Metsäenergian käyttö ja jalostus: Osa 5: Jätepuun käyttömahdollisuudet polttoaineena

Markku Äijälä; Keijo Sahrman

Metsäenergian käyttö ja jalostus: Osa 5: Jätepuun käyttömahdollisuudet polttoaineena

Markku Äijälä, Keijo Sahrman

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Julkaisussa arvioidaan jätepuun käytön lisäämismahdollisuuksia energiantuotannossa. Tarkastellaan kolmen kulutussekotrin energiantarpeita: maatilatalouden asuinrakennukset mukaanluettuina, alue- ja kaukolämmitysten sekä puunjalostusteollisuuden höyrykattiloiden, joissa on sähköntuotantomahdollisuus. Arvioiden tarkkuuden parantamiseksi on maatilatalous ja kaukolämmitys jaettu edelleen osiin. Kaukolämmityksen laajenemista on arvioitu taajamien perusteella. Puun käyttömahdollisuuksia arvioitaessa ei ole otettu huomioon puun alueellista saatavuutta, joten on päädytty 2,0 Mtoe:n puunkäytön lisäykseen. Se vastaa 11,0 milj. m3:ä puuta, ja puun käyttöönotto vaatisi 3,4 miljardin markan lämpökeskusinvestoinnit. Runsas 1 milj. m3 puuta jouduttaisiin tällöin siirtämään Lapin ja Oulun lääneistä Etelä-Suomeen. Kiinteän polttoaineen koko lisäyspotentiaaliksi on arvioitu 3,1 Mtoe. Arvioissa ei ole otettu huomioon eri polttoaineiden kilpailukykyä, joka muuttaisi esitettyjä arvioita. Arviointi on tehty läänikohtaisesti. Teollisuuden puujäte ei sisälly arvioihin. Tarkastelussa on pyritty arvioimaan vuoden 1990 potentiaaleja. Arviossa on otettu huomioon tekniikan asettamat rajoitukset ja muut kiinteät polttoaineet. Kiinteiden polttoaineiden käytön lisäämismahdollisuuksia on ensin arvioitu kulutussektoreittain ja lääneittäin vuoden 1979 öljynkäytön perusteella. Sen jälkeen on arvioitu muiden kiinteiden polttoaineiden käytön lisääntymisen vaikutusta puun käytön lisäämismahdollisuuksiin. Rannikkopaikkakunnilla on kilpailevana polttoaineena hiili, Keski- ja Pohjois-Suomessa turve ja Etelä-Suomen maataloudessa olki. Puunjalostusteollisuulen hoyrykattiloiden puunkäytön ylärajana on pidetty koko korvattavaksi arvioidun öljymäärän korvaamista puulla. Puun käyttömahdollisuuksia on verrattu alueelliseen hakkuusuunnitteeseen perustuvaan arvioon markkinakelvottoman puun saatavuudesta. Jätepuukertymä on tällöin todettu käyttöpotentiaalia suuremmaksi muualla paitsi Etelä-Suomen rannikkolääneissä ja Hämeen läänissä.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	48
ISBN (Print)	951-38-1420-3
Publication status	Published - 1982
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number	65
ISSN	0358-5077

Cite this

@book{44d1248035b94925970e0bf4585491d2,

title = "Mets{\"a}energian k{\"a}ytt{\"o} ja jalostus: Osa 5: J{\"a}tepuun k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuudet polttoaineena",

abstract = "Julkaisussa arvioidaan j{\"a}tepuun k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}mismahdollisuuksia energiantuotannossa. Tarkastellaan kolmen kulutussekotrin energiantarpeita: maatilatalouden asuinrakennukset mukaanluettuina, alue- ja kaukol{\"a}mmitysten sek{\"a} puunjalostusteollisuuden h{\"o}yrykattiloiden, joissa on s{\"a}hk{\"o}ntuotantomahdollisuus. Arvioiden tarkkuuden parantamiseksi on maatilatalous ja kaukol{\"a}mmitys jaettu edelleen osiin. Kaukol{\"a}mmityksen laajenemista on arvioitu taajamien perusteella. Puun k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia arvioitaessa ei ole otettu huomioon puun alueellista saatavuutta, joten on p{\"a}{\"a}dytty 2,0 Mtoe:n puunk{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}ykseen. Se vastaa 11,0 milj. m3:{\"a} puuta, ja puun k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto vaatisi 3,4 miljardin markan l{\"a}mp{\"o}keskusinvestoinnit. Runsas 1 milj. m3 puuta jouduttaisiin t{\"a}ll{\"o}in siirt{\"a}m{\"a}{\"a}n Lapin ja Oulun l{\"a}{\"a}neist{\"a} Etel{\"a}-Suomeen. Kiinte{\"a}n polttoaineen koko lis{\"a}yspotentiaaliksi on arvioitu 3,1 Mtoe. Arvioissa ei ole otettu huomioon eri polttoaineiden kilpailukyky{\"a}, joka muuttaisi esitettyj{\"a} arvioita. Arviointi on tehty l{\"a}{\"a}nikohtaisesti. Teollisuuden puuj{\"a}te ei sis{\"a}lly arvioihin. Tarkastelussa on pyritty arvioimaan vuoden 1990 potentiaaleja. Arviossa on otettu huomioon tekniikan asettamat rajoitukset ja muut kiinte{\"a}t polttoaineet. Kiinteiden polttoaineiden k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}mismahdollisuuksia on ensin arvioitu kulutussektoreittain ja l{\"a}{\"a}neitt{\"a}in vuoden 1979 {\"o}ljynk{\"a}yt{\"o}n perusteella. Sen j{\"a}lkeen on arvioitu muiden kiinteiden polttoaineiden k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}ntymisen vaikutusta puun k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}mismahdollisuuksiin. Rannikkopaikkakunnilla on kilpailevana polttoaineena hiili, Keski- ja Pohjois-Suomessa turve ja Etel{\"a}-Suomen maataloudessa olki. Puunjalostusteollisuulen hoyrykattiloiden puunk{\"a}yt{\"o}n yl{\"a}rajana on pidetty koko korvattavaksi arvioidun {\"o}ljym{\"a}{\"a}r{\"a}n korvaamista puulla. Puun k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia on verrattu alueelliseen hakkuusuunnitteeseen perustuvaan arvioon markkinakelvottoman puun saatavuudesta. J{\"a}tepuukertym{\"a} on t{\"a}ll{\"o}in todettu k{\"a}ytt{\"o}potentiaalia suuremmaksi muualla paitsi Etel{\"a}-Suomen rannikkol{\"a}{\"a}neiss{\"a} ja H{\"a}meen l{\"a}{\"a}niss{\"a}.",

author = "Markku {\"A}ij{\"a}l{\"a} and Keijo Sahrman",

year = "1982",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-1420-3",

series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "65",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Metsäenergian käyttö ja jalostus

T2 - Osa 5: Jätepuun käyttömahdollisuudet polttoaineena

AU - Äijälä, Markku

AU - Sahrman, Keijo

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Julkaisussa arvioidaan jätepuun käytön lisäämismahdollisuuksia energiantuotannossa. Tarkastellaan kolmen kulutussekotrin energiantarpeita: maatilatalouden asuinrakennukset mukaanluettuina, alue- ja kaukolämmitysten sekä puunjalostusteollisuuden höyrykattiloiden, joissa on sähköntuotantomahdollisuus. Arvioiden tarkkuuden parantamiseksi on maatilatalous ja kaukolämmitys jaettu edelleen osiin. Kaukolämmityksen laajenemista on arvioitu taajamien perusteella. Puun käyttömahdollisuuksia arvioitaessa ei ole otettu huomioon puun alueellista saatavuutta, joten on päädytty 2,0 Mtoe:n puunkäytön lisäykseen. Se vastaa 11,0 milj. m3:ä puuta, ja puun käyttöönotto vaatisi 3,4 miljardin markan lämpökeskusinvestoinnit. Runsas 1 milj. m3 puuta jouduttaisiin tällöin siirtämään Lapin ja Oulun lääneistä Etelä-Suomeen. Kiinteän polttoaineen koko lisäyspotentiaaliksi on arvioitu 3,1 Mtoe. Arvioissa ei ole otettu huomioon eri polttoaineiden kilpailukykyä, joka muuttaisi esitettyjä arvioita. Arviointi on tehty läänikohtaisesti. Teollisuuden puujäte ei sisälly arvioihin. Tarkastelussa on pyritty arvioimaan vuoden 1990 potentiaaleja. Arviossa on otettu huomioon tekniikan asettamat rajoitukset ja muut kiinteät polttoaineet. Kiinteiden polttoaineiden käytön lisäämismahdollisuuksia on ensin arvioitu kulutussektoreittain ja lääneittäin vuoden 1979 öljynkäytön perusteella. Sen jälkeen on arvioitu muiden kiinteiden polttoaineiden käytön lisääntymisen vaikutusta puun käytön lisäämismahdollisuuksiin. Rannikkopaikkakunnilla on kilpailevana polttoaineena hiili, Keski- ja Pohjois-Suomessa turve ja Etelä-Suomen maataloudessa olki. Puunjalostusteollisuulen hoyrykattiloiden puunkäytön ylärajana on pidetty koko korvattavaksi arvioidun öljymäärän korvaamista puulla. Puun käyttömahdollisuuksia on verrattu alueelliseen hakkuusuunnitteeseen perustuvaan arvioon markkinakelvottoman puun saatavuudesta. Jätepuukertymä on tällöin todettu käyttöpotentiaalia suuremmaksi muualla paitsi Etelä-Suomen rannikkolääneissä ja Hämeen läänissä.

AB - Julkaisussa arvioidaan jätepuun käytön lisäämismahdollisuuksia energiantuotannossa. Tarkastellaan kolmen kulutussekotrin energiantarpeita: maatilatalouden asuinrakennukset mukaanluettuina, alue- ja kaukolämmitysten sekä puunjalostusteollisuuden höyrykattiloiden, joissa on sähköntuotantomahdollisuus. Arvioiden tarkkuuden parantamiseksi on maatilatalous ja kaukolämmitys jaettu edelleen osiin. Kaukolämmityksen laajenemista on arvioitu taajamien perusteella. Puun käyttömahdollisuuksia arvioitaessa ei ole otettu huomioon puun alueellista saatavuutta, joten on päädytty 2,0 Mtoe:n puunkäytön lisäykseen. Se vastaa 11,0 milj. m3:ä puuta, ja puun käyttöönotto vaatisi 3,4 miljardin markan lämpökeskusinvestoinnit. Runsas 1 milj. m3 puuta jouduttaisiin tällöin siirtämään Lapin ja Oulun lääneistä Etelä-Suomeen. Kiinteän polttoaineen koko lisäyspotentiaaliksi on arvioitu 3,1 Mtoe. Arvioissa ei ole otettu huomioon eri polttoaineiden kilpailukykyä, joka muuttaisi esitettyjä arvioita. Arviointi on tehty läänikohtaisesti. Teollisuuden puujäte ei sisälly arvioihin. Tarkastelussa on pyritty arvioimaan vuoden 1990 potentiaaleja. Arviossa on otettu huomioon tekniikan asettamat rajoitukset ja muut kiinteät polttoaineet. Kiinteiden polttoaineiden käytön lisäämismahdollisuuksia on ensin arvioitu kulutussektoreittain ja lääneittäin vuoden 1979 öljynkäytön perusteella. Sen jälkeen on arvioitu muiden kiinteiden polttoaineiden käytön lisääntymisen vaikutusta puun käytön lisäämismahdollisuuksiin. Rannikkopaikkakunnilla on kilpailevana polttoaineena hiili, Keski- ja Pohjois-Suomessa turve ja Etelä-Suomen maataloudessa olki. Puunjalostusteollisuulen hoyrykattiloiden puunkäytön ylärajana on pidetty koko korvattavaksi arvioidun öljymäärän korvaamista puulla. Puun käyttömahdollisuuksia on verrattu alueelliseen hakkuusuunnitteeseen perustuvaan arvioon markkinakelvottoman puun saatavuudesta. Jätepuukertymä on tällöin todettu käyttöpotentiaalia suuremmaksi muualla paitsi Etelä-Suomen rannikkolääneissä ja Hämeen läänissä.

M3 - Report

SN - 951-38-1420-3

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Metsäenergian käyttö ja jalostus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -