@book{9019d103642c4b7b92f82bb4b0cbcc21,
title = "Meluisten ajoneuvojen yksil{\"o}inti",
abstract = "Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ajoneuvojen aiheuttamaa melua sek{\"a} tutkia mahdollista erityisen meluisien ajoneuvoryhmien esiintymist{\"a} samoin kuin tekij{\"o}it{\"a}, jotka tekev{\"a}t ajoneuvosta erityisen meluisan. Ajoneuvojen kehitt{\"a}m{\"a}{\"a} melua tarkastellaan pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason ns. l{\"a}ht{\"o}arvon edellytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} tavalla. Kullekin ajoneuvolle on m{\"a}{\"a}ritelty ja mitattu vertailumelutaso, jonka avulla eri ajoneuvoja voidaan vertailla suoraan kesken{\"a}{\"a}n. Lis{\"a}ksi vertailumelutaso on suoraan rinnastettavissa tieliikennemelun laskentamallin ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvon (68 dB) kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan my{\"o}s laskentamallissa m{\"a}{\"a}ritelty{\"a} ajoneuvon kehitt{\"a}m{\"a}n melun ja nopeuden v{\"a}list{\"a} riippuvuutta, ja tutkimuksessa k{\"a}ytetty nopeusriippuvuusalgoritmi poikkeaa laskentamallin algoritmista parametrin suhteen. Tutkimuksen laskelmien mukaan tieliikennemelun laskentamallissa oleva ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvo on osapuilleen oikea. Tarvetta sen muuttamiseen ei ole, joskin aikaisempien tutkimusten tapaan mallin l{\"a}ht{\"o}arvo osoittautuu jossakin m{\"a}{\"a}rin mittausten perusteella tehtyjen laskelmien antamia tuloksia pienemm{\"a}ksi. Tieliikennemelun laskentamallissa oleva ajoneuvojen melun riippuvuus nopeudesta osoittautuu liian jyrk{\"a}ksi. Laskentamallissa ekvivalenttitaso kasvaa 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa, mutta tutkimuksen mukaan kasvu on vain n. 5 dB. Laskentamallin nopeusriippuvuus on todettu my{\"o}s aikaisemmissa tutkimuksissa liian jyrk{\"a}ksi. Tutkimustulokset koskevat ns. keveit{\"a} ajoneuvoja. Nopeuden lis{\"a}ksi ajoneuvon kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n meluun vaikuttavaksi tekij{\"a}ksi todetaan ajoneuvon kokonaispaino. Muista tarkastelluista tekij{\"o}ist{\"a} mm. ajoneuvon i{\"a}n ei todeta vaikuttavan ajoneuvon meluun ainakaan suurilla nopeuksilla. Tutkimuksessa kevyet ajoneuvot jaetaan vertailumelutasonsa perusteella kolmeen luokkaan, joista keskimm{\"a}isen luokan leveys on 2 dB ja muut luokat muodostuvat t{\"a}m{\"a}n luokan ala ja yl{\"a}puolisista luokista. Luokkia hallitsee selv{\"a}sti ajoneuvojen kokonaispainojen keskiarvo. Ylimp{\"a}{\"a}n eli meluisimpaan luokkaan sijoittuvat massiivisimmat kevyet ajoneuvot, joiden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen kokonaispaino on 1 870 kg. T{\"a}ss{\"a} luokassa voidaan erottaa luokalle tunnusomaisia automerkkej{\"a}, joskin toisaalta osa automerkkej{\"a} sijoittuu kokonaisuudessaan meluisuudeltaan alempaan luokkaan huolimatta suuresta kokonaispainostaan. Hiljaisin luokka muodostuu massaltaan v{\"a}h{\"a}isimmist{\"a} ajoneuvoista. Vertailumelutasojen keskiarvojen erotus on ylimm{\"a}n ja alimman luokan v{\"a}lill{\"a} 3,7 dB ja vastaavien kokonaispainojen erotus 498 kg. Tutkimuksessa pakettiautot osoittautuvat kokonaispainoonsa n{\"a}hden verrattain hiljaisiksi, mutta my{\"o}s n{\"a}ill{\"a} melu kasvaa kokonaispainon kasvaessa. Raskaita ajoneuvoja ei tutkimuksessa tarkastella samassa laajuudessa kuin keveit{\"a} ajoneuvoja. Oleellisesti n{\"a}ill{\"a}kin ajoneuvon kokonaispaino on syntyv{\"a}n melun kannalta ratkaiseva tekij{\"a}. Raskaat ajoneuvot tulisi luokitella kokonaispainonsa perusteella, koska t{\"a}llainen luokittelu puuttuu tieliikennemelun laskentamallista. Raskaista ajoneuvoista tulisi erottaa omaksi ryhm{\"a}kseen mm. linja autot.",
keywords = "vehicular traffic, motor vehicles, passenger vehicles, automobiles, noise (sound), sound pressure, emissions, trucks, models, specifications, classifications, calculations, measurement, weight (mass), velocity",
author = "Juhani Parmanen",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4174-X",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1361",
address = "Finland",
}