Meriveden kemiallinen vaikutus betoniin

Liisa Salparanta

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Betonin merivedenkestävyys riippuu käytetystä sementtilaadusta ja betonin läpäisevyydestä. Sementtilaatu vaikuttaa betonin merivedenkestävyyteen vain siinä tapauksessa, että betoni on hyvin läpäisevää. Portlandsementtibetonin kemiallista vaurioitumista merivedessä voidaan tarkastella vyöhykkeittäin betonin pinnan alla. Vyöhykkeitä on neljä. Kaikista vyöhykkeistä liukenee kalkkia. Osa uloimman vyöhykkeen kalkista muuttuu karbonaatiksi. Toiseen vyöhykkeeseen muodostuu kipsiä ja brusiittia. Näiden em. vyöhykkeiden läpäisevyys laskee. Kolmanteen vyöhykkeeseen muodostuu ettringiittiä ja neljänteen kloroaluminaattihydraattia. Näihin em. vyöhykkeisiin muodostuu säröjä ja betonin läpäisevyys kasvaa. Potsolaanit parantavat portlandsementtibetonin merivedenkestävyyttä sitomalla vapaata kalkkia ja alentamalla betonin läpäisevyyttä. Portlandsementin ja potsolaanin optimaalisen seossuhteen on todettu olevan n. 2:1. Masuunikuona lisää portlandsementtibetonin merivedenkestävyyttä, kun kuonan osuus on suuri. Fysikaalisiin rasitustekijöihin verrattuna meriveden kemiallinen vaikutus meribetonirakenteisiin on vähäinen. Meribetonirakenteet ovat kestäneet meriveden kemiallisen rasituksen hyvin. Betoni on vaurioitunut meriveden kemiallisesta vaikutuksesta ainoastaan niissä tapauksissa, joissa betoni on ollut alun perin huonolaatuista eli hyvin läpäisevää.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages30
    ISBN (Print)951-38-3015-2
    Publication statusPublished - 1987
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
    Number783
    ISSN0358-5085

    Keywords

    • concrete
    • sea water
    • chemical attack
    • resistance
    • deterioration
    • permeability
    • cements

    Cite this

    Salparanta, L. (1987). Meriveden kemiallinen vaikutus betoniin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 783
    Salparanta, Liisa. / Meriveden kemiallinen vaikutus betoniin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 30 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 783).
    @book{cb1be70c19624d18bf88757802e2ffaa,
    title = "Meriveden kemiallinen vaikutus betoniin",
    abstract = "Betonin merivedenkest{\"a}vyys riippuu k{\"a}ytetyst{\"a} sementtilaadusta ja betonin l{\"a}p{\"a}isevyydest{\"a}. Sementtilaatu vaikuttaa betonin merivedenkest{\"a}vyyteen vain siin{\"a} tapauksessa, ett{\"a} betoni on hyvin l{\"a}p{\"a}isev{\"a}{\"a}. Portlandsementtibetonin kemiallista vaurioitumista merivedess{\"a} voidaan tarkastella vy{\"o}hykkeitt{\"a}in betonin pinnan alla. Vy{\"o}hykkeit{\"a} on nelj{\"a}. Kaikista vy{\"o}hykkeist{\"a} liukenee kalkkia. Osa uloimman vy{\"o}hykkeen kalkista muuttuu karbonaatiksi. Toiseen vy{\"o}hykkeeseen muodostuu kipsi{\"a} ja brusiittia. N{\"a}iden em. vy{\"o}hykkeiden l{\"a}p{\"a}isevyys laskee. Kolmanteen vy{\"o}hykkeeseen muodostuu ettringiitti{\"a} ja nelj{\"a}nteen kloroaluminaattihydraattia. N{\"a}ihin em. vy{\"o}hykkeisiin muodostuu s{\"a}r{\"o}j{\"a} ja betonin l{\"a}p{\"a}isevyys kasvaa. Potsolaanit parantavat portlandsementtibetonin merivedenkest{\"a}vyytt{\"a} sitomalla vapaata kalkkia ja alentamalla betonin l{\"a}p{\"a}isevyytt{\"a}. Portlandsementin ja potsolaanin optimaalisen seossuhteen on todettu olevan n. 2:1. Masuunikuona lis{\"a}{\"a} portlandsementtibetonin merivedenkest{\"a}vyytt{\"a}, kun kuonan osuus on suuri. Fysikaalisiin rasitustekij{\"o}ihin verrattuna meriveden kemiallinen vaikutus meribetonirakenteisiin on v{\"a}h{\"a}inen. Meribetonirakenteet ovat kest{\"a}neet meriveden kemiallisen rasituksen hyvin. Betoni on vaurioitunut meriveden kemiallisesta vaikutuksesta ainoastaan niiss{\"a} tapauksissa, joissa betoni on ollut alun perin huonolaatuista eli hyvin l{\"a}p{\"a}isev{\"a}{\"a}.",
    keywords = "concrete, sea water, chemical attack, resistance, deterioration, permeability, cements",
    author = "Liisa Salparanta",
    year = "1987",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-3015-2",
    series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "783",
    address = "Finland",

    }

    Salparanta, L 1987, Meriveden kemiallinen vaikutus betoniin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 783, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Meriveden kemiallinen vaikutus betoniin. / Salparanta, Liisa.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 30 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 783).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Meriveden kemiallinen vaikutus betoniin

    AU - Salparanta, Liisa

    PY - 1987

    Y1 - 1987

    N2 - Betonin merivedenkestävyys riippuu käytetystä sementtilaadusta ja betonin läpäisevyydestä. Sementtilaatu vaikuttaa betonin merivedenkestävyyteen vain siinä tapauksessa, että betoni on hyvin läpäisevää. Portlandsementtibetonin kemiallista vaurioitumista merivedessä voidaan tarkastella vyöhykkeittäin betonin pinnan alla. Vyöhykkeitä on neljä. Kaikista vyöhykkeistä liukenee kalkkia. Osa uloimman vyöhykkeen kalkista muuttuu karbonaatiksi. Toiseen vyöhykkeeseen muodostuu kipsiä ja brusiittia. Näiden em. vyöhykkeiden läpäisevyys laskee. Kolmanteen vyöhykkeeseen muodostuu ettringiittiä ja neljänteen kloroaluminaattihydraattia. Näihin em. vyöhykkeisiin muodostuu säröjä ja betonin läpäisevyys kasvaa. Potsolaanit parantavat portlandsementtibetonin merivedenkestävyyttä sitomalla vapaata kalkkia ja alentamalla betonin läpäisevyyttä. Portlandsementin ja potsolaanin optimaalisen seossuhteen on todettu olevan n. 2:1. Masuunikuona lisää portlandsementtibetonin merivedenkestävyyttä, kun kuonan osuus on suuri. Fysikaalisiin rasitustekijöihin verrattuna meriveden kemiallinen vaikutus meribetonirakenteisiin on vähäinen. Meribetonirakenteet ovat kestäneet meriveden kemiallisen rasituksen hyvin. Betoni on vaurioitunut meriveden kemiallisesta vaikutuksesta ainoastaan niissä tapauksissa, joissa betoni on ollut alun perin huonolaatuista eli hyvin läpäisevää.

    AB - Betonin merivedenkestävyys riippuu käytetystä sementtilaadusta ja betonin läpäisevyydestä. Sementtilaatu vaikuttaa betonin merivedenkestävyyteen vain siinä tapauksessa, että betoni on hyvin läpäisevää. Portlandsementtibetonin kemiallista vaurioitumista merivedessä voidaan tarkastella vyöhykkeittäin betonin pinnan alla. Vyöhykkeitä on neljä. Kaikista vyöhykkeistä liukenee kalkkia. Osa uloimman vyöhykkeen kalkista muuttuu karbonaatiksi. Toiseen vyöhykkeeseen muodostuu kipsiä ja brusiittia. Näiden em. vyöhykkeiden läpäisevyys laskee. Kolmanteen vyöhykkeeseen muodostuu ettringiittiä ja neljänteen kloroaluminaattihydraattia. Näihin em. vyöhykkeisiin muodostuu säröjä ja betonin läpäisevyys kasvaa. Potsolaanit parantavat portlandsementtibetonin merivedenkestävyyttä sitomalla vapaata kalkkia ja alentamalla betonin läpäisevyyttä. Portlandsementin ja potsolaanin optimaalisen seossuhteen on todettu olevan n. 2:1. Masuunikuona lisää portlandsementtibetonin merivedenkestävyyttä, kun kuonan osuus on suuri. Fysikaalisiin rasitustekijöihin verrattuna meriveden kemiallinen vaikutus meribetonirakenteisiin on vähäinen. Meribetonirakenteet ovat kestäneet meriveden kemiallisen rasituksen hyvin. Betoni on vaurioitunut meriveden kemiallisesta vaikutuksesta ainoastaan niissä tapauksissa, joissa betoni on ollut alun perin huonolaatuista eli hyvin läpäisevää.

    KW - concrete

    KW - sea water

    KW - chemical attack

    KW - resistance

    KW - deterioration

    KW - permeability

    KW - cements

    M3 - Report

    SN - 951-38-3015-2

    T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

    BT - Meriveden kemiallinen vaikutus betoniin

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Salparanta L. Meriveden kemiallinen vaikutus betoniin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 30 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 783).