiden laatujen kuivaukseen soveltuvaksi ja erottaa esilajittelua hyväksi käyttäen tuo osa tuotannosta. Tällaisella menettelyllä voitaisiin sahan nykytilanteesta riippuen saavuttaa 4...40 mk/m :n säästö ja järeän mäntysahatavaran kuivauskustannuksissa. Esilajittelun merkitys on tapauskohtainen ja riippuu käytettävissä olevasta kuivaustekniikasta. Tilanteissa, joissa esilajittelun avulla voidaan välttyä hankkimasta lisää kuivauskapasiteettia tai keskittää kallis kunnostustyö vain osalle olemassa olevasta kuivauskapasiteetista, voidaan esilajittelun avulla päästä huomattaviinkin säästöihin kuivauskustannuksissa. Lisäksi esilajittelulla saavutetaan muita taloudellisia etuja. Varsinkin uusia investointeja suunniteltaessa tulisi esilajittelukysymys ottaa huomioon.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin ennen kaivausta tapahtuvan lajittelun merkitystä sahatavaran kuivauskapasiteettiin ja laatuun sekä eri tekijöiden vaikutusta kuivauksen energiankulutukseen. Tutkimus jakautui kolmeen vaiheeseen: esilajittelumietelmät (kenttäkokeet), koekuivaukset laboratoriolaitteilla ja tulosten soveltaminen prosessiin. Tuoreessa mäntysahatavarassa on kuivauksen kannalta eri tavoin käyttäytyviä ryhmiä, jotka voidaan erottaa toisistaan tukkilajittelun, sahatavaran vientilajittelun tai sahatavarakappaleen tilavuuspainoon perustuvan lajittelun avulla. Eniten kuivausvikoja oli kolmella parhaalla vientilaadulla. Niiden tilavuuspaino oli merkittävästi korkeampi kuin muiden laatujen. Myös tilavuuspainoerot tyven ja latvan välillä olivat suurempia kuin muissa laaduissa. Kuivaushalkeilun aiheuttamat arvonalennukset olivat 75 mm paksulla sahatavaralla 3,6-kertaiset verrattuna 50 mm paksuun sahatavaraan. Kuivauskaavan vaikutus kuivauskustannuksiin on merkittävä. Eri kanavakuivauskaavoilla 1 - 3-laatuisen 75 mm:n paksuisen mäntysahatavaran arvo laski kuivauksen aikana 13...26 %. Alhaisen läpitilan kuivauskaavalla energiakustannukset olivat 17 % suuremmat kuin korkean lämpötilan kuivauskaavalla. Kuivaamon pääkustannukset olivat hitaalla kaavalla kaksinkertaiset nopeaan kaavaan verrattuna. Käyttämällä 63...75 mm:n mäntysahatavaran kuivauksessa ko. sahatavaralle edullisinta kuivauskaavaa voidaan saavuttaa huomattavia sääsöjä kuivauskustannuksissa. Siirtyminen sahateollisuuden nykyisesta keskivertokuivauskaavasta tälle dimensioryhmälle edullisimman kuivauskaavan käyttöön voi merkitä jopa yli 30 mk/m säästöä kuivauskustannuksissa. Kuivaamalla esilajitellut sahatavarat niille parhaiten sopivilla kuivauskaavoilla voitaisiin hieman säästää verratttuna siihen, että kaikki laadut kuivattaisiin parhaille laaduille sopivimmalla kuivauskaavalla. US-laadun osuuden ollessa 60 % olisi näin saavutettu säästö noin 4 mk/m, kun ylimääräisen käsittelyn ja järjestelyn kustannukset jätetään huomioon ottamatta. Usein olemassa olevalla kuivauskapasiteetilla ei voida noudattaa parhaiden laatujen edellyttämiä kuivauskaavoja kuivamon teknisten puutteiden vuoksi. Voitaisiin ehkä kunnostaa vain osa kuivauskapasiteetista parhaiden laatujen kuivaukseen soveltuvaksi ja erottaa esilajittelua hyväksi käyttäen tuo osa tuotannosta. Tällaisella menettelyllä voitaisiin sahan nykytilanteesta riippuen saavuttaa 4...40 mk/m :n säästö ja järeän mäntysahatavaran kuivauskustannuksissa. Esilajittelun merkitys on tapauskohtainen ja riippuu käytettävissä olevasta kuivaustekniikasta. Tilanteissa, joissa esilajittelun avulla voidaan välttyä hankkimasta lisää kuivauskapasiteettia tai keskittää kallis kunnostustyö vain osalle olemassa olevasta kuivauskapasiteetista, voidaan esilajittelun avulla päästä huomattaviinkin säästöihin kuivauskustannuksissa. Lisäksi esilajittelulla saavutetaan muita taloudellisia etuja. Varsinkin uusia investointeja suunniteltaessa tulisi esilajittelukysymys ottaa huomioon.

M3 - Report

SN - 951-38-1656-7

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Siimes H, Kuusela J. Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 116 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 148).