TY - BOOK
T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
T2 - Lastunkuivauksen metsäteollisuuden energiatutkimus
AU - Salin, Jarl-Gunnar
AU - Koskela, Kyösti
PY - 1983
Y1 - 1983
N2 - Tutkimuksessa selvitettiin sekä teoreettisesti että
käytännön kokein, voidaanko lastunkuivauksessa säästää
energiaa kuivausolosuhteita säätämällä.
Tutkimuksen teoreettinen osa sisälsi lastunkuivauksen
simulointimallin kehittämisen ja säästömahdollisuuksien
tutkimisen sen avulla. Vertaamalla simuloinnista saatuja
tuloksia käytännön koetuloksiin voitiin todeta, että
lastunkaivausta kyetään simuloimaan teoreettisesti
riittävän tarkasti.
Teoreettisten tarkastelujen ja käytännön kokeiden
perusteella voidaan energiaa säästää lastunkuivauksessa
monella tavalla. Tärkein keino on kuivauskaasun
kosteussuhteen nostaminen. Tällöin kuivurin kapasiteetti
tosin hieman laskee, mutta lämpötilan nostolla voidaan
pieneneminen yleensä kompensoida. Varsinkin tapauksissa,
joissa kuivataan vajaalla kapasiteetilla, olisi
vapautunut kapasiteetti käytettävä hyväksi energian
säästämiseksi. Mitä homogeenisempaa kaivattava
lastumateriaali on, sitä pienempi on energiankulutus,
koska lastut on kuivattava kosteimpien lastujen
vaatimusten mukaisesti. Energiansäästötoimenpiteiden
johdosta keskimääräinen kuivauslämpötila nousee hiukan ja
kuivauskaasun happipitoisuus laskee selvästi. Palovaara
kuivurissa ei ilmeisesti ainakaan nouse näiden
energiansäästötoimenpiteiden takia.
Säästötoimenpiteiden hyöty toteutuksen aiheuttamien
kustannusten jälkeen lienee keskimäärin noin 10 %
energian kustannuksista. Suomen lastulevyteollisuudelle
10 %:n energiansäästö merkitsisi vuoden 1982
öljynhinnalla laskettuna yli 4 000 000 markan säästöä
vuodessa.
AB - Tutkimuksessa selvitettiin sekä teoreettisesti että
käytännön kokein, voidaanko lastunkuivauksessa säästää
energiaa kuivausolosuhteita säätämällä.
Tutkimuksen teoreettinen osa sisälsi lastunkuivauksen
simulointimallin kehittämisen ja säästömahdollisuuksien
tutkimisen sen avulla. Vertaamalla simuloinnista saatuja
tuloksia käytännön koetuloksiin voitiin todeta, että
lastunkaivausta kyetään simuloimaan teoreettisesti
riittävän tarkasti.
Teoreettisten tarkastelujen ja käytännön kokeiden
perusteella voidaan energiaa säästää lastunkuivauksessa
monella tavalla. Tärkein keino on kuivauskaasun
kosteussuhteen nostaminen. Tällöin kuivurin kapasiteetti
tosin hieman laskee, mutta lämpötilan nostolla voidaan
pieneneminen yleensä kompensoida. Varsinkin tapauksissa,
joissa kuivataan vajaalla kapasiteetilla, olisi
vapautunut kapasiteetti käytettävä hyväksi energian
säästämiseksi. Mitä homogeenisempaa kaivattava
lastumateriaali on, sitä pienempi on energiankulutus,
koska lastut on kuivattava kosteimpien lastujen
vaatimusten mukaisesti. Energiansäästötoimenpiteiden
johdosta keskimääräinen kuivauslämpötila nousee hiukan ja
kuivauskaasun happipitoisuus laskee selvästi. Palovaara
kuivurissa ei ilmeisesti ainakaan nouse näiden
energiansäästötoimenpiteiden takia.
Säästötoimenpiteiden hyöty toteutuksen aiheuttamien
kustannusten jälkeen lienee keskimäärin noin 10 %
energian kustannuksista. Suomen lastulevyteollisuudelle
10 %:n energiansäästö merkitsisi vuoden 1982
öljynhinnalla laskettuna yli 4 000 000 markan säästöä
vuodessa.
M3 - Report
SN - 951-38-1671-0
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -