Metaanin ja typpioksiduulin päästöarviot, päästöjen kehitys ja rajoituspotentiaali

Translated title of the contribution: Methane and nitrous oxide emission estimates, scenarios for future emissions and their reduction potential

Riitta Pipatti

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tässä työssä on arvioitu ihmisen toiminnasta aiheutuneet Suomen metaani- ja typpioksiduulipäästöt vuonna 1990 ja selvitetty päästöjen epävarmuusvälejä ja tärkeimpiä epävarmuuksien aiheuttajia. Päästöjen kehitysnäkymiä vuoteen 2010 asti on tarkasteltu kahdessa skenaariossa: perusskenaariossa ja päästöjen vähentämisskenaariossa. Päästöjen vaikutuksia kasvihuoneilmiöön on tarkasteltu säteilypakotteen avulla, joka kuvaa yhdisteiden aiheuttamaa häiriötä maapallon säteilyenergiatasapainossa. Päästöarviot ja epävarmuustarkastelu perustuvat kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin sekä suomalaisilta asiantuntijoilta saatuihin tietoihin. Suomen metaanipäästöt vuonna 1990 ovat arviolta 250 Gg. Merkittävimpiä metaanilähteitä ovat kaatopaikat (n. 100 Gg) ja maatalous (n. 90 Gg). Maatalouden ja kaatopaikkojen lisäksi metaania vapautuu polttoprosesseista (n. 20 Gg) ja jätevedenkäsittelystä (n. 40 Gg). Päästöjen epävarmuudet ovat suuret (150 - 600 Gg). Suurimmat epävarmuudet liittyvät kaatopaikkojen (30 - 270 Gg), teollisuuden jätevedenkäsittelyn (16 - 80 Gg) ja maatalouden (85 - 180 Gg) metaanipäästöihin. Typpioksiduulipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin metaanipäästöt, n. 20 Gg vuonna 1990. Suurimmat päästöt ovat peräisin pelloilta (n. 12 Gg), typpihapon valmistuksesta arvioidaan vapautuvan n. 3 Gg, energiantuotannosta ja liikenteestä kummastakin n. 2 Gg. Myös typpioksiduulipäästöjen epävarmuusväli on suuri, 10 - 30 Gg. Lannoituksen vaikutus viljelysmaiden päästöjä lisäävänä tekijänä on suurin epävarmuuden aiheuttaja, mutta myös liikenteen ja teollisuuden päästöarvioihin liittyvät epävarmuudet ovat suuret. Metaanipäästöt tulevat suurella todennäköisyydellä vähenemään lähitulevaisuudessa. Kaatopaikkojen, energiantuotannon ja liikenteen päästöt tulevat vähenemään suunnitteilla ja osittain jo käynnissäkin olevien muutosprosessien seurauksena. Metaanipäästöjen kohdalla mahdollisuudet vähentää päästöjä erilaisin menetelmin ovat myös hyvät, ja päästöjen vähentämisskenaariossa oletettu keskimääräinen 50 %:n vähennys perusskenaarioon nähden on toteutettavissa. Päinvastoin kuin metaanipäästöt ovat typpioksiduulipäästöt kasvussa. Peltojen päästöissä ei oleteta tapahtuvan suuria muutoksia, mutta energiantuotannon ja liikenteen päästöjen oletetaan kasvavan merkittävästi. Energiantuotannossa leijukerrospolton ja liikenteessä katalysaattoriautojen yleistyminen kasvattavat päästöjä. Perusskenaarion mukaan typpioksiduulipäästöt kasvavat ensi vuosisadan alussa noin puolitoistakertaisiksi vuoden 1990 päästöihin nähden. Päästöjen vähentämisskenaariossa on oletettu keskimäärin 50 %:n vähennys perusskenaarion päästöihin. Arvio on optimistinen, sillä päästöjen vähentämiskeinot ovat vielä suurelta osin suunnitteluasteella. Suomen metaanipäästöjen aiheuttama säteilypakote vuonna 1990 oli noin 0,4 mW/m2. Metaanin aiheuttama säteilypakote on ollut hitaassa kasvussa jaksolla 1900 - 1990. Perusskenaarion mukaan kasvu hidastuu entisestään, ja päästöjen vähentämisskenaarion mukaan säteilypakote laskee ensi vuosisadan alussa 1900-luvun alussa vallinneelle tasolle. Typpioksiduulin aiheuttama säteilypakote vuonna 1990 oli saman suuruinen kuin metaanipäästöjen aiheuttama säteilypakote, ja se on kasvanut metaanin aiheuttamaa säteilypakotetta nopeammin vuosisadan alusta 1990-luvulle. Vuoden 2000 jälkeen typpioksiduulin aiheuttama säteilypakote on jo suurempi kuin metaanin. Sekä perusskenaariossa että päästöjen vähentämisskenaariossa säteilypakote kasvaa merkittävästi, perusskenaariossa jopa yli kaksinkertaiseksi nykyhetkeen nähden. Mikäli metaanin ja typpioksiduulin päästöjä pystytään vähentämään päästöjen vähentämisskenaarion mukaisesti, vähenee Suomen kasvihuonekaasujen (CO2 + CH4 + N2O) aiheuttama säteilypakote 10 - 15 % tarkasteltaessa kehitysarviota, jossa hiilidioksidipäästöjen oletetaan vuonna 2025 olevan vuoden 1990 tasolla ja vähenevän sen jälkeen prosentin vuodessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages70
ISBN (Print)951-38-4482-X
Publication statusPublished - 1994
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1548
ISSN1235-0605

Fingerprint

nitrous oxide
methane

Keywords

  • methane
  • nitrous oxide
  • emissions
  • power generation
  • industry
  • agriculture
  • waste management
  • transportation
  • environmental effects
  • atmosphere
  • global warming
  • greenhouse effect
  • scenarios
  • development
  • reduction

Cite this

Pipatti, R. (1994). Metaanin ja typpioksiduulin päästöarviot, päästöjen kehitys ja rajoituspotentiaali. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1548
Pipatti, Riitta. / Metaanin ja typpioksiduulin päästöarviot, päästöjen kehitys ja rajoituspotentiaali. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 70 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1548).
@book{43eaad36091a4c8a99d2f2a7118e6c4b,
title = "Metaanin ja typpioksiduulin p{\"a}{\"a}st{\"o}arviot, p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehitys ja rajoituspotentiaali",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} on arvioitu ihmisen toiminnasta aiheutuneet Suomen metaani- ja typpioksiduulip{\"a}{\"a}st{\"o}t vuonna 1990 ja selvitetty p{\"a}{\"a}st{\"o}jen ep{\"a}varmuusv{\"a}lej{\"a} ja t{\"a}rkeimpi{\"a} ep{\"a}varmuuksien aiheuttajia. P{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehitysn{\"a}kymi{\"a} vuoteen 2010 asti on tarkasteltu kahdessa skenaariossa: perusskenaariossa ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misskenaariossa. P{\"a}{\"a}st{\"o}jen vaikutuksia kasvihuoneilmi{\"o}{\"o}n on tarkasteltu s{\"a}teilypakotteen avulla, joka kuvaa yhdisteiden aiheuttamaa h{\"a}iri{\"o}t{\"a} maapallon s{\"a}teilyenergiatasapainossa. P{\"a}{\"a}st{\"o}arviot ja ep{\"a}varmuustarkastelu perustuvat kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin sek{\"a} suomalaisilta asiantuntijoilta saatuihin tietoihin. Suomen metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t vuonna 1990 ovat arviolta 250 Gg. Merkitt{\"a}vimpi{\"a} metaanil{\"a}hteit{\"a} ovat kaatopaikat (n. 100 Gg) ja maatalous (n. 90 Gg). Maatalouden ja kaatopaikkojen lis{\"a}ksi metaania vapautuu polttoprosesseista (n. 20 Gg) ja j{\"a}tevedenk{\"a}sittelyst{\"a} (n. 40 Gg). P{\"a}{\"a}st{\"o}jen ep{\"a}varmuudet ovat suuret (150 - 600 Gg). Suurimmat ep{\"a}varmuudet liittyv{\"a}t kaatopaikkojen (30 - 270 Gg), teollisuuden j{\"a}tevedenk{\"a}sittelyn (16 - 80 Gg) ja maatalouden (85 - 180 Gg) metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}ihin. Typpioksiduulip{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat merkitt{\"a}v{\"a}sti pienemm{\"a}t kuin metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t, n. 20 Gg vuonna 1990. Suurimmat p{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat per{\"a}isin pelloilta (n. 12 Gg), typpihapon valmistuksesta arvioidaan vapautuvan n. 3 Gg, energiantuotannosta ja liikenteest{\"a} kummastakin n. 2 Gg. My{\"o}s typpioksiduulip{\"a}{\"a}st{\"o}jen ep{\"a}varmuusv{\"a}li on suuri, 10 - 30 Gg. Lannoituksen vaikutus viljelysmaiden p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} lis{\"a}{\"a}v{\"a}n{\"a} tekij{\"a}n{\"a} on suurin ep{\"a}varmuuden aiheuttaja, mutta my{\"o}s liikenteen ja teollisuuden p{\"a}{\"a}st{\"o}arvioihin liittyv{\"a}t ep{\"a}varmuudet ovat suuret. Metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t tulevat suurella todenn{\"a}k{\"o}isyydell{\"a} v{\"a}henem{\"a}{\"a}n l{\"a}hitulevaisuudessa. Kaatopaikkojen, energiantuotannon ja liikenteen p{\"a}{\"a}st{\"o}t tulevat v{\"a}henem{\"a}{\"a}n suunnitteilla ja osittain jo k{\"a}ynniss{\"a}kin olevien muutosprosessien seurauksena. Metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}jen kohdalla mahdollisuudet v{\"a}hent{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} erilaisin menetelmin ovat my{\"o}s hyv{\"a}t, ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misskenaariossa oletettu keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen 50 {\%}:n v{\"a}hennys perusskenaarioon n{\"a}hden on toteutettavissa. P{\"a}invastoin kuin metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat typpioksiduulip{\"a}{\"a}st{\"o}t kasvussa. Peltojen p{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} ei oleteta tapahtuvan suuria muutoksia, mutta energiantuotannon ja liikenteen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen oletetaan kasvavan merkitt{\"a}v{\"a}sti. Energiantuotannossa leijukerrospolton ja liikenteess{\"a} katalysaattoriautojen yleistyminen kasvattavat p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Perusskenaarion mukaan typpioksiduulip{\"a}{\"a}st{\"o}t kasvavat ensi vuosisadan alussa noin puolitoistakertaisiksi vuoden 1990 p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin n{\"a}hden. P{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misskenaariossa on oletettu keskim{\"a}{\"a}rin 50 {\%}:n v{\"a}hennys perusskenaarion p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin. Arvio on optimistinen, sill{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miskeinot ovat viel{\"a} suurelta osin suunnitteluasteella. Suomen metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttama s{\"a}teilypakote vuonna 1990 oli noin 0,4 mW/m2. Metaanin aiheuttama s{\"a}teilypakote on ollut hitaassa kasvussa jaksolla 1900 - 1990. Perusskenaarion mukaan kasvu hidastuu entisest{\"a}{\"a}n, ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misskenaarion mukaan s{\"a}teilypakote laskee ensi vuosisadan alussa 1900-luvun alussa vallinneelle tasolle. Typpioksiduulin aiheuttama s{\"a}teilypakote vuonna 1990 oli saman suuruinen kuin metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttama s{\"a}teilypakote, ja se on kasvanut metaanin aiheuttamaa s{\"a}teilypakotetta nopeammin vuosisadan alusta 1990-luvulle. Vuoden 2000 j{\"a}lkeen typpioksiduulin aiheuttama s{\"a}teilypakote on jo suurempi kuin metaanin. Sek{\"a} perusskenaariossa ett{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misskenaariossa s{\"a}teilypakote kasvaa merkitt{\"a}v{\"a}sti, perusskenaariossa jopa yli kaksinkertaiseksi nykyhetkeen n{\"a}hden. Mik{\"a}li metaanin ja typpioksiduulin p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} pystyt{\"a}{\"a}n v{\"a}hent{\"a}m{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misskenaarion mukaisesti, v{\"a}henee Suomen kasvihuonekaasujen (CO2 + CH4 + N2O) aiheuttama s{\"a}teilypakote 10 - 15 {\%} tarkasteltaessa kehitysarviota, jossa hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen oletetaan vuonna 2025 olevan vuoden 1990 tasolla ja v{\"a}henev{\"a}n sen j{\"a}lkeen prosentin vuodessa.",
keywords = "methane, nitrous oxide, emissions, power generation, industry, agriculture, waste management, transportation, environmental effects, atmosphere, global warming, greenhouse effect, scenarios, development, reduction",
author = "Riitta Pipatti",
year = "1994",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4482-X",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1548",
address = "Finland",

}

Pipatti, R 1994, Metaanin ja typpioksiduulin päästöarviot, päästöjen kehitys ja rajoituspotentiaali. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1548, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Metaanin ja typpioksiduulin päästöarviot, päästöjen kehitys ja rajoituspotentiaali. / Pipatti, Riitta.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 70 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1548).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Metaanin ja typpioksiduulin päästöarviot, päästöjen kehitys ja rajoituspotentiaali

AU - Pipatti, Riitta

PY - 1994

Y1 - 1994

N2 - Tässä työssä on arvioitu ihmisen toiminnasta aiheutuneet Suomen metaani- ja typpioksiduulipäästöt vuonna 1990 ja selvitetty päästöjen epävarmuusvälejä ja tärkeimpiä epävarmuuksien aiheuttajia. Päästöjen kehitysnäkymiä vuoteen 2010 asti on tarkasteltu kahdessa skenaariossa: perusskenaariossa ja päästöjen vähentämisskenaariossa. Päästöjen vaikutuksia kasvihuoneilmiöön on tarkasteltu säteilypakotteen avulla, joka kuvaa yhdisteiden aiheuttamaa häiriötä maapallon säteilyenergiatasapainossa. Päästöarviot ja epävarmuustarkastelu perustuvat kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin sekä suomalaisilta asiantuntijoilta saatuihin tietoihin. Suomen metaanipäästöt vuonna 1990 ovat arviolta 250 Gg. Merkittävimpiä metaanilähteitä ovat kaatopaikat (n. 100 Gg) ja maatalous (n. 90 Gg). Maatalouden ja kaatopaikkojen lisäksi metaania vapautuu polttoprosesseista (n. 20 Gg) ja jätevedenkäsittelystä (n. 40 Gg). Päästöjen epävarmuudet ovat suuret (150 - 600 Gg). Suurimmat epävarmuudet liittyvät kaatopaikkojen (30 - 270 Gg), teollisuuden jätevedenkäsittelyn (16 - 80 Gg) ja maatalouden (85 - 180 Gg) metaanipäästöihin. Typpioksiduulipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin metaanipäästöt, n. 20 Gg vuonna 1990. Suurimmat päästöt ovat peräisin pelloilta (n. 12 Gg), typpihapon valmistuksesta arvioidaan vapautuvan n. 3 Gg, energiantuotannosta ja liikenteestä kummastakin n. 2 Gg. Myös typpioksiduulipäästöjen epävarmuusväli on suuri, 10 - 30 Gg. Lannoituksen vaikutus viljelysmaiden päästöjä lisäävänä tekijänä on suurin epävarmuuden aiheuttaja, mutta myös liikenteen ja teollisuuden päästöarvioihin liittyvät epävarmuudet ovat suuret. Metaanipäästöt tulevat suurella todennäköisyydellä vähenemään lähitulevaisuudessa. Kaatopaikkojen, energiantuotannon ja liikenteen päästöt tulevat vähenemään suunnitteilla ja osittain jo käynnissäkin olevien muutosprosessien seurauksena. Metaanipäästöjen kohdalla mahdollisuudet vähentää päästöjä erilaisin menetelmin ovat myös hyvät, ja päästöjen vähentämisskenaariossa oletettu keskimääräinen 50 %:n vähennys perusskenaarioon nähden on toteutettavissa. Päinvastoin kuin metaanipäästöt ovat typpioksiduulipäästöt kasvussa. Peltojen päästöissä ei oleteta tapahtuvan suuria muutoksia, mutta energiantuotannon ja liikenteen päästöjen oletetaan kasvavan merkittävästi. Energiantuotannossa leijukerrospolton ja liikenteessä katalysaattoriautojen yleistyminen kasvattavat päästöjä. Perusskenaarion mukaan typpioksiduulipäästöt kasvavat ensi vuosisadan alussa noin puolitoistakertaisiksi vuoden 1990 päästöihin nähden. Päästöjen vähentämisskenaariossa on oletettu keskimäärin 50 %:n vähennys perusskenaarion päästöihin. Arvio on optimistinen, sillä päästöjen vähentämiskeinot ovat vielä suurelta osin suunnitteluasteella. Suomen metaanipäästöjen aiheuttama säteilypakote vuonna 1990 oli noin 0,4 mW/m2. Metaanin aiheuttama säteilypakote on ollut hitaassa kasvussa jaksolla 1900 - 1990. Perusskenaarion mukaan kasvu hidastuu entisestään, ja päästöjen vähentämisskenaarion mukaan säteilypakote laskee ensi vuosisadan alussa 1900-luvun alussa vallinneelle tasolle. Typpioksiduulin aiheuttama säteilypakote vuonna 1990 oli saman suuruinen kuin metaanipäästöjen aiheuttama säteilypakote, ja se on kasvanut metaanin aiheuttamaa säteilypakotetta nopeammin vuosisadan alusta 1990-luvulle. Vuoden 2000 jälkeen typpioksiduulin aiheuttama säteilypakote on jo suurempi kuin metaanin. Sekä perusskenaariossa että päästöjen vähentämisskenaariossa säteilypakote kasvaa merkittävästi, perusskenaariossa jopa yli kaksinkertaiseksi nykyhetkeen nähden. Mikäli metaanin ja typpioksiduulin päästöjä pystytään vähentämään päästöjen vähentämisskenaarion mukaisesti, vähenee Suomen kasvihuonekaasujen (CO2 + CH4 + N2O) aiheuttama säteilypakote 10 - 15 % tarkasteltaessa kehitysarviota, jossa hiilidioksidipäästöjen oletetaan vuonna 2025 olevan vuoden 1990 tasolla ja vähenevän sen jälkeen prosentin vuodessa.

AB - Tässä työssä on arvioitu ihmisen toiminnasta aiheutuneet Suomen metaani- ja typpioksiduulipäästöt vuonna 1990 ja selvitetty päästöjen epävarmuusvälejä ja tärkeimpiä epävarmuuksien aiheuttajia. Päästöjen kehitysnäkymiä vuoteen 2010 asti on tarkasteltu kahdessa skenaariossa: perusskenaariossa ja päästöjen vähentämisskenaariossa. Päästöjen vaikutuksia kasvihuoneilmiöön on tarkasteltu säteilypakotteen avulla, joka kuvaa yhdisteiden aiheuttamaa häiriötä maapallon säteilyenergiatasapainossa. Päästöarviot ja epävarmuustarkastelu perustuvat kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin sekä suomalaisilta asiantuntijoilta saatuihin tietoihin. Suomen metaanipäästöt vuonna 1990 ovat arviolta 250 Gg. Merkittävimpiä metaanilähteitä ovat kaatopaikat (n. 100 Gg) ja maatalous (n. 90 Gg). Maatalouden ja kaatopaikkojen lisäksi metaania vapautuu polttoprosesseista (n. 20 Gg) ja jätevedenkäsittelystä (n. 40 Gg). Päästöjen epävarmuudet ovat suuret (150 - 600 Gg). Suurimmat epävarmuudet liittyvät kaatopaikkojen (30 - 270 Gg), teollisuuden jätevedenkäsittelyn (16 - 80 Gg) ja maatalouden (85 - 180 Gg) metaanipäästöihin. Typpioksiduulipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin metaanipäästöt, n. 20 Gg vuonna 1990. Suurimmat päästöt ovat peräisin pelloilta (n. 12 Gg), typpihapon valmistuksesta arvioidaan vapautuvan n. 3 Gg, energiantuotannosta ja liikenteestä kummastakin n. 2 Gg. Myös typpioksiduulipäästöjen epävarmuusväli on suuri, 10 - 30 Gg. Lannoituksen vaikutus viljelysmaiden päästöjä lisäävänä tekijänä on suurin epävarmuuden aiheuttaja, mutta myös liikenteen ja teollisuuden päästöarvioihin liittyvät epävarmuudet ovat suuret. Metaanipäästöt tulevat suurella todennäköisyydellä vähenemään lähitulevaisuudessa. Kaatopaikkojen, energiantuotannon ja liikenteen päästöt tulevat vähenemään suunnitteilla ja osittain jo käynnissäkin olevien muutosprosessien seurauksena. Metaanipäästöjen kohdalla mahdollisuudet vähentää päästöjä erilaisin menetelmin ovat myös hyvät, ja päästöjen vähentämisskenaariossa oletettu keskimääräinen 50 %:n vähennys perusskenaarioon nähden on toteutettavissa. Päinvastoin kuin metaanipäästöt ovat typpioksiduulipäästöt kasvussa. Peltojen päästöissä ei oleteta tapahtuvan suuria muutoksia, mutta energiantuotannon ja liikenteen päästöjen oletetaan kasvavan merkittävästi. Energiantuotannossa leijukerrospolton ja liikenteessä katalysaattoriautojen yleistyminen kasvattavat päästöjä. Perusskenaarion mukaan typpioksiduulipäästöt kasvavat ensi vuosisadan alussa noin puolitoistakertaisiksi vuoden 1990 päästöihin nähden. Päästöjen vähentämisskenaariossa on oletettu keskimäärin 50 %:n vähennys perusskenaarion päästöihin. Arvio on optimistinen, sillä päästöjen vähentämiskeinot ovat vielä suurelta osin suunnitteluasteella. Suomen metaanipäästöjen aiheuttama säteilypakote vuonna 1990 oli noin 0,4 mW/m2. Metaanin aiheuttama säteilypakote on ollut hitaassa kasvussa jaksolla 1900 - 1990. Perusskenaarion mukaan kasvu hidastuu entisestään, ja päästöjen vähentämisskenaarion mukaan säteilypakote laskee ensi vuosisadan alussa 1900-luvun alussa vallinneelle tasolle. Typpioksiduulin aiheuttama säteilypakote vuonna 1990 oli saman suuruinen kuin metaanipäästöjen aiheuttama säteilypakote, ja se on kasvanut metaanin aiheuttamaa säteilypakotetta nopeammin vuosisadan alusta 1990-luvulle. Vuoden 2000 jälkeen typpioksiduulin aiheuttama säteilypakote on jo suurempi kuin metaanin. Sekä perusskenaariossa että päästöjen vähentämisskenaariossa säteilypakote kasvaa merkittävästi, perusskenaariossa jopa yli kaksinkertaiseksi nykyhetkeen nähden. Mikäli metaanin ja typpioksiduulin päästöjä pystytään vähentämään päästöjen vähentämisskenaarion mukaisesti, vähenee Suomen kasvihuonekaasujen (CO2 + CH4 + N2O) aiheuttama säteilypakote 10 - 15 % tarkasteltaessa kehitysarviota, jossa hiilidioksidipäästöjen oletetaan vuonna 2025 olevan vuoden 1990 tasolla ja vähenevän sen jälkeen prosentin vuodessa.

KW - methane

KW - nitrous oxide

KW - emissions

KW - power generation

KW - industry

KW - agriculture

KW - waste management

KW - transportation

KW - environmental effects

KW - atmosphere

KW - global warming

KW - greenhouse effect

KW - scenarios

KW - development

KW - reduction

M3 - Report

SN - 951-38-4482-X

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Metaanin ja typpioksiduulin päästöarviot, päästöjen kehitys ja rajoituspotentiaali

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pipatti R. Metaanin ja typpioksiduulin päästöarviot, päästöjen kehitys ja rajoituspotentiaali. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 70 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1548).