Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Viilunkuivauksen optimointi

Pertti Söyrilä, Jarl-Gunnar Salin, Matti Tuominen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Energiatalouden ja viilun laadun kannalta optimaaliset viilunkuivausolosuhteet vaneri- ja viilutehtaissa selvitetään. Laboratoriokokein selvitetään alustavasti miten kuivatun viilun ja siitä valmistetun vanerin laatu riippuu eri kuivaustekijöistä. Kokeiden perusteella laaditaan viilun laatumallit. Simulointimallin avulla voidaan laskea miten kuivausolosuhteiden muutokset vaikuttavat kuivauksen nergiankulutukseen ja kuivaustulokseen. Tehdaskokein tarkistetaan miten energiankulutus ja kuivaustulos sekä viilun laatu muuttuvat kun kuivausolosuhteita muutetaan. Samalla selvitetään simulointimallin ja viilun laatumallien paikkansapitävyyttä tehdasolosuhteissa. Kokemusten perusteella kartoitetaan kuivauskoneiden kehittämistarvetta jälleen tavoitteena optimaalinen energiankulutus ja viilun laatu. Saatujen tulosten mukaan viilunkuivausta voidaan teoreettiselta pohjalta simuloida riittävän tarkasti. Täten voidaan kuivaustulos ja energiankulutus eri kuivausolosuhteilla laskennallisesti ennakoida. Energiankulutus riippuu melko voimakkaasti kuivausolosuhteista. Energiankulutuksen vaihteluväli oli tehdaskokeissa kymmeniä prosentteja. Todennäköisesti monessa tehtaassa on energiankulutuksen kannalta parantamisen varaa. Laboratorio- ja tehdaskoemittausten perusteella ei viilun laatu oleellisesti riipu kuivausolosuhteista käytännön kuivausalueella. Viilunkuivauksen säädön ym. toimenpiteiden avulla voidaan viilun loppukosteuden hajontaa pienentää, millä seikalla sinällään on positiivinen vaikutus vanerin valmistukseen. Energiankulutus viilun kaivauksessa riippuu ensisijaisesti kaivausilman kosteussuhteesta. Kosteussuhteen mittaus antaa siksi hyvän indikaation kaivurin energiataloudesta Kuivausilman kosteussuhdetta voidaan nostaa (ja energiataloutta siis parantaa) pitämällä poistoilmamäärää niin pienenä kuin koneen vuotoilmamäärät sallivat. Tällöin putoaa kaivurin kapasiteetti hieman, mutta pienellä lämpötilan nostolla voidaan tätä kompensoida. Jakamalla märät viilut kahteen ryhmään alkukosteuden perusteella sekä kuivaamalla ryhmät erillään eri kaivausolosuhteissa voidaan koneen kapasiteettia nostaa merkittävästi. Lisäksi alenee energiakulutus. Laboratorio- ja tehdaskokeiden perusteella on kaivaustehon riippuvuus suutinnopeudesta odotettua heikompi. Tästä syystä voitaisiin nyt käytössä olevia nopeuksia mahdollisesti pienentää, jolloin sähkönkulutus alenee. Viilunkuivauksen energiatalouden parantamismabdollisuuksien todellinen hyöty on arvioitu 10 %:ksi energiakustannaksista. Se vastaa noin 8 milj. mk vuodessa Suomen vaneritehtaille.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages128
ISBN (Print)951-38-1667-2
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number156

Fingerprint

forest industries
drying
energy

Cite this

Söyrilä, P., Salin, J-G., & Tuominen, M. (1983). Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Viilunkuivauksen optimointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 156
Söyrilä, Pertti ; Salin, Jarl-Gunnar ; Tuominen, Matti. / Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Viilunkuivauksen optimointi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 128 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 156).
@book{7823c401b2304115b13de4197346235a,
title = "Mekaanisen mets{\"a}teollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Viilunkuivauksen optimointi",
abstract = "Energiatalouden ja viilun laadun kannalta optimaaliset viilunkuivausolosuhteet vaneri- ja viilutehtaissa selvitet{\"a}{\"a}n. Laboratoriokokein selvitet{\"a}{\"a}n alustavasti miten kuivatun viilun ja siit{\"a} valmistetun vanerin laatu riippuu eri kuivaustekij{\"o}ist{\"a}. Kokeiden perusteella laaditaan viilun laatumallit. Simulointimallin avulla voidaan laskea miten kuivausolosuhteiden muutokset vaikuttavat kuivauksen nergiankulutukseen ja kuivaustulokseen. Tehdaskokein tarkistetaan miten energiankulutus ja kuivaustulos sek{\"a} viilun laatu muuttuvat kun kuivausolosuhteita muutetaan. Samalla selvitet{\"a}{\"a}n simulointimallin ja viilun laatumallien paikkansapit{\"a}vyytt{\"a} tehdasolosuhteissa. Kokemusten perusteella kartoitetaan kuivauskoneiden kehitt{\"a}mistarvetta j{\"a}lleen tavoitteena optimaalinen energiankulutus ja viilun laatu. Saatujen tulosten mukaan viilunkuivausta voidaan teoreettiselta pohjalta simuloida riitt{\"a}v{\"a}n tarkasti. T{\"a}ten voidaan kuivaustulos ja energiankulutus eri kuivausolosuhteilla laskennallisesti ennakoida. Energiankulutus riippuu melko voimakkaasti kuivausolosuhteista. Energiankulutuksen vaihteluv{\"a}li oli tehdaskokeissa kymmeni{\"a} prosentteja. Todenn{\"a}k{\"o}isesti monessa tehtaassa on energiankulutuksen kannalta parantamisen varaa. Laboratorio- ja tehdaskoemittausten perusteella ei viilun laatu oleellisesti riipu kuivausolosuhteista k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kuivausalueella. Viilunkuivauksen s{\"a}{\"a}d{\"o}n ym. toimenpiteiden avulla voidaan viilun loppukosteuden hajontaa pienent{\"a}{\"a}, mill{\"a} seikalla sin{\"a}ll{\"a}{\"a}n on positiivinen vaikutus vanerin valmistukseen. Energiankulutus viilun kaivauksessa riippuu ensisijaisesti kaivausilman kosteussuhteesta. Kosteussuhteen mittaus antaa siksi hyv{\"a}n indikaation kaivurin energiataloudesta Kuivausilman kosteussuhdetta voidaan nostaa (ja energiataloutta siis parantaa) pit{\"a}m{\"a}ll{\"a} poistoilmam{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} niin pienen{\"a} kuin koneen vuotoilmam{\"a}{\"a}r{\"a}t sallivat. T{\"a}ll{\"o}in putoaa kaivurin kapasiteetti hieman, mutta pienell{\"a} l{\"a}mp{\"o}tilan nostolla voidaan t{\"a}t{\"a} kompensoida. Jakamalla m{\"a}r{\"a}t viilut kahteen ryhm{\"a}{\"a}n alkukosteuden perusteella sek{\"a} kuivaamalla ryhm{\"a}t erill{\"a}{\"a}n eri kaivausolosuhteissa voidaan koneen kapasiteettia nostaa merkitt{\"a}v{\"a}sti. Lis{\"a}ksi alenee energiakulutus. Laboratorio- ja tehdaskokeiden perusteella on kaivaustehon riippuvuus suutinnopeudesta odotettua heikompi. T{\"a}st{\"a} syyst{\"a} voitaisiin nyt k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia nopeuksia mahdollisesti pienent{\"a}{\"a}, jolloin s{\"a}hk{\"o}nkulutus alenee. Viilunkuivauksen energiatalouden parantamismabdollisuuksien todellinen hy{\"o}ty on arvioitu 10 {\%}:ksi energiakustannaksista. Se vastaa noin 8 milj. mk vuodessa Suomen vaneritehtaille.",
author = "Pertti S{\"o}yril{\"a} and Jarl-Gunnar Salin and Matti Tuominen",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1667-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "156",
address = "Finland",

}

Söyrilä, P, Salin, J-G & Tuominen, M 1983, Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Viilunkuivauksen optimointi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 156, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982 : Viilunkuivauksen optimointi. / Söyrilä, Pertti; Salin, Jarl-Gunnar; Tuominen, Matti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 128 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 156).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

T2 - Viilunkuivauksen optimointi

AU - Söyrilä, Pertti

AU - Salin, Jarl-Gunnar

AU - Tuominen, Matti

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Energiatalouden ja viilun laadun kannalta optimaaliset viilunkuivausolosuhteet vaneri- ja viilutehtaissa selvitetään. Laboratoriokokein selvitetään alustavasti miten kuivatun viilun ja siitä valmistetun vanerin laatu riippuu eri kuivaustekijöistä. Kokeiden perusteella laaditaan viilun laatumallit. Simulointimallin avulla voidaan laskea miten kuivausolosuhteiden muutokset vaikuttavat kuivauksen nergiankulutukseen ja kuivaustulokseen. Tehdaskokein tarkistetaan miten energiankulutus ja kuivaustulos sekä viilun laatu muuttuvat kun kuivausolosuhteita muutetaan. Samalla selvitetään simulointimallin ja viilun laatumallien paikkansapitävyyttä tehdasolosuhteissa. Kokemusten perusteella kartoitetaan kuivauskoneiden kehittämistarvetta jälleen tavoitteena optimaalinen energiankulutus ja viilun laatu. Saatujen tulosten mukaan viilunkuivausta voidaan teoreettiselta pohjalta simuloida riittävän tarkasti. Täten voidaan kuivaustulos ja energiankulutus eri kuivausolosuhteilla laskennallisesti ennakoida. Energiankulutus riippuu melko voimakkaasti kuivausolosuhteista. Energiankulutuksen vaihteluväli oli tehdaskokeissa kymmeniä prosentteja. Todennäköisesti monessa tehtaassa on energiankulutuksen kannalta parantamisen varaa. Laboratorio- ja tehdaskoemittausten perusteella ei viilun laatu oleellisesti riipu kuivausolosuhteista käytännön kuivausalueella. Viilunkuivauksen säädön ym. toimenpiteiden avulla voidaan viilun loppukosteuden hajontaa pienentää, millä seikalla sinällään on positiivinen vaikutus vanerin valmistukseen. Energiankulutus viilun kaivauksessa riippuu ensisijaisesti kaivausilman kosteussuhteesta. Kosteussuhteen mittaus antaa siksi hyvän indikaation kaivurin energiataloudesta Kuivausilman kosteussuhdetta voidaan nostaa (ja energiataloutta siis parantaa) pitämällä poistoilmamäärää niin pienenä kuin koneen vuotoilmamäärät sallivat. Tällöin putoaa kaivurin kapasiteetti hieman, mutta pienellä lämpötilan nostolla voidaan tätä kompensoida. Jakamalla märät viilut kahteen ryhmään alkukosteuden perusteella sekä kuivaamalla ryhmät erillään eri kaivausolosuhteissa voidaan koneen kapasiteettia nostaa merkittävästi. Lisäksi alenee energiakulutus. Laboratorio- ja tehdaskokeiden perusteella on kaivaustehon riippuvuus suutinnopeudesta odotettua heikompi. Tästä syystä voitaisiin nyt käytössä olevia nopeuksia mahdollisesti pienentää, jolloin sähkönkulutus alenee. Viilunkuivauksen energiatalouden parantamismabdollisuuksien todellinen hyöty on arvioitu 10 %:ksi energiakustannaksista. Se vastaa noin 8 milj. mk vuodessa Suomen vaneritehtaille.

AB - Energiatalouden ja viilun laadun kannalta optimaaliset viilunkuivausolosuhteet vaneri- ja viilutehtaissa selvitetään. Laboratoriokokein selvitetään alustavasti miten kuivatun viilun ja siitä valmistetun vanerin laatu riippuu eri kuivaustekijöistä. Kokeiden perusteella laaditaan viilun laatumallit. Simulointimallin avulla voidaan laskea miten kuivausolosuhteiden muutokset vaikuttavat kuivauksen nergiankulutukseen ja kuivaustulokseen. Tehdaskokein tarkistetaan miten energiankulutus ja kuivaustulos sekä viilun laatu muuttuvat kun kuivausolosuhteita muutetaan. Samalla selvitetään simulointimallin ja viilun laatumallien paikkansapitävyyttä tehdasolosuhteissa. Kokemusten perusteella kartoitetaan kuivauskoneiden kehittämistarvetta jälleen tavoitteena optimaalinen energiankulutus ja viilun laatu. Saatujen tulosten mukaan viilunkuivausta voidaan teoreettiselta pohjalta simuloida riittävän tarkasti. Täten voidaan kuivaustulos ja energiankulutus eri kuivausolosuhteilla laskennallisesti ennakoida. Energiankulutus riippuu melko voimakkaasti kuivausolosuhteista. Energiankulutuksen vaihteluväli oli tehdaskokeissa kymmeniä prosentteja. Todennäköisesti monessa tehtaassa on energiankulutuksen kannalta parantamisen varaa. Laboratorio- ja tehdaskoemittausten perusteella ei viilun laatu oleellisesti riipu kuivausolosuhteista käytännön kuivausalueella. Viilunkuivauksen säädön ym. toimenpiteiden avulla voidaan viilun loppukosteuden hajontaa pienentää, millä seikalla sinällään on positiivinen vaikutus vanerin valmistukseen. Energiankulutus viilun kaivauksessa riippuu ensisijaisesti kaivausilman kosteussuhteesta. Kosteussuhteen mittaus antaa siksi hyvän indikaation kaivurin energiataloudesta Kuivausilman kosteussuhdetta voidaan nostaa (ja energiataloutta siis parantaa) pitämällä poistoilmamäärää niin pienenä kuin koneen vuotoilmamäärät sallivat. Tällöin putoaa kaivurin kapasiteetti hieman, mutta pienellä lämpötilan nostolla voidaan tätä kompensoida. Jakamalla märät viilut kahteen ryhmään alkukosteuden perusteella sekä kuivaamalla ryhmät erillään eri kaivausolosuhteissa voidaan koneen kapasiteettia nostaa merkittävästi. Lisäksi alenee energiakulutus. Laboratorio- ja tehdaskokeiden perusteella on kaivaustehon riippuvuus suutinnopeudesta odotettua heikompi. Tästä syystä voitaisiin nyt käytössä olevia nopeuksia mahdollisesti pienentää, jolloin sähkönkulutus alenee. Viilunkuivauksen energiatalouden parantamismabdollisuuksien todellinen hyöty on arvioitu 10 %:ksi energiakustannaksista. Se vastaa noin 8 milj. mk vuodessa Suomen vaneritehtaille.

M3 - Report

SN - 951-38-1667-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Söyrilä P, Salin J-G, Tuominen M. Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982: Viilunkuivauksen optimointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 128 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 156).