Merkkiainetekniikkaan perustuvat prosessien virtausmittaukset: Menetelmät ja tarkkuudet

Merkkiainetekniikkaan perustuvia virtausmenetelmiä, joita ovat kulkuaikamenetelmä ja merkkiaineen laimennukseen perustuvat menetelmät, voidaan käyttää virtausmittareiden asennuspaikalla tapahtuvaan kalibrointiin ja kertaluonteisiin virtausmittauksiin. Merkkiainetekniikkaan perustuvien virtausmittausmenetelmien tarkkuus riippuu kulloisistakin mittausolosuhteista. Kulkuaikamenetelmällä kenttäolosuhteissa saavutettavan tarkkuuden arvioitiin olevan tyypillisesti 1 - 2 % 99,7 %:n luottamusvälillä. Laimennusmenetelmän tarkkuus arvioitiin hieman paremmaksi eli parhaimmillaan noin 0,5 %:ksi, ja sitä on mittauslaitteistoa ja -menetelmiä kehittämällä mahdollista parantaa noin 0,2 96:iin. Kulkuaikamenetelmällä suoritettiin koemittauksia vesi- ja höyryvirtauksille. Vesimittausten yhteydessä kokeiltiin eri mittausparametrien vaikutusta menetelmän toistettavuuteen. Näitä olivat käytettävien säteilynilmaisimien määrä ja mittauspisteiden välinen etäisyys. Lisäksi kokeiltiin erilaisten merkkiaineensyöttömenetelmien vaikutusta. Syöttömenetelmällä oli odotettua vähäisempi merkitys. Höyrymittauksissa saavutetut tarkkuudet olivat samaa luokkaa kuin vesivirtausten mittauksissa. Koemittauksissa käytetyt merkkiaineet olivat l37mBa vesivirtausten mittauksissa ja 41Ar höyryvirtausten mittauksissa.