Menestystuotteita rakennusalalle

Kilpailluilla markkinoilla voidaan puhua menestystuotteesta, mikäli se on tunnettu, sen tuotanto on kannattavaa, se täyttää asiakkaan tarpeet ja, nykyisin, täyttää kestävän kehityksen vaatimukset. Toimintaympäristön muutokset 1990-luvulla ovat jalostaneet kysyntää ja lisänneet kilpailua. Uudenlaisilla markkinoilla on erotuttava kilpailijoista ja tuotettava kate, joka mahdollistaa kehityksen, uusiutumisen ja palkanmaksukyvyn. Rakennusmarkkinoilla on sovellettava kehittyneitä, luotettavia teknologioita ja tuotteistusta sekä panostettava tunnettuuteen, imagoon ja jälkimarkkinoiden hoitoon. Aiemmin rakentamisen osapuolet tyydyttivät ensisijaisesti määrällistä kysyntää, tulevaisuudessa rakentamisessa korostuvat yhä enemmän asiakastarpeista ja arvostuksesta nousevat laatuvaatimukset. Rakentamisessa korostuvat palvelutoiminnan piirteet. Niitä on korostamassa kiinteistöalan ammattimaistuminen ja pyrkimys vaativaan asiakkuuteen. Menestyminen muuttuneilla, kilpailluilla markkinoilla edellyttää määrätietoista toimintaa ja onnistumista useilla yritystoiminnan sektoreilla. 1990-luvun voimakkaat muutokset ovat osoittaneet rakennusalan markkinoiden monimuotoisuuden. Toisille yrityksille uudisrakentamisen lama osoittautui kohtalokkaaksi, toisille vilkastunut korjausrakentaminen tuotti töitä enemmän kuin aiemmin. Kotimarkkinoiden kutistuminen pakotti yritykset vientiponnisteluihin ja toimintakonseptien muutoksiin. Kotimaan rakennusmarkkinat tulevat painottumaan pitkällä aikavälillä kunnossapitoon ja korjausrakentamiseen. Näkökulma painottuu rakentamisesta elinkaaripohjaiseen tila-ajatteluun, asuin- ja toimitilojen tuottamiseen, käyttöön, kunnossapitoon ja korjaamiseen. Tuotteistamisessa ja tuotekehityksessä on syytä ottaa huomioon korjausrakentamisen vakaa, kasvava painoarvo. Uudisrakentamiseen liittyvissä tuotteissa ja rakentamisessa on opittava tulemaan toimeen pitkällä aikavälillä supistuvien ja voimakkaasti vaihtelevien markkinoiden kanssa. Tieto- ja tietoliikennetekniikka tulevat muuttamaan yritysten sisäisiä prosesseja, rakennusprosessia sekä yritysten välistä yhteistyötä ja yritysten ja kuluttajien välistä vuorovaikutusta. Kehittyneet suunnittelujärjestelmät tukevat asiakaslähtöistä suunnittelutyötä, sähköiset kirjastot ja projektitietopankit koko elinkaaren mittaan hyödynnettävää suunnittelua. Rakennushankkeessa tarvittavat tiedot ovat internetin tai intranetin avulla saatavilla myös käyttöä ja korjausta ajatellen. Rakennushankkeisiin on rakennusten monimuotoisuuden ja pilkkoontuneen rakenteen kautta tullut lisää osapuolia ja sitä kautta rajapintoja. Sekä tuotteissa, tekniikassa että toiminnassa on panostettava näiden rajapintojen menestykselliseen hoitamiseen. Tekniikassa tämä voi tarkoittaa tuotteiden, rakenteiden ja rakennusjärjestelmien yhteensovittamista, urakoinnissa sopimuksia, aikataulukuria ja verkostoitumista. Laatujärjestelmät ovat keskeinen työväline pilkkoontuneiden talonrakennushankkeiden hallitsemisessa sekä työmaiden tuottavuuden kohentamisessa. Markkinoinnissa pilkkoontuminen edellyttää päätöksentekoprosessin selvittämistä ja markkinoinnin kohdentamista. Rakennusalalla on haasteena oppia vastaamaan asiakasvaatimuksiin ja muuttamaan toiminnallisuudesta nousevat vaatimukset sopiviksi teknisiksi ratkaisuiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Mitä vaativammasta kohteesta tai monimutkaisemmasta teknologiasta on kyse, sitä paremmin yksilölliset asiakastarpeet voidaan huomioida, mutta toisaalta, sitä suurempi kuilu on teknologian ymmärtävän asiantuntijan ja tulevan käyttäjän välillä. Suomen markkinat riittävät koekentäksi tuoteteollisuudelle, jonka kilpailuetu perustuu pitkiin sarjoihin tai merkittävään tuotekehityspanokseen. Markkinoita on haettava rajojen ulkopuolelta. Työvaltaisissa tai räätälöintiin perustuvissa yritystoimissa mittakaavalla ei ole samanlaista merkitystä vaan sopeutuminen muuttuviin markkinoihin onnistuu pieniltä yrityksiltä verkostoitumalla ja monitoimiosaamisella. Rakennustuoteteollisuudesta tehdyn strategia-analyysin mukaan yritysten kannattavuus on kohtuullisen hyvä. Hyvä kannattavuus on saatu aikaan keskittymällä ydinosaamiseen. Kilpailukeinoina käytetään eniten toimitusten luotettavuutta, tuotteiden laatua sekä yrityksen mainetta. Hankkeiden ja yritysten pilkkoontuminen on muuttanut yritysten prosesseja ja tehokkaimmat toimintatavat ovat vielä haussa. Tarvitaan benchmarkingia urakoinnin, erikoisurakoinnin ja hankkeiden välillä, jotta löydetään parhaat ja tehokkaimmat toimintatavat. Ammattilaisten keskinäisen kaupankäynnin rinnalla kauppaa tehdään yhä useammin määrin rakentamisen ei-ammattilaisille, koska kotimaan talonrakentamisessa yksityisten kuluttajien rooli on merkittävä ja kasvava. Yksityisten kuluttajien rahankäytössä rakentaminen ja remontointi on yksi kulutuskohde muiden kulutuskohteiden rinnalla. Kuluttajien roolia ei rakennusalalla ole tunnistettu. Markkinointi on suunniteltu ja suunnattu rakennusalan ammattilaisille Tästä syystä kuluttajat tuntevat huonosti rakennusalan tuotteet. Myös rakennusten asema yritysten ja julkisen sektorin investointikohteena on muuttunut. Matalan inflaation ja verotusmuutosten takia rakennuksiin ei liity samalaista automaattista arvonnousua kuin aiemmin. Tuotot kiinteistöistä perustuvat käytön aikaisiin tulo- ja menovirtoihin. Toimitilat tulee suunnitella ja rakentaa palvelemaan ja tukemaan niissä toimivien käyttäjien menestyksellistä toimintaa. Koulutuksessa tulisi tarjota monipuolisia yhdistelmiä, esim. talotekniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa, jotta rakennustuotteisiin ja -järjestelmiin saataisiin yhdistettyä enemmän uutta teknologiaa ja älykkyyttä. Tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan opetuksen ohella tulee mukana olla rakentamisen substanssia. Koulutus on nähtävä elinikäisenä oppimisena, jossa huomioidaan rakennus- ja kiinteistöalalla tapahtuvat muutokset.