Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastulevyteollisuuden energiankulutus

Arto Usenius, Kyösti Koskela

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Lastulevyn valmistuksen energiankulutus vuonna 1979 selvitettiin kyselyn avulla. Lomakkeet lähetettiin kolmelletoista lastulevytehtaalle, joilta kaikilta saatiin vastaukset. Lastulevyteollisuuden kokonaistuotanto oli vuonna 1979 noin 790 000 m3, josta jalosteiden osuus oli viidesosa. Valmistettua lastulevykuutiometriä kohti tarvittiin puuraaka-ainetta keskimäärin 1,5 k-m3 ja välittömiä työtunteja 1,6 t. Vuosikapasiteettia kohti lasketun installoidun tehon arvot vaihtelivat 43 W/m3:sta 88 W/m3:iin, kun keskiarvo oli 57 W/m3. Suomen lastulevyteollisouden installoitu kokonaisteho oli noin 59 000 kW. Sähköenergian ominaiskulutus vaihteli 145 kWh/m3:stä 273 kWh/m3:iin, ja keskiarvo oli 57 W/m3. Lämpöenergian ominaiskulutus vaihteli 2,2 GJ/m3:stä 3,3 GJ/m3:iin, ja tuotannolla painotettu keskiarvo oli 2,74 GJ/m3. Lämmön osuus yhteenlasketusta energiankulutuksesta oli keskimäärin 79 %. Eniten sähköä kuluttavat prosessivaiheet olivat puun esikäsittely ja lastuaminen, joissa sähköenergian osuus kulutuksesta oli noin 30 %. Lastujen kuivauksen ja seulonnan osuus oli noin 20 %. Selvästi merkittävin lämpöenergiaa kuluttava prosessivaihe oli lastujen kuivaus, johon kului noin 80 % lämpöenergiasta. Suomen lastulevyteollisuudessa kulutettiin vuonna 1979 sähköä 145 GWh (521 TJ) ja lämpöä 2 169 TJ.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages50
ISBN (Print)951-38-1811-X
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number200
ISSN0358-5077

Fingerprint

Industry
Research
Forests
xylometazoline

Keywords

  • energy consumption
  • particle boards

Cite this

Usenius, A., & Koskela, K. (1983). Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastulevyteollisuuden energiankulutus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 200
Usenius, Arto ; Koskela, Kyösti. / Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Lastulevyteollisuuden energiankulutus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 50 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 200).
@book{4662d25fe18844119a5918a2f6c3728d,
title = "Mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastulevyteollisuuden energiankulutus",
abstract = "Lastulevyn valmistuksen energiankulutus vuonna 1979 selvitettiin kyselyn avulla. Lomakkeet l{\"a}hetettiin kolmelletoista lastulevytehtaalle, joilta kaikilta saatiin vastaukset. Lastulevyteollisuuden kokonaistuotanto oli vuonna 1979 noin 790 000 m3, josta jalosteiden osuus oli viidesosa. Valmistettua lastulevykuutiometri{\"a} kohti tarvittiin puuraaka-ainetta keskim{\"a}{\"a}rin 1,5 k-m3 ja v{\"a}litt{\"o}mi{\"a} ty{\"o}tunteja 1,6 t. Vuosikapasiteettia kohti lasketun installoidun tehon arvot vaihtelivat 43 W/m3:sta 88 W/m3:iin, kun keskiarvo oli 57 W/m3. Suomen lastulevyteollisouden installoitu kokonaisteho oli noin 59 000 kW. S{\"a}hk{\"o}energian ominaiskulutus vaihteli 145 kWh/m3:st{\"a} 273 kWh/m3:iin, ja keskiarvo oli 57 W/m3. L{\"a}mp{\"o}energian ominaiskulutus vaihteli 2,2 GJ/m3:st{\"a} 3,3 GJ/m3:iin, ja tuotannolla painotettu keskiarvo oli 2,74 GJ/m3. L{\"a}mm{\"o}n osuus yhteenlasketusta energiankulutuksesta oli keskim{\"a}{\"a}rin 79 {\%}. Eniten s{\"a}hk{\"o}{\"a} kuluttavat prosessivaiheet olivat puun esik{\"a}sittely ja lastuaminen, joissa s{\"a}hk{\"o}energian osuus kulutuksesta oli noin 30 {\%}. Lastujen kuivauksen ja seulonnan osuus oli noin 20 {\%}. Selv{\"a}sti merkitt{\"a}vin l{\"a}mp{\"o}energiaa kuluttava prosessivaihe oli lastujen kuivaus, johon kului noin 80 {\%} l{\"a}mp{\"o}energiasta. Suomen lastulevyteollisuudessa kulutettiin vuonna 1979 s{\"a}hk{\"o}{\"a} 145 GWh (521 TJ) ja l{\"a}mp{\"o}{\"a} 2 169 TJ.",
keywords = "energy consumption, particle boards",
author = "Arto Usenius and Ky{\"o}sti Koskela",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1811-X",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "200",
address = "Finland",

}

Usenius, A & Koskela, K 1983, Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastulevyteollisuuden energiankulutus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 200, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Lastulevyteollisuuden energiankulutus. / Usenius, Arto; Koskela, Kyösti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 50 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 200).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

T2 - Lastulevyteollisuuden energiankulutus

AU - Usenius, Arto

AU - Koskela, Kyösti

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Lastulevyn valmistuksen energiankulutus vuonna 1979 selvitettiin kyselyn avulla. Lomakkeet lähetettiin kolmelletoista lastulevytehtaalle, joilta kaikilta saatiin vastaukset. Lastulevyteollisuuden kokonaistuotanto oli vuonna 1979 noin 790 000 m3, josta jalosteiden osuus oli viidesosa. Valmistettua lastulevykuutiometriä kohti tarvittiin puuraaka-ainetta keskimäärin 1,5 k-m3 ja välittömiä työtunteja 1,6 t. Vuosikapasiteettia kohti lasketun installoidun tehon arvot vaihtelivat 43 W/m3:sta 88 W/m3:iin, kun keskiarvo oli 57 W/m3. Suomen lastulevyteollisouden installoitu kokonaisteho oli noin 59 000 kW. Sähköenergian ominaiskulutus vaihteli 145 kWh/m3:stä 273 kWh/m3:iin, ja keskiarvo oli 57 W/m3. Lämpöenergian ominaiskulutus vaihteli 2,2 GJ/m3:stä 3,3 GJ/m3:iin, ja tuotannolla painotettu keskiarvo oli 2,74 GJ/m3. Lämmön osuus yhteenlasketusta energiankulutuksesta oli keskimäärin 79 %. Eniten sähköä kuluttavat prosessivaiheet olivat puun esikäsittely ja lastuaminen, joissa sähköenergian osuus kulutuksesta oli noin 30 %. Lastujen kuivauksen ja seulonnan osuus oli noin 20 %. Selvästi merkittävin lämpöenergiaa kuluttava prosessivaihe oli lastujen kuivaus, johon kului noin 80 % lämpöenergiasta. Suomen lastulevyteollisuudessa kulutettiin vuonna 1979 sähköä 145 GWh (521 TJ) ja lämpöä 2 169 TJ.

AB - Lastulevyn valmistuksen energiankulutus vuonna 1979 selvitettiin kyselyn avulla. Lomakkeet lähetettiin kolmelletoista lastulevytehtaalle, joilta kaikilta saatiin vastaukset. Lastulevyteollisuuden kokonaistuotanto oli vuonna 1979 noin 790 000 m3, josta jalosteiden osuus oli viidesosa. Valmistettua lastulevykuutiometriä kohti tarvittiin puuraaka-ainetta keskimäärin 1,5 k-m3 ja välittömiä työtunteja 1,6 t. Vuosikapasiteettia kohti lasketun installoidun tehon arvot vaihtelivat 43 W/m3:sta 88 W/m3:iin, kun keskiarvo oli 57 W/m3. Suomen lastulevyteollisouden installoitu kokonaisteho oli noin 59 000 kW. Sähköenergian ominaiskulutus vaihteli 145 kWh/m3:stä 273 kWh/m3:iin, ja keskiarvo oli 57 W/m3. Lämpöenergian ominaiskulutus vaihteli 2,2 GJ/m3:stä 3,3 GJ/m3:iin, ja tuotannolla painotettu keskiarvo oli 2,74 GJ/m3. Lämmön osuus yhteenlasketusta energiankulutuksesta oli keskimäärin 79 %. Eniten sähköä kuluttavat prosessivaiheet olivat puun esikäsittely ja lastuaminen, joissa sähköenergian osuus kulutuksesta oli noin 30 %. Lastujen kuivauksen ja seulonnan osuus oli noin 20 %. Selvästi merkittävin lämpöenergiaa kuluttava prosessivaihe oli lastujen kuivaus, johon kului noin 80 % lämpöenergiasta. Suomen lastulevyteollisuudessa kulutettiin vuonna 1979 sähköä 145 GWh (521 TJ) ja lämpöä 2 169 TJ.

KW - energy consumption

KW - particle boards

M3 - Report

SN - 951-38-1811-X

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Usenius A, Koskela K. Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastulevyteollisuuden energiankulutus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 50 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 200).