Meriliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri: Esiselvitys

Tämän esiselvityksen tavoitteena oli määritellä viitekehys meriliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin laatimiselle. Työn tärkeimmät lähtökohdat olivat vuonna 2001 tehty meriliikenteen telematiikkastrategia sekä vuonna 2003 valmistunut tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Meriliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin tavoitteena on toimia merenkulkualan yhteisenä näkemyksenä merenkulun yhteen toimivista järjestelmistä. Yhteen toimivilla järjestelmillä saavutetaan parempi hyötysuhde kuin itsenäisillä järjestelmillä. Hyödyt jakaantuvat sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Tässä esiselvityksessä määriteltiin meriliikenteen telematiikkka-arkkitehtuurin kattavuus, rajaukset ja kuvauksen taso, tärkeimmät liitynnät sekä arkkitehtuuriin kuuluvat päätehtävät, toimijat ja tietojärjestelmät. Meriliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin tulee kattaa seuraavat asiat:
- Meriliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri kuvaa vesiliikennejärjestelmän kaupallisen liikenteen toimijat ja toimijoiden tehtävät, niiden käyttämät ja välittämät tiedot sekä tunnistetut telematiikan sovelluskohteet.
- Meriliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin käyttötarkoitus on kehittää vesiliikennejärjestelmän ja erityisesti sen tavaraliikenteen turvallisuutta, tehokkuutta ja laatua telematiikan avulla. Turvallisuus sisältää sekä "safety"- että "security" -näkökulmat.
- Meriliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri ottaa huomioon liitynnät muihin liikennemuotoihin ja pyrkii helpottamaan viranomaispalvelujen käyttöä.
- Vesiliikennejärjestelmä sisältää kaikki vesiliikenteen hoitamiseen liittyvät organisaatiot, prosessit, toimijat, tietojärjestelmät ja infrastruktuurin. Arkkitehtuurin kuvaustaso määriteltiin seuraavasti:
- Liiketoiminta-arkkitehtuurista tehdään ne osat, jotka sitovat arkkitehtuuriin Merenkulkulaitoksen tavoitteisiin ja strategiaan.
- Tietoarkkitehtuurin kuvaus tehdään yksityiskohtaisimmin, kuvauksessa inventoidaan olemassa olevat standardit. - Tietojärjestelmäarkkitehtuuri suositellaan tehtävän tietojärjestelmäaihioihin asti. Kuvataan tietojärjestelmien omistajuus- ja hallintasuhteet sekä tietovirrat, mutta tietojärjestelmien toteutukseen ei oteta kantaa. Esiselvityksessä laadittiin lisäksi yksi esimerkkikuvaus arkkitehtuuriin kuuluvasta toiminnosta (kauppamerenkulun liikenteen ohjaus), jolla testattiin viitekehyksen toimivuutta. Meriliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin kehittäminen voidaan käynnistää nopeasti vuonna 2004 esiselvityksen viitekehyksen pohjalta. Aluksi kannattaa tarkentaa esiselvityksen tuloksia yhdessä merenkulun toimijoiden kanssa. Meriliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin laatimisen jälkeen on tärkeää huolehtia myös arkkitehtuurin jalkauttamisesta, hyödyntämisestä ja ylläpidosta.