TY - BOOK
T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
T2 - Viilunkuivauksen optimointi
AU - Söyrilä, Pertti
AU - Salin, Jarl-Gunnar
AU - Tuominen, Matti
PY - 1983
Y1 - 1983
N2 - Energiatalouden ja viilun laadun kannalta optimaaliset
viilunkuivausolosuhteet vaneri- ja viilutehtaissa
selvitetään.
Laboratoriokokein selvitetään alustavasti miten kuivatun
viilun ja siitä valmistetun vanerin laatu riippuu eri
kuivaustekijöistä. Kokeiden perusteella
laaditaan viilun laatumallit. Simulointimallin avulla
voidaan laskea miten kuivausolosuhteiden muutokset
vaikuttavat kuivauksen nergiankulutukseen ja
kuivaustulokseen.
Tehdaskokein tarkistetaan miten energiankulutus ja
kuivaustulos sekä viilun laatu muuttuvat kun
kuivausolosuhteita muutetaan. Samalla selvitetään
simulointimallin ja viilun laatumallien
paikkansapitävyyttä tehdasolosuhteissa. Kokemusten
perusteella kartoitetaan kuivauskoneiden
kehittämistarvetta jälleen tavoitteena optimaalinen
energiankulutus ja viilun
laatu.
Saatujen tulosten mukaan viilunkuivausta voidaan
teoreettiselta pohjalta simuloida riittävän tarkasti.
Täten voidaan kuivaustulos ja energiankulutus
eri kuivausolosuhteilla laskennallisesti ennakoida.
Energiankulutus riippuu melko voimakkaasti
kuivausolosuhteista. Energiankulutuksen vaihteluväli oli
tehdaskokeissa kymmeniä prosentteja. Todennäköisesti
monessa tehtaassa on
energiankulutuksen kannalta parantamisen varaa.
Laboratorio- ja tehdaskoemittausten perusteella ei viilun
laatu oleellisesti riipu kuivausolosuhteista käytännön
kuivausalueella. Viilunkuivauksen säädön
ym. toimenpiteiden avulla voidaan viilun loppukosteuden
hajontaa pienentää,
millä seikalla sinällään on positiivinen vaikutus vanerin
valmistukseen.
Energiankulutus viilun kaivauksessa riippuu
ensisijaisesti kaivausilman kosteussuhteesta.
Kosteussuhteen mittaus antaa siksi hyvän indikaation
kaivurin energiataloudesta
Kuivausilman kosteussuhdetta voidaan nostaa (ja
energiataloutta siis parantaa) pitämällä poistoilmamäärää
niin pienenä kuin koneen vuotoilmamäärät sallivat.
Tällöin putoaa kaivurin kapasiteetti hieman, mutta
pienellä
lämpötilan nostolla voidaan tätä kompensoida.
Jakamalla märät viilut kahteen ryhmään alkukosteuden
perusteella sekä kuivaamalla ryhmät erillään eri
kaivausolosuhteissa voidaan koneen
kapasiteettia nostaa merkittävästi. Lisäksi alenee
energiakulutus.
Laboratorio- ja tehdaskokeiden perusteella on
kaivaustehon riippuvuus suutinnopeudesta odotettua
heikompi. Tästä syystä voitaisiin nyt käytössä olevia
nopeuksia mahdollisesti pienentää, jolloin sähkönkulutus
alenee. Viilunkuivauksen energiatalouden
parantamismabdollisuuksien todellinen hyöty on arvioitu
10 %:ksi energiakustannaksista. Se vastaa noin 8 milj. mk
vuodessa Suomen vaneritehtaille.
AB - Energiatalouden ja viilun laadun kannalta optimaaliset
viilunkuivausolosuhteet vaneri- ja viilutehtaissa
selvitetään.
Laboratoriokokein selvitetään alustavasti miten kuivatun
viilun ja siitä valmistetun vanerin laatu riippuu eri
kuivaustekijöistä. Kokeiden perusteella
laaditaan viilun laatumallit. Simulointimallin avulla
voidaan laskea miten kuivausolosuhteiden muutokset
vaikuttavat kuivauksen nergiankulutukseen ja
kuivaustulokseen.
Tehdaskokein tarkistetaan miten energiankulutus ja
kuivaustulos sekä viilun laatu muuttuvat kun
kuivausolosuhteita muutetaan. Samalla selvitetään
simulointimallin ja viilun laatumallien
paikkansapitävyyttä tehdasolosuhteissa. Kokemusten
perusteella kartoitetaan kuivauskoneiden
kehittämistarvetta jälleen tavoitteena optimaalinen
energiankulutus ja viilun
laatu.
Saatujen tulosten mukaan viilunkuivausta voidaan
teoreettiselta pohjalta simuloida riittävän tarkasti.
Täten voidaan kuivaustulos ja energiankulutus
eri kuivausolosuhteilla laskennallisesti ennakoida.
Energiankulutus riippuu melko voimakkaasti
kuivausolosuhteista. Energiankulutuksen vaihteluväli oli
tehdaskokeissa kymmeniä prosentteja. Todennäköisesti
monessa tehtaassa on
energiankulutuksen kannalta parantamisen varaa.
Laboratorio- ja tehdaskoemittausten perusteella ei viilun
laatu oleellisesti riipu kuivausolosuhteista käytännön
kuivausalueella. Viilunkuivauksen säädön
ym. toimenpiteiden avulla voidaan viilun loppukosteuden
hajontaa pienentää,
millä seikalla sinällään on positiivinen vaikutus vanerin
valmistukseen.
Energiankulutus viilun kaivauksessa riippuu
ensisijaisesti kaivausilman kosteussuhteesta.
Kosteussuhteen mittaus antaa siksi hyvän indikaation
kaivurin energiataloudesta
Kuivausilman kosteussuhdetta voidaan nostaa (ja
energiataloutta siis parantaa) pitämällä poistoilmamäärää
niin pienenä kuin koneen vuotoilmamäärät sallivat.
Tällöin putoaa kaivurin kapasiteetti hieman, mutta
pienellä
lämpötilan nostolla voidaan tätä kompensoida.
Jakamalla märät viilut kahteen ryhmään alkukosteuden
perusteella sekä kuivaamalla ryhmät erillään eri
kaivausolosuhteissa voidaan koneen
kapasiteettia nostaa merkittävästi. Lisäksi alenee
energiakulutus.
Laboratorio- ja tehdaskokeiden perusteella on
kaivaustehon riippuvuus suutinnopeudesta odotettua
heikompi. Tästä syystä voitaisiin nyt käytössä olevia
nopeuksia mahdollisesti pienentää, jolloin sähkönkulutus
alenee. Viilunkuivauksen energiatalouden
parantamismabdollisuuksien todellinen hyöty on arvioitu
10 %:ksi energiakustannaksista. Se vastaa noin 8 milj. mk
vuodessa Suomen vaneritehtaille.
M3 - Report
SN - 951-38-1667-2
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -