TY - BOOK
T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
T2 - Vaneriteollisuuden energiankulutus
AU - Usenius, Arto
AU - Söyrilä, Pertti
PY - 1983
Y1 - 1983
N2 - Vanerin valmistuksen energiankulutus vuonna 1979
selvitettiin kyselyn avulla. Lomakkeet lähetettiin
kaikille Suomen vaneritehtaille. Kyselyyn vastasi 22
vaneritehdasta, joiden yhteenlaskettu tuotanto oli 92 %
vanerin ja rimalevyn kokonaistuotannosta. Kyselyyn
vastanneet tehtaat valmistivat vaneria 520 000 m3 ja
rimalevyä 70 000 m3. Vanerista noin 55 % oli sekavaneria,
30 % koivuvaneria ja 15 % havuvaneria. Vanerijalosteiden
osuus kokonaistuotannosta oli 57 %. Valmistettua
vanerikuutiometriä kohti tarvittiin keskimäärin 3,6 k-m3
puuraaka-ainetta ja 15,4 välitöntä työtuntia.
Havuvanerilla päästiin jonkin verran pienempiin arvoihin
kuin koivu- ja sekavanerilla. Vanerituotantoon tehtailla
oli installoituna sähkötehoa keskimäärin 128 W/m3, joten
vaneriteollisuuden installoitu kokonaisteho oli runsaat
70 000 kW. Sähköenergian ominaiskulutus vaihteli 139
kWh/m3:stä 400 kWh/m3:iin, ja tuotannolla painotettu
keskiarvo oli 297 kWh/m3. Lämpöenergian ominaiskulutus
vaihteli 3,71 GJ/m3: stä 8,18 GJ/m3:iin ja tuotannolla
painotettu keskiarvo oli 5,88 GJ/m3. Lämmön osuus
yhteenlasketusta energiankulutuksesta oli 85 %. Eniten
energiaa kuluttava prosessivaihe oli viilun kuivaus,
johon kului lämmöstä noin 65 % ja sähköstä 28 %. Tukkien
haudontaan tarvittiin 15 % ja vanerin puristukseen 10 %
lämmöstä. Liiman valmistukseen ja levitykseen sekä
vanerin puristukseen käytettiin 15 % sähköjenergiasta.
AB - Vanerin valmistuksen energiankulutus vuonna 1979
selvitettiin kyselyn avulla. Lomakkeet lähetettiin
kaikille Suomen vaneritehtaille. Kyselyyn vastasi 22
vaneritehdasta, joiden yhteenlaskettu tuotanto oli 92 %
vanerin ja rimalevyn kokonaistuotannosta. Kyselyyn
vastanneet tehtaat valmistivat vaneria 520 000 m3 ja
rimalevyä 70 000 m3. Vanerista noin 55 % oli sekavaneria,
30 % koivuvaneria ja 15 % havuvaneria. Vanerijalosteiden
osuus kokonaistuotannosta oli 57 %. Valmistettua
vanerikuutiometriä kohti tarvittiin keskimäärin 3,6 k-m3
puuraaka-ainetta ja 15,4 välitöntä työtuntia.
Havuvanerilla päästiin jonkin verran pienempiin arvoihin
kuin koivu- ja sekavanerilla. Vanerituotantoon tehtailla
oli installoituna sähkötehoa keskimäärin 128 W/m3, joten
vaneriteollisuuden installoitu kokonaisteho oli runsaat
70 000 kW. Sähköenergian ominaiskulutus vaihteli 139
kWh/m3:stä 400 kWh/m3:iin, ja tuotannolla painotettu
keskiarvo oli 297 kWh/m3. Lämpöenergian ominaiskulutus
vaihteli 3,71 GJ/m3: stä 8,18 GJ/m3:iin ja tuotannolla
painotettu keskiarvo oli 5,88 GJ/m3. Lämmön osuus
yhteenlasketusta energiankulutuksesta oli 85 %. Eniten
energiaa kuluttava prosessivaihe oli viilun kuivaus,
johon kului lämmöstä noin 65 % ja sähköstä 28 %. Tukkien
haudontaan tarvittiin 15 % ja vanerin puristukseen 10 %
lämmöstä. Liiman valmistukseen ja levitykseen sekä
vanerin puristukseen käytettiin 15 % sähköjenergiasta.
KW - energy consumption
KW - plywood
M3 - Report
SN - 951-38-1810-1
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -