Metsäenergian käyttö ja jalostus. Osa 4. Puun pelletoinnin kokeellinen tutkimus

Matti Kytö, Martti Äijälä

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Kokeellisen selvityksen tavoitteena oli täydentää ja tarkentaa kirjallisuudesta saatua tietoa puun pelletoinnissa raaka-aineelle ja koelaitteelle asetettavista vaatimuksista. Kokeet tehtiin pääasiassa tasomatriisikoneella, jonka kapasiteetti on puun pelletoinnissa noin 100 kg/h. Alustavat kokeet tehtiin briketoimalla erilaisia raaka-aineita hydraulisella puristimella ja pelletoimalla purua pienellä rengasmatriisikoneella (kapasiteetti noin 10 kg/h). Lopuksi tehtiin vielä koeajo suurehkolla pelletointilinjalla. Koemateriaalina käytettiin erilaisia sahanpuruja sekä metsätähde- ja pajuhakkeesta jauhettuja puruja. Kuoripitoisesta energiapajusta ja metsätähteestä saatiin lujempia pellettejä kuin sahanpurusta. Kuoren lisääminen puruun paransi pelletointitulosta. Parhaat tulokset saatiin 15 - 40 %:n kuorilisäyksellä. Pelletointi onnistui puupuruilla parhaiten raakaaineen kosteuden ollessa 15 - 20 %. Turvetta pelletoitaessa raaka-aineen kosteus saa vaihdella huomattavasti enemmän. Puun pelletointiin soveltui parhaiten suorareikäinen matriisi, jossa reiän halkaisijan ja pituuden suhde oli 0,20 - 0,25. Energiankulutus oli puun pelletoinnissa pienimmillään noin 60 kWh/t, joka on 1 - 2 % pellettien polttoarvosta. Pellettien irtotiheys vaihteli 600 - 700 kg/m3 ja kiintotiheys 1100 - 1500 kg/m3. Puupellettien kosteus on tavallisesti 8 - 15 %, jolloin polttoarvo on noin 17 MJ/kg. Puupellettien säänkestävyys on melko heikko.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages62
    ISBN (Print)951-38-1358-4
    Publication statusPublished - 1981
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
    Number41
    ISSN0358-5077

    Fingerprint

    energy
    pelleting

    Keywords

    • pellets
    • wood wastes
    • sawdust
    • chips
    • compacting

    Cite this

    Kytö, M., & Äijälä, M. (1981). Metsäenergian käyttö ja jalostus. Osa 4. Puun pelletoinnin kokeellinen tutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 41
    Kytö, Matti ; Äijälä, Martti. / Metsäenergian käyttö ja jalostus. Osa 4. Puun pelletoinnin kokeellinen tutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 41).
    @book{fde5779a9b9643968782a4f401132190,
    title = "Mets{\"a}energian k{\"a}ytt{\"o} ja jalostus. Osa 4. Puun pelletoinnin kokeellinen tutkimus",
    abstract = "Kokeellisen selvityksen tavoitteena oli t{\"a}ydent{\"a}{\"a} ja tarkentaa kirjallisuudesta saatua tietoa puun pelletoinnissa raaka-aineelle ja koelaitteelle asetettavista vaatimuksista. Kokeet tehtiin p{\"a}{\"a}asiassa tasomatriisikoneella, jonka kapasiteetti on puun pelletoinnissa noin 100 kg/h. Alustavat kokeet tehtiin briketoimalla erilaisia raaka-aineita hydraulisella puristimella ja pelletoimalla purua pienell{\"a} rengasmatriisikoneella (kapasiteetti noin 10 kg/h). Lopuksi tehtiin viel{\"a} koeajo suurehkolla pelletointilinjalla. Koemateriaalina k{\"a}ytettiin erilaisia sahanpuruja sek{\"a} mets{\"a}t{\"a}hde- ja pajuhakkeesta jauhettuja puruja. Kuoripitoisesta energiapajusta ja mets{\"a}t{\"a}hteest{\"a} saatiin lujempia pellettej{\"a} kuin sahanpurusta. Kuoren lis{\"a}{\"a}minen puruun paransi pelletointitulosta. Parhaat tulokset saatiin 15 - 40 {\%}:n kuorilis{\"a}yksell{\"a}. Pelletointi onnistui puupuruilla parhaiten raakaaineen kosteuden ollessa 15 - 20 {\%}. Turvetta pelletoitaessa raaka-aineen kosteus saa vaihdella huomattavasti enemm{\"a}n. Puun pelletointiin soveltui parhaiten suorareik{\"a}inen matriisi, jossa rei{\"a}n halkaisijan ja pituuden suhde oli 0,20 - 0,25. Energiankulutus oli puun pelletoinnissa pienimmill{\"a}{\"a}n noin 60 kWh/t, joka on 1 - 2 {\%} pellettien polttoarvosta. Pellettien irtotiheys vaihteli 600 - 700 kg/m3 ja kiintotiheys 1100 - 1500 kg/m3. Puupellettien kosteus on tavallisesti 8 - 15 {\%}, jolloin polttoarvo on noin 17 MJ/kg. Puupellettien s{\"a}{\"a}nkest{\"a}vyys on melko heikko.",
    keywords = "pellets, wood wastes, sawdust, chips, compacting",
    author = "Matti Kyt{\"o} and Martti {\"A}ij{\"a}l{\"a}",
    year = "1981",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-1358-4",
    series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "41",
    address = "Finland",

    }

    Kytö, M & Äijälä, M 1981, Metsäenergian käyttö ja jalostus. Osa 4. Puun pelletoinnin kokeellinen tutkimus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 41, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Metsäenergian käyttö ja jalostus. Osa 4. Puun pelletoinnin kokeellinen tutkimus. / Kytö, Matti; Äijälä, Martti.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 41).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Metsäenergian käyttö ja jalostus. Osa 4. Puun pelletoinnin kokeellinen tutkimus

    AU - Kytö, Matti

    AU - Äijälä, Martti

    PY - 1981

    Y1 - 1981

    N2 - Kokeellisen selvityksen tavoitteena oli täydentää ja tarkentaa kirjallisuudesta saatua tietoa puun pelletoinnissa raaka-aineelle ja koelaitteelle asetettavista vaatimuksista. Kokeet tehtiin pääasiassa tasomatriisikoneella, jonka kapasiteetti on puun pelletoinnissa noin 100 kg/h. Alustavat kokeet tehtiin briketoimalla erilaisia raaka-aineita hydraulisella puristimella ja pelletoimalla purua pienellä rengasmatriisikoneella (kapasiteetti noin 10 kg/h). Lopuksi tehtiin vielä koeajo suurehkolla pelletointilinjalla. Koemateriaalina käytettiin erilaisia sahanpuruja sekä metsätähde- ja pajuhakkeesta jauhettuja puruja. Kuoripitoisesta energiapajusta ja metsätähteestä saatiin lujempia pellettejä kuin sahanpurusta. Kuoren lisääminen puruun paransi pelletointitulosta. Parhaat tulokset saatiin 15 - 40 %:n kuorilisäyksellä. Pelletointi onnistui puupuruilla parhaiten raakaaineen kosteuden ollessa 15 - 20 %. Turvetta pelletoitaessa raaka-aineen kosteus saa vaihdella huomattavasti enemmän. Puun pelletointiin soveltui parhaiten suorareikäinen matriisi, jossa reiän halkaisijan ja pituuden suhde oli 0,20 - 0,25. Energiankulutus oli puun pelletoinnissa pienimmillään noin 60 kWh/t, joka on 1 - 2 % pellettien polttoarvosta. Pellettien irtotiheys vaihteli 600 - 700 kg/m3 ja kiintotiheys 1100 - 1500 kg/m3. Puupellettien kosteus on tavallisesti 8 - 15 %, jolloin polttoarvo on noin 17 MJ/kg. Puupellettien säänkestävyys on melko heikko.

    AB - Kokeellisen selvityksen tavoitteena oli täydentää ja tarkentaa kirjallisuudesta saatua tietoa puun pelletoinnissa raaka-aineelle ja koelaitteelle asetettavista vaatimuksista. Kokeet tehtiin pääasiassa tasomatriisikoneella, jonka kapasiteetti on puun pelletoinnissa noin 100 kg/h. Alustavat kokeet tehtiin briketoimalla erilaisia raaka-aineita hydraulisella puristimella ja pelletoimalla purua pienellä rengasmatriisikoneella (kapasiteetti noin 10 kg/h). Lopuksi tehtiin vielä koeajo suurehkolla pelletointilinjalla. Koemateriaalina käytettiin erilaisia sahanpuruja sekä metsätähde- ja pajuhakkeesta jauhettuja puruja. Kuoripitoisesta energiapajusta ja metsätähteestä saatiin lujempia pellettejä kuin sahanpurusta. Kuoren lisääminen puruun paransi pelletointitulosta. Parhaat tulokset saatiin 15 - 40 %:n kuorilisäyksellä. Pelletointi onnistui puupuruilla parhaiten raakaaineen kosteuden ollessa 15 - 20 %. Turvetta pelletoitaessa raaka-aineen kosteus saa vaihdella huomattavasti enemmän. Puun pelletointiin soveltui parhaiten suorareikäinen matriisi, jossa reiän halkaisijan ja pituuden suhde oli 0,20 - 0,25. Energiankulutus oli puun pelletoinnissa pienimmillään noin 60 kWh/t, joka on 1 - 2 % pellettien polttoarvosta. Pellettien irtotiheys vaihteli 600 - 700 kg/m3 ja kiintotiheys 1100 - 1500 kg/m3. Puupellettien kosteus on tavallisesti 8 - 15 %, jolloin polttoarvo on noin 17 MJ/kg. Puupellettien säänkestävyys on melko heikko.

    KW - pellets

    KW - wood wastes

    KW - sawdust

    KW - chips

    KW - compacting

    M3 - Report

    SN - 951-38-1358-4

    T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

    BT - Metsäenergian käyttö ja jalostus. Osa 4. Puun pelletoinnin kokeellinen tutkimus

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Kytö M, Äijälä M. Metsäenergian käyttö ja jalostus. Osa 4. Puun pelletoinnin kokeellinen tutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 41).