Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastunkuivauksen metsäteollisuuden energiatutkimus

Jarl-Gunnar Salin, Kyösti Koskela

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin sekä teoreettisesti että käytännön kokein, voidaanko lastunkuivauksessa säästää energiaa kuivausolosuhteita säätämällä. Tutkimuksen teoreettinen osa sisälsi lastunkuivauksen simulointimallin kehittämisen ja säästömahdollisuuksien tutkimisen sen avulla. Vertaamalla simuloinnista saatuja tuloksia käytännön koetuloksiin voitiin todeta, että lastunkaivausta kyetään simuloimaan teoreettisesti riittävän tarkasti. Teoreettisten tarkastelujen ja käytännön kokeiden perusteella voidaan energiaa säästää lastunkuivauksessa monella tavalla. Tärkein keino on kuivauskaasun kosteussuhteen nostaminen. Tällöin kuivurin kapasiteetti tosin hieman laskee, mutta lämpötilan nostolla voidaan pieneneminen yleensä kompensoida. Varsinkin tapauksissa, joissa kuivataan vajaalla kapasiteetilla, olisi vapautunut kapasiteetti käytettävä hyväksi energian säästämiseksi. Mitä homogeenisempaa kaivattava lastumateriaali on, sitä pienempi on energiankulutus, koska lastut on kuivattava kosteimpien lastujen vaatimusten mukaisesti. Energiansäästötoimenpiteiden johdosta keskimääräinen kuivauslämpötila nousee hiukan ja kuivauskaasun happipitoisuus laskee selvästi. Palovaara kuivurissa ei ilmeisesti ainakaan nouse näiden energiansäästötoimenpiteiden takia. Säästötoimenpiteiden hyöty toteutuksen aiheuttamien kustannusten jälkeen lienee keskimäärin noin 10 % energian kustannuksista. Suomen lastulevyteollisuudelle 10 %:n energiansäästö merkitsisi vuoden 1982 öljynhinnalla laskettuna yli 4 000 000 markan säästöä vuodessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages138
ISBN (Print)951-38-1671-0
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number163
ISSN0358-5077

Cite this

Salin, J-G., & Koskela, K. (1983). Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastunkuivauksen metsäteollisuuden energiatutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 163
Salin, Jarl-Gunnar ; Koskela, Kyösti. / Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Lastunkuivauksen metsäteollisuuden energiatutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 138 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 163).
@book{3e8ec6f98f634c49bb5e656dd5d1c807,
title = "Mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastunkuivauksen mets{\"a}teollisuuden energiatutkimus",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin sek{\"a} teoreettisesti ett{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kokein, voidaanko lastunkuivauksessa s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} energiaa kuivausolosuhteita s{\"a}{\"a}t{\"a}m{\"a}ll{\"a}. Tutkimuksen teoreettinen osa sis{\"a}lsi lastunkuivauksen simulointimallin kehitt{\"a}misen ja s{\"a}{\"a}st{\"o}mahdollisuuksien tutkimisen sen avulla. Vertaamalla simuloinnista saatuja tuloksia k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n koetuloksiin voitiin todeta, ett{\"a} lastunkaivausta kyet{\"a}{\"a}n simuloimaan teoreettisesti riitt{\"a}v{\"a}n tarkasti. Teoreettisten tarkastelujen ja k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kokeiden perusteella voidaan energiaa s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} lastunkuivauksessa monella tavalla. T{\"a}rkein keino on kuivauskaasun kosteussuhteen nostaminen. T{\"a}ll{\"o}in kuivurin kapasiteetti tosin hieman laskee, mutta l{\"a}mp{\"o}tilan nostolla voidaan pieneneminen yleens{\"a} kompensoida. Varsinkin tapauksissa, joissa kuivataan vajaalla kapasiteetilla, olisi vapautunut kapasiteetti k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} hyv{\"a}ksi energian s{\"a}{\"a}st{\"a}miseksi. Mit{\"a} homogeenisempaa kaivattava lastumateriaali on, sit{\"a} pienempi on energiankulutus, koska lastut on kuivattava kosteimpien lastujen vaatimusten mukaisesti. Energians{\"a}{\"a}st{\"o}toimenpiteiden johdosta keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen kuivausl{\"a}mp{\"o}tila nousee hiukan ja kuivauskaasun happipitoisuus laskee selv{\"a}sti. Palovaara kuivurissa ei ilmeisesti ainakaan nouse n{\"a}iden energians{\"a}{\"a}st{\"o}toimenpiteiden takia. S{\"a}{\"a}st{\"o}toimenpiteiden hy{\"o}ty toteutuksen aiheuttamien kustannusten j{\"a}lkeen lienee keskim{\"a}{\"a}rin noin 10 {\%} energian kustannuksista. Suomen lastulevyteollisuudelle 10 {\%}:n energians{\"a}{\"a}st{\"o} merkitsisi vuoden 1982 {\"o}ljynhinnalla laskettuna yli 4 000 000 markan s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a} vuodessa.",
author = "Jarl-Gunnar Salin and Ky{\"o}sti Koskela",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1671-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "163",
address = "Finland",

}

Salin, J-G & Koskela, K 1983, Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastunkuivauksen metsäteollisuuden energiatutkimus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 163, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Lastunkuivauksen metsäteollisuuden energiatutkimus. / Salin, Jarl-Gunnar; Koskela, Kyösti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 138 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 163).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

T2 - Lastunkuivauksen metsäteollisuuden energiatutkimus

AU - Salin, Jarl-Gunnar

AU - Koskela, Kyösti

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin sekä teoreettisesti että käytännön kokein, voidaanko lastunkuivauksessa säästää energiaa kuivausolosuhteita säätämällä. Tutkimuksen teoreettinen osa sisälsi lastunkuivauksen simulointimallin kehittämisen ja säästömahdollisuuksien tutkimisen sen avulla. Vertaamalla simuloinnista saatuja tuloksia käytännön koetuloksiin voitiin todeta, että lastunkaivausta kyetään simuloimaan teoreettisesti riittävän tarkasti. Teoreettisten tarkastelujen ja käytännön kokeiden perusteella voidaan energiaa säästää lastunkuivauksessa monella tavalla. Tärkein keino on kuivauskaasun kosteussuhteen nostaminen. Tällöin kuivurin kapasiteetti tosin hieman laskee, mutta lämpötilan nostolla voidaan pieneneminen yleensä kompensoida. Varsinkin tapauksissa, joissa kuivataan vajaalla kapasiteetilla, olisi vapautunut kapasiteetti käytettävä hyväksi energian säästämiseksi. Mitä homogeenisempaa kaivattava lastumateriaali on, sitä pienempi on energiankulutus, koska lastut on kuivattava kosteimpien lastujen vaatimusten mukaisesti. Energiansäästötoimenpiteiden johdosta keskimääräinen kuivauslämpötila nousee hiukan ja kuivauskaasun happipitoisuus laskee selvästi. Palovaara kuivurissa ei ilmeisesti ainakaan nouse näiden energiansäästötoimenpiteiden takia. Säästötoimenpiteiden hyöty toteutuksen aiheuttamien kustannusten jälkeen lienee keskimäärin noin 10 % energian kustannuksista. Suomen lastulevyteollisuudelle 10 %:n energiansäästö merkitsisi vuoden 1982 öljynhinnalla laskettuna yli 4 000 000 markan säästöä vuodessa.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin sekä teoreettisesti että käytännön kokein, voidaanko lastunkuivauksessa säästää energiaa kuivausolosuhteita säätämällä. Tutkimuksen teoreettinen osa sisälsi lastunkuivauksen simulointimallin kehittämisen ja säästömahdollisuuksien tutkimisen sen avulla. Vertaamalla simuloinnista saatuja tuloksia käytännön koetuloksiin voitiin todeta, että lastunkaivausta kyetään simuloimaan teoreettisesti riittävän tarkasti. Teoreettisten tarkastelujen ja käytännön kokeiden perusteella voidaan energiaa säästää lastunkuivauksessa monella tavalla. Tärkein keino on kuivauskaasun kosteussuhteen nostaminen. Tällöin kuivurin kapasiteetti tosin hieman laskee, mutta lämpötilan nostolla voidaan pieneneminen yleensä kompensoida. Varsinkin tapauksissa, joissa kuivataan vajaalla kapasiteetilla, olisi vapautunut kapasiteetti käytettävä hyväksi energian säästämiseksi. Mitä homogeenisempaa kaivattava lastumateriaali on, sitä pienempi on energiankulutus, koska lastut on kuivattava kosteimpien lastujen vaatimusten mukaisesti. Energiansäästötoimenpiteiden johdosta keskimääräinen kuivauslämpötila nousee hiukan ja kuivauskaasun happipitoisuus laskee selvästi. Palovaara kuivurissa ei ilmeisesti ainakaan nouse näiden energiansäästötoimenpiteiden takia. Säästötoimenpiteiden hyöty toteutuksen aiheuttamien kustannusten jälkeen lienee keskimäärin noin 10 % energian kustannuksista. Suomen lastulevyteollisuudelle 10 %:n energiansäästö merkitsisi vuoden 1982 öljynhinnalla laskettuna yli 4 000 000 markan säästöä vuodessa.

M3 - Report

SN - 951-38-1671-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Salin J-G, Koskela K. Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Lastunkuivauksen metsäteollisuuden energiatutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 138 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 163).