Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys

Veijo Iivonen, Heikki Siimes, Juuso Kuusela

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Suomen sahat kuluttavat sähköenergiaa yhteensä 400 - 500 GWh vuodessa, mikä on runsaat 2 % maan koko teollisuuden sähköenergian tarpeesta Tuotettua sahatavarakuutiometriä kohti sähköenergian kulutus on suurilla laitoksilla 60 - 100 kWh. Tutkituilla sahoilla sähköenergian keskimääräinen iminaiskulutus oli 77,4 kWh/m3. Lämpöenergian kokonaiskulutus sahoilla on noin 6000 TJ vuodessa. Sahojen osuus koko teollisuuden lämmönkulutuksesta oli vuonna 1978 1,6 %. Suurilla sahoilla lämpöenergian kulutus tuotettua sahatavarakuutiometriä kohti on yleensä 0,9 - 1,2 GJ. Tutkituilla sahoilla lämpöenergian keskimääräinen ominaiskulutus oli 1,15 GJ/m3 .Kun edellä esitettyihin sähkö- ja lämpöenergian ominaiskulutuksiin lisättiin vielä työkoneiden polttonesteenkulutus (1,40 l/m3 ), saatiin sahojen keskimääräiseksi kokonisenergian ominaiskulutukseksi 1,48 GJ/m3. Sahalaitoksen lämpöenergian kulutuksesta keinokuivauksen osuus on 85 - 100 %. Loput 0 - 15 % kuluu lähinnä kiinteistöjen lämmitykseen. Pienillä sahoilla lämpöenergia kuluu yleensä kokonaisuudessaan sahatavarakuivaamossa. Sahan suuretessa kiinteistölämmityksen osuus kasvaa samoin kuin lämpöenergian osuus kokonaisenergiamäärästä. Tutkimuksen mukaan pohjoismaisen sahalaitoksen sähköenergiankäyttö jakautui keskimäärin seuraavasti: tukkiosasto ja kuorimo 10 %, saha (rimoittamoon saakka) 28 %, kuivaamo 39 %, tasaamo, lajittelulaitokset ja höyläämö 8 %, muut toiminnot 15 %. Eniten sahauslaitoksen sähköenergiankulutukseen vaikuttaa koneistusaste.Sahatavaran keinokuivaus on teollisuudenalan selvästi suurin energian käyttäjä. Lämmön tarve on keskimaärin 90 % kokonaislämmöstä ja sähkönkin tarve yli 1/3 sahalaitoksen koko sähkönkulutuksesta. Tämän vuoksi kuivaamoihin ja kuivauksen suoritukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Keskimäärin 80 % kuivaaman energiasta menetetään poistoilman mukana. Kanavakuivaamossa lämmöntalteenotolla päästään 10 - 25 %:n säästöön lämmitysenergian tarpeessa. Koska ilmanvaihto on sitä suurempi, mitä alhaisempi on lämpötilataso, voidaan esimerkiksi siirtymällä 40 C:n märkälämpötilasta 50 C:n märkälämpötilaan säästää energiaa jopa 10 - 15 % kuivattua sahatavarayksikköä kohti. Kuivaamon hoitohenkilökunnan ammattitaito ja huolellisuus sekä säännöllinen huolto ja kunnossapito ehkäisevät turhaa energianhukkaa.Energiakustannukset ovat keskimäärin 4 - 5 % sahalaitoksen muuttuvista tuotantokustannuksista. Eri energiamuotojen keskinäiset kustannusosuudet ovat: lämpö 50 - 60 %, sähkö 30 - 45 % ja kuljetusvälineiden polttoaine 3 - 9 %.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages57
ISBN (Print)951-38-1658-3
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume178

Cite this

Iivonen, V., Siimes, H., & Kuusela, J. (1983). Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 178
Iivonen, Veijo ; Siimes, Heikki ; Kuusela, Juuso. / Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 57 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 178).
@book{a1f79fa08ae04cada8b55cbc9211b5d6,
title = "Mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys",
abstract = "Suomen sahat kuluttavat s{\"a}hk{\"o}energiaa yhteens{\"a} 400 - 500 GWh vuodessa, mik{\"a} on runsaat 2 {\%} maan koko teollisuuden s{\"a}hk{\"o}energian tarpeesta Tuotettua sahatavarakuutiometri{\"a} kohti s{\"a}hk{\"o}energian kulutus on suurilla laitoksilla 60 - 100 kWh. Tutkituilla sahoilla s{\"a}hk{\"o}energian keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen iminaiskulutus oli 77,4 kWh/m3. L{\"a}mp{\"o}energian kokonaiskulutus sahoilla on noin 6000 TJ vuodessa. Sahojen osuus koko teollisuuden l{\"a}mm{\"o}nkulutuksesta oli vuonna 1978 1,6 {\%}. Suurilla sahoilla l{\"a}mp{\"o}energian kulutus tuotettua sahatavarakuutiometri{\"a} kohti on yleens{\"a} 0,9 - 1,2 GJ. Tutkituilla sahoilla l{\"a}mp{\"o}energian keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen ominaiskulutus oli 1,15 GJ/m3 .Kun edell{\"a} esitettyihin s{\"a}hk{\"o}- ja l{\"a}mp{\"o}energian ominaiskulutuksiin lis{\"a}ttiin viel{\"a} ty{\"o}koneiden polttonesteenkulutus (1,40 l/m3 ), saatiin sahojen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iseksi kokonisenergian ominaiskulutukseksi 1,48 GJ/m3. Sahalaitoksen l{\"a}mp{\"o}energian kulutuksesta keinokuivauksen osuus on 85 - 100 {\%}. Loput 0 - 15 {\%} kuluu l{\"a}hinn{\"a} kiinteist{\"o}jen l{\"a}mmitykseen. Pienill{\"a} sahoilla l{\"a}mp{\"o}energia kuluu yleens{\"a} kokonaisuudessaan sahatavarakuivaamossa. Sahan suuretessa kiinteist{\"o}l{\"a}mmityksen osuus kasvaa samoin kuin l{\"a}mp{\"o}energian osuus kokonaisenergiam{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}. Tutkimuksen mukaan pohjoismaisen sahalaitoksen s{\"a}hk{\"o}energiank{\"a}ytt{\"o} jakautui keskim{\"a}{\"a}rin seuraavasti: tukkiosasto ja kuorimo 10 {\%}, saha (rimoittamoon saakka) 28 {\%}, kuivaamo 39 {\%}, tasaamo, lajittelulaitokset ja h{\"o}yl{\"a}{\"a}m{\"o} 8 {\%}, muut toiminnot 15 {\%}. Eniten sahauslaitoksen s{\"a}hk{\"o}energiankulutukseen vaikuttaa koneistusaste.Sahatavaran keinokuivaus on teollisuudenalan selv{\"a}sti suurin energian k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}. L{\"a}mm{\"o}n tarve on keskima{\"a}rin 90 {\%} kokonaisl{\"a}mm{\"o}st{\"a} ja s{\"a}hk{\"o}nkin tarve yli 1/3 sahalaitoksen koko s{\"a}hk{\"o}nkulutuksesta. T{\"a}m{\"a}n vuoksi kuivaamoihin ja kuivauksen suoritukseen on kiinnitett{\"a}v{\"a} erityist{\"a} huomiota. Keskim{\"a}{\"a}rin 80 {\%} kuivaaman energiasta menetet{\"a}{\"a}n poistoilman mukana. Kanavakuivaamossa l{\"a}mm{\"o}ntalteenotolla p{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a}n 10 - 25 {\%}:n s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"o}n l{\"a}mmitysenergian tarpeessa. Koska ilmanvaihto on sit{\"a} suurempi, mit{\"a} alhaisempi on l{\"a}mp{\"o}tilataso, voidaan esimerkiksi siirtym{\"a}ll{\"a} 40 C:n m{\"a}rk{\"a}l{\"a}mp{\"o}tilasta 50 C:n m{\"a}rk{\"a}l{\"a}mp{\"o}tilaan s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} energiaa jopa 10 - 15 {\%} kuivattua sahatavarayksikk{\"o}{\"a} kohti. Kuivaamon hoitohenkil{\"o}kunnan ammattitaito ja huolellisuus sek{\"a} s{\"a}{\"a}nn{\"o}llinen huolto ja kunnossapito ehk{\"a}isev{\"a}t turhaa energianhukkaa.Energiakustannukset ovat keskim{\"a}{\"a}rin 4 - 5 {\%} sahalaitoksen muuttuvista tuotantokustannuksista. Eri energiamuotojen keskin{\"a}iset kustannusosuudet ovat: l{\"a}mp{\"o} 50 - 60 {\%}, s{\"a}hk{\"o} 30 - 45 {\%} ja kuljetusv{\"a}lineiden polttoaine 3 - 9 {\%}.",
author = "Veijo Iivonen and Heikki Siimes and Juuso Kuusela",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1658-3",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Iivonen, V, Siimes, H & Kuusela, J 1983, Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 178, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys. / Iivonen, Veijo; Siimes, Heikki; Kuusela, Juuso.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 57 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 178).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

T2 - Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys

AU - Iivonen, Veijo

AU - Siimes, Heikki

AU - Kuusela, Juuso

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Suomen sahat kuluttavat sähköenergiaa yhteensä 400 - 500 GWh vuodessa, mikä on runsaat 2 % maan koko teollisuuden sähköenergian tarpeesta Tuotettua sahatavarakuutiometriä kohti sähköenergian kulutus on suurilla laitoksilla 60 - 100 kWh. Tutkituilla sahoilla sähköenergian keskimääräinen iminaiskulutus oli 77,4 kWh/m3. Lämpöenergian kokonaiskulutus sahoilla on noin 6000 TJ vuodessa. Sahojen osuus koko teollisuuden lämmönkulutuksesta oli vuonna 1978 1,6 %. Suurilla sahoilla lämpöenergian kulutus tuotettua sahatavarakuutiometriä kohti on yleensä 0,9 - 1,2 GJ. Tutkituilla sahoilla lämpöenergian keskimääräinen ominaiskulutus oli 1,15 GJ/m3 .Kun edellä esitettyihin sähkö- ja lämpöenergian ominaiskulutuksiin lisättiin vielä työkoneiden polttonesteenkulutus (1,40 l/m3 ), saatiin sahojen keskimääräiseksi kokonisenergian ominaiskulutukseksi 1,48 GJ/m3. Sahalaitoksen lämpöenergian kulutuksesta keinokuivauksen osuus on 85 - 100 %. Loput 0 - 15 % kuluu lähinnä kiinteistöjen lämmitykseen. Pienillä sahoilla lämpöenergia kuluu yleensä kokonaisuudessaan sahatavarakuivaamossa. Sahan suuretessa kiinteistölämmityksen osuus kasvaa samoin kuin lämpöenergian osuus kokonaisenergiamäärästä. Tutkimuksen mukaan pohjoismaisen sahalaitoksen sähköenergiankäyttö jakautui keskimäärin seuraavasti: tukkiosasto ja kuorimo 10 %, saha (rimoittamoon saakka) 28 %, kuivaamo 39 %, tasaamo, lajittelulaitokset ja höyläämö 8 %, muut toiminnot 15 %. Eniten sahauslaitoksen sähköenergiankulutukseen vaikuttaa koneistusaste.Sahatavaran keinokuivaus on teollisuudenalan selvästi suurin energian käyttäjä. Lämmön tarve on keskimaärin 90 % kokonaislämmöstä ja sähkönkin tarve yli 1/3 sahalaitoksen koko sähkönkulutuksesta. Tämän vuoksi kuivaamoihin ja kuivauksen suoritukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Keskimäärin 80 % kuivaaman energiasta menetetään poistoilman mukana. Kanavakuivaamossa lämmöntalteenotolla päästään 10 - 25 %:n säästöön lämmitysenergian tarpeessa. Koska ilmanvaihto on sitä suurempi, mitä alhaisempi on lämpötilataso, voidaan esimerkiksi siirtymällä 40 C:n märkälämpötilasta 50 C:n märkälämpötilaan säästää energiaa jopa 10 - 15 % kuivattua sahatavarayksikköä kohti. Kuivaamon hoitohenkilökunnan ammattitaito ja huolellisuus sekä säännöllinen huolto ja kunnossapito ehkäisevät turhaa energianhukkaa.Energiakustannukset ovat keskimäärin 4 - 5 % sahalaitoksen muuttuvista tuotantokustannuksista. Eri energiamuotojen keskinäiset kustannusosuudet ovat: lämpö 50 - 60 %, sähkö 30 - 45 % ja kuljetusvälineiden polttoaine 3 - 9 %.

AB - Suomen sahat kuluttavat sähköenergiaa yhteensä 400 - 500 GWh vuodessa, mikä on runsaat 2 % maan koko teollisuuden sähköenergian tarpeesta Tuotettua sahatavarakuutiometriä kohti sähköenergian kulutus on suurilla laitoksilla 60 - 100 kWh. Tutkituilla sahoilla sähköenergian keskimääräinen iminaiskulutus oli 77,4 kWh/m3. Lämpöenergian kokonaiskulutus sahoilla on noin 6000 TJ vuodessa. Sahojen osuus koko teollisuuden lämmönkulutuksesta oli vuonna 1978 1,6 %. Suurilla sahoilla lämpöenergian kulutus tuotettua sahatavarakuutiometriä kohti on yleensä 0,9 - 1,2 GJ. Tutkituilla sahoilla lämpöenergian keskimääräinen ominaiskulutus oli 1,15 GJ/m3 .Kun edellä esitettyihin sähkö- ja lämpöenergian ominaiskulutuksiin lisättiin vielä työkoneiden polttonesteenkulutus (1,40 l/m3 ), saatiin sahojen keskimääräiseksi kokonisenergian ominaiskulutukseksi 1,48 GJ/m3. Sahalaitoksen lämpöenergian kulutuksesta keinokuivauksen osuus on 85 - 100 %. Loput 0 - 15 % kuluu lähinnä kiinteistöjen lämmitykseen. Pienillä sahoilla lämpöenergia kuluu yleensä kokonaisuudessaan sahatavarakuivaamossa. Sahan suuretessa kiinteistölämmityksen osuus kasvaa samoin kuin lämpöenergian osuus kokonaisenergiamäärästä. Tutkimuksen mukaan pohjoismaisen sahalaitoksen sähköenergiankäyttö jakautui keskimäärin seuraavasti: tukkiosasto ja kuorimo 10 %, saha (rimoittamoon saakka) 28 %, kuivaamo 39 %, tasaamo, lajittelulaitokset ja höyläämö 8 %, muut toiminnot 15 %. Eniten sahauslaitoksen sähköenergiankulutukseen vaikuttaa koneistusaste.Sahatavaran keinokuivaus on teollisuudenalan selvästi suurin energian käyttäjä. Lämmön tarve on keskimaärin 90 % kokonaislämmöstä ja sähkönkin tarve yli 1/3 sahalaitoksen koko sähkönkulutuksesta. Tämän vuoksi kuivaamoihin ja kuivauksen suoritukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Keskimäärin 80 % kuivaaman energiasta menetetään poistoilman mukana. Kanavakuivaamossa lämmöntalteenotolla päästään 10 - 25 %:n säästöön lämmitysenergian tarpeessa. Koska ilmanvaihto on sitä suurempi, mitä alhaisempi on lämpötilataso, voidaan esimerkiksi siirtymällä 40 C:n märkälämpötilasta 50 C:n märkälämpötilaan säästää energiaa jopa 10 - 15 % kuivattua sahatavarayksikköä kohti. Kuivaamon hoitohenkilökunnan ammattitaito ja huolellisuus sekä säännöllinen huolto ja kunnossapito ehkäisevät turhaa energianhukkaa.Energiakustannukset ovat keskimäärin 4 - 5 % sahalaitoksen muuttuvista tuotantokustannuksista. Eri energiamuotojen keskinäiset kustannusosuudet ovat: lämpö 50 - 60 %, sähkö 30 - 45 % ja kuljetusvälineiden polttoaine 3 - 9 %.

M3 - Report

SN - 951-38-1658-3

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Iivonen V, Siimes H, Kuusela J. Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 57 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 178).