TY - BOOK
T1 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
T2 - Yhteenveto
AU - Usenius, Arto
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimuksessa
selvitettiin kyselyn avulla saha-, vaneri-, lastulevy-,
kuitulevy-, rakennuspuusepän-, puutalo, ja
liimapuuteollisuuden sekä kyllästämöjen energiankäyttöä
vuonna 1979. Kuivausprosessein energiatalouden
parantamista tutkittiin teoreettisesti laadituilla
simulointimalleilla sekä laboratoriokokein. Tulokset
varmennettiin käytännön tehdaskokein.
Pienin yhteenlaskettu ominaisenergiankulutus on
sahatavaralla, 1,38 GJ/m3, ja suurin kuitulevyllä 9,98
GJ/t. Vaneriteollisuuden ominaisenergiankulutus 6,95 GJ/m
on likimain kaksinkertainen lastulevyteollisuuden
kulutukseen 3,40 GJ/m verrattuna. Energia käytetään
lähinnä lämpönä, jonka osuus kokonaiskulutuksesta on noin
80 % kaikilla mainituilla teollisuuden aloilla.
Energiankulutuksen kannalta merkittävimmät
prosessivaiheet ovat sahatavaran, viilun ja lastun
kuivaukset, joissa kokonaisenergiasta käytetään 70...85
%.
Sahateollisuudessa käytetään yli puolet, 53,9 %, 23 169
TJ:n mekaanisen metsäteollisuuden
kokonaisenergiankulutuksesta, vaneriteollisuudessa 19,2
%, lastulevyteollisuudessa 12,2 % ja
kuitulevyteollisuudessa 7,2 %. Jatkojalostusteollisuuden
energiankäytön osuus on 7,5 %. Mekaanisen
metsäteollisuuden puuraaka-aineen kuljetukseen käytettiin
vuonna 1979 energiaa 2 260 TJ ja tuotteiden kuljetuksessa
4 800 TJ.
Kuitulevyteollisuudessa on mahdollista säästää energiaa
johtamalla massajauhimilta poistuvaa honkahöyryä
hakesiiloon puurata-aineen esilämmittämiseksi.
Viilunkuivauksessa ja lastunkuivauksessa voidaan säästää
energiaa nostamalla kuivausilman kosteussuhdetta ja
käyttämällä kuivauskapasiteetti mahdollisimman tarkoin
hyväksi. Sahatavaran kuivauksessa erilaiset olosuhteet
saattavat merkitä 50... 150 mk:n säästöä kuivattua
kuutiometriä kohti.
AB - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimuksessa
selvitettiin kyselyn avulla saha-, vaneri-, lastulevy-,
kuitulevy-, rakennuspuusepän-, puutalo, ja
liimapuuteollisuuden sekä kyllästämöjen energiankäyttöä
vuonna 1979. Kuivausprosessein energiatalouden
parantamista tutkittiin teoreettisesti laadituilla
simulointimalleilla sekä laboratoriokokein. Tulokset
varmennettiin käytännön tehdaskokein.
Pienin yhteenlaskettu ominaisenergiankulutus on
sahatavaralla, 1,38 GJ/m3, ja suurin kuitulevyllä 9,98
GJ/t. Vaneriteollisuuden ominaisenergiankulutus 6,95 GJ/m
on likimain kaksinkertainen lastulevyteollisuuden
kulutukseen 3,40 GJ/m verrattuna. Energia käytetään
lähinnä lämpönä, jonka osuus kokonaiskulutuksesta on noin
80 % kaikilla mainituilla teollisuuden aloilla.
Energiankulutuksen kannalta merkittävimmät
prosessivaiheet ovat sahatavaran, viilun ja lastun
kuivaukset, joissa kokonaisenergiasta käytetään 70...85
%.
Sahateollisuudessa käytetään yli puolet, 53,9 %, 23 169
TJ:n mekaanisen metsäteollisuuden
kokonaisenergiankulutuksesta, vaneriteollisuudessa 19,2
%, lastulevyteollisuudessa 12,2 % ja
kuitulevyteollisuudessa 7,2 %. Jatkojalostusteollisuuden
energiankäytön osuus on 7,5 %. Mekaanisen
metsäteollisuuden puuraaka-aineen kuljetukseen käytettiin
vuonna 1979 energiaa 2 260 TJ ja tuotteiden kuljetuksessa
4 800 TJ.
Kuitulevyteollisuudessa on mahdollista säästää energiaa
johtamalla massajauhimilta poistuvaa honkahöyryä
hakesiiloon puurata-aineen esilämmittämiseksi.
Viilunkuivauksessa ja lastunkuivauksessa voidaan säästää
energiaa nostamalla kuivausilman kosteussuhdetta ja
käyttämällä kuivauskapasiteetti mahdollisimman tarkoin
hyväksi. Sahatavaran kuivauksessa erilaiset olosuhteet
saattavat merkitä 50... 150 mk:n säästöä kuivattua
kuutiometriä kohti.
M3 - Report
SN - 951-38-1644-3
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Mekaanisen metsäteollisuuden energiatutkimus 1980-1982
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -