TY - BOOK
T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
T2 - Esilajittelun merkitys kuivauskapasiteetin ja sahatavaran laatuun
AU - Siimes, Heikki
AU - Kuusela, Juuso
PY - 1983
Y1 - 1983
N2 - Tutkimuksessa selvitettiin ennen kaivausta tapahtuvan
lajittelun merkitystä sahatavaran kuivauskapasiteettiin
ja laatuun sekä eri tekijöiden vaikutusta kuivauksen
energiankulutukseen. Tutkimus jakautui kolmeen
vaiheeseen: esilajittelumietelmät (kenttäkokeet),
koekuivaukset laboratoriolaitteilla ja tulosten
soveltaminen prosessiin.
Tuoreessa mäntysahatavarassa on kuivauksen kannalta eri
tavoin käyttäytyviä ryhmiä, jotka voidaan erottaa
toisistaan tukkilajittelun, sahatavaran vientilajittelun
tai sahatavarakappaleen tilavuuspainoon perustuvan
lajittelun avulla. Eniten kuivausvikoja oli kolmella
parhaalla vientilaadulla. Niiden tilavuuspaino oli
merkittävästi korkeampi kuin muiden laatujen. Myös
tilavuuspainoerot tyven ja latvan välillä olivat
suurempia kuin muissa laaduissa. Kuivaushalkeilun
aiheuttamat arvonalennukset olivat 75 mm paksulla
sahatavaralla 3,6-kertaiset verrattuna 50 mm paksuun
sahatavaraan.
Kuivauskaavan vaikutus kuivauskustannuksiin on
merkittävä. Eri kanavakuivauskaavoilla 1 - 3-laatuisen 75
mm:n paksuisen mäntysahatavaran arvo laski kuivauksen
aikana 13...26 %. Alhaisen läpitilan kuivauskaavalla
energiakustannukset olivat 17 % suuremmat kuin korkean
lämpötilan kuivauskaavalla. Kuivaamon pääkustannukset
olivat hitaalla kaavalla kaksinkertaiset nopeaan kaavaan
verrattuna.
Käyttämällä 63...75 mm:n mäntysahatavaran kuivauksessa
ko. sahatavaralle edullisinta kuivauskaavaa voidaan
saavuttaa huomattavia sääsöjä kuivauskustannuksissa.
Siirtyminen sahateollisuuden nykyisesta
keskivertokuivauskaavasta tälle dimensioryhmälle
edullisimman kuivauskaavan käyttöön voi merkitä jopa yli
30 mk/m säästöä kuivauskustannuksissa.
Kuivaamalla esilajitellut sahatavarat niille parhaiten
sopivilla kuivauskaavoilla voitaisiin hieman säästää
verratttuna siihen, että kaikki laadut kuivattaisiin
parhaille laaduille sopivimmalla kuivauskaavalla.
US-laadun osuuden ollessa 60 % olisi näin saavutettu
säästö noin 4 mk/m, kun ylimääräisen käsittelyn ja
järjestelyn kustannukset jätetään huomioon ottamatta.
Usein olemassa olevalla kuivauskapasiteetilla ei voida
noudattaa parhaiden laatujen edellyttämiä kuivauskaavoja
kuivamon teknisten puutteiden vuoksi. Voitaisiin ehkä
kunnostaa vain osa kuivauskapasiteetista parhaiden
laatujen kuivaukseen soveltuvaksi ja erottaa
esilajittelua hyväksi käyttäen tuo osa tuotannosta.
Tällaisella menettelyllä voitaisiin sahan nykytilanteesta
riippuen saavuttaa 4...40 mk/m :n säästö ja järeän
mäntysahatavaran kuivauskustannuksissa.
Esilajittelun merkitys on tapauskohtainen ja riippuu
käytettävissä olevasta kuivaustekniikasta. Tilanteissa,
joissa esilajittelun avulla voidaan välttyä hankkimasta
lisää kuivauskapasiteettia tai keskittää kallis
kunnostustyö vain osalle olemassa olevasta
kuivauskapasiteetista, voidaan esilajittelun avulla
päästä huomattaviinkin säästöihin kuivauskustannuksissa.
Lisäksi esilajittelulla saavutetaan muita taloudellisia
etuja. Varsinkin uusia investointeja suunniteltaessa
tulisi esilajittelukysymys ottaa huomioon.
AB - Tutkimuksessa selvitettiin ennen kaivausta tapahtuvan
lajittelun merkitystä sahatavaran kuivauskapasiteettiin
ja laatuun sekä eri tekijöiden vaikutusta kuivauksen
energiankulutukseen. Tutkimus jakautui kolmeen
vaiheeseen: esilajittelumietelmät (kenttäkokeet),
koekuivaukset laboratoriolaitteilla ja tulosten
soveltaminen prosessiin.
Tuoreessa mäntysahatavarassa on kuivauksen kannalta eri
tavoin käyttäytyviä ryhmiä, jotka voidaan erottaa
toisistaan tukkilajittelun, sahatavaran vientilajittelun
tai sahatavarakappaleen tilavuuspainoon perustuvan
lajittelun avulla. Eniten kuivausvikoja oli kolmella
parhaalla vientilaadulla. Niiden tilavuuspaino oli
merkittävästi korkeampi kuin muiden laatujen. Myös
tilavuuspainoerot tyven ja latvan välillä olivat
suurempia kuin muissa laaduissa. Kuivaushalkeilun
aiheuttamat arvonalennukset olivat 75 mm paksulla
sahatavaralla 3,6-kertaiset verrattuna 50 mm paksuun
sahatavaraan.
Kuivauskaavan vaikutus kuivauskustannuksiin on
merkittävä. Eri kanavakuivauskaavoilla 1 - 3-laatuisen 75
mm:n paksuisen mäntysahatavaran arvo laski kuivauksen
aikana 13...26 %. Alhaisen läpitilan kuivauskaavalla
energiakustannukset olivat 17 % suuremmat kuin korkean
lämpötilan kuivauskaavalla. Kuivaamon pääkustannukset
olivat hitaalla kaavalla kaksinkertaiset nopeaan kaavaan
verrattuna.
Käyttämällä 63...75 mm:n mäntysahatavaran kuivauksessa
ko. sahatavaralle edullisinta kuivauskaavaa voidaan
saavuttaa huomattavia sääsöjä kuivauskustannuksissa.
Siirtyminen sahateollisuuden nykyisesta
keskivertokuivauskaavasta tälle dimensioryhmälle
edullisimman kuivauskaavan käyttöön voi merkitä jopa yli
30 mk/m säästöä kuivauskustannuksissa.
Kuivaamalla esilajitellut sahatavarat niille parhaiten
sopivilla kuivauskaavoilla voitaisiin hieman säästää
verratttuna siihen, että kaikki laadut kuivattaisiin
parhaille laaduille sopivimmalla kuivauskaavalla.
US-laadun osuuden ollessa 60 % olisi näin saavutettu
säästö noin 4 mk/m, kun ylimääräisen käsittelyn ja
järjestelyn kustannukset jätetään huomioon ottamatta.
Usein olemassa olevalla kuivauskapasiteetilla ei voida
noudattaa parhaiden laatujen edellyttämiä kuivauskaavoja
kuivamon teknisten puutteiden vuoksi. Voitaisiin ehkä
kunnostaa vain osa kuivauskapasiteetista parhaiden
laatujen kuivaukseen soveltuvaksi ja erottaa
esilajittelua hyväksi käyttäen tuo osa tuotannosta.
Tällaisella menettelyllä voitaisiin sahan nykytilanteesta
riippuen saavuttaa 4...40 mk/m :n säästö ja järeän
mäntysahatavaran kuivauskustannuksissa.
Esilajittelun merkitys on tapauskohtainen ja riippuu
käytettävissä olevasta kuivaustekniikasta. Tilanteissa,
joissa esilajittelun avulla voidaan välttyä hankkimasta
lisää kuivauskapasiteettia tai keskittää kallis
kunnostustyö vain osalle olemassa olevasta
kuivauskapasiteetista, voidaan esilajittelun avulla
päästä huomattaviinkin säästöihin kuivauskustannuksissa.
Lisäksi esilajittelulla saavutetaan muita taloudellisia
etuja. Varsinkin uusia investointeja suunniteltaessa
tulisi esilajittelukysymys ottaa huomioon.
M3 - Report
SN - 951-38-1656-7
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -