Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys

Veijo Iivonen, Heikki Siimes, Juuso Kuusela

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Suomen sahat kuluttavat sähköenergiaa yhteensä 400 - 500 GWh vuodessa, mikä on runsaat 2 % maan koko teollisuuden sähköenergian tarpeesta Tuotettua sahatavarakuutiometriä kohti sähköenergian kulutus on suurilla laitoksilla 60 - 100 kWh. Tutkituilla sahoilla sähköenergian keskimääräinen iminaiskulutus oli 77,4 kWh/m3. Lämpöenergian kokonaiskulutus sahoilla on noin 6000 TJ vuodessa. Sahojen osuus koko teollisuuden lämmönkulutuksesta oli vuonna 1978 1,6 %. Suurilla sahoilla lämpöenergian kulutus tuotettua sahatavarakuutiometriä kohti on yleensä 0,9 - 1,2 GJ. Tutkituilla sahoilla lämpöenergian keskimääräinen ominaiskulutus oli 1,15 GJ/m3 .Kun edellä esitettyihin sähkö- ja lämpöenergian ominaiskulutuksiin lisättiin vielä työkoneiden polttonesteenkulutus (1,40 l/m3 ), saatiin sahojen keskimääräiseksi kokonisenergian ominaiskulutukseksi 1,48 GJ/m3. Sahalaitoksen lämpöenergian kulutuksesta keinokuivauksen osuus on 85 - 100 %. Loput 0 - 15 % kuluu lähinnä kiinteistöjen lämmitykseen. Pienillä sahoilla lämpöenergia kuluu yleensä kokonaisuudessaan sahatavarakuivaamossa. Sahan suuretessa kiinteistölämmityksen osuus kasvaa samoin kuin lämpöenergian osuus kokonaisenergiamäärästä. Tutkimuksen mukaan pohjoismaisen sahalaitoksen sähköenergiankäyttö jakautui keskimäärin seuraavasti: tukkiosasto ja kuorimo 10 %, saha (rimoittamoon saakka) 28 %, kuivaamo 39 %, tasaamo, lajittelulaitokset ja höyläämö 8 %, muut toiminnot 15 %. Eniten sahauslaitoksen sähköenergiankulutukseen vaikuttaa koneistusaste.Sahatavaran keinokuivaus on teollisuudenalan selvästi suurin energian käyttäjä. Lämmön tarve on keskimaärin 90 % kokonaislämmöstä ja sähkönkin tarve yli 1/3 sahalaitoksen koko sähkönkulutuksesta. Tämän vuoksi kuivaamoihin ja kuivauksen suoritukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Keskimäärin 80 % kuivaaman energiasta menetetään poistoilman mukana. Kanavakuivaamossa lämmöntalteenotolla päästään 10 - 25 %:n säästöön lämmitysenergian tarpeessa. Koska ilmanvaihto on sitä suurempi, mitä alhaisempi on lämpötilataso, voidaan esimerkiksi siirtymällä 40 C:n märkälämpötilasta 50 C:n märkälämpötilaan säästää energiaa jopa 10 - 15 % kuivattua sahatavarayksikköä kohti. Kuivaamon hoitohenkilökunnan ammattitaito ja huolellisuus sekä säännöllinen huolto ja kunnossapito ehkäisevät turhaa energianhukkaa.Energiakustannukset ovat keskimäärin 4 - 5 % sahalaitoksen muuttuvista tuotantokustannuksista. Eri energiamuotojen keskinäiset kustannusosuudet ovat: lämpö 50 - 60 %, sähkö 30 - 45 % ja kuljetusvälineiden polttoaine 3 - 9 %.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages57
ISBN (Print)951-38-1658-3
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number178
ISSN0358-5085

Cite this

Iivonen, V., Siimes, H., & Kuusela, J. (1983). Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Sahateollisuuden kirjallisuusselvitys. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 178