Metsäenergian käyttö ja jalostus: Osa 6. Nopeakasvuisten puiden ominaisuudet ja jauhatus

Puun tuottaminen energiakäyttöön aktiivisella nopeakasvuisten puulajikkeiden viljelyllä on tulevaisuuden energiantuotannon vaihtoehto. Se alkaa nykyisen käsityksen mukaan näytellä merkittävää osaa maamme energiahuollossa aikaisintaan 1990-luvulla. Tutkimustoiminnassa on tällä hetkellä meneillään viljelymenetelmien tutkiminen sekä viljeltävien lajikkeiden ja kloonien valinta. Lajikkeiden valinnan tueksi on analysoitu eri lajikkeiden ominaisuuksia. Näiden analyysien tulokset sekä paju- ja metsätähdehakkeiden jauhatuskokeiden tulokset esitetään. Pajulajikkeiden kuiva-tuoretiheyksien arvot ovat 250 - 440 kg k.a./m3. Tiheys kasvaa selvästi pajun iän myötä. Maatiaispajujen tiheydet ovat suuremmat kuin nopeakasvuisten lajikkeiden. Poppeleiden tiheys oli 320 - 410 kg k.a./m , ja iän vaikutus arvoihin oli samansuuntainen kuin pajullakin. Koivun tiheys- oli melkoisesti muita analysoituja lajeja suurempi, 440 - 470 kg k.a./m3. Tuhkapitoisuus vaihteli pajuilla eniten (1,1 - 2,8 %) ja koivuilla vähiten (1,2 - 1,3 %). Lannoituksella lienee suuri vaikutus tuhkapitoisuuteen. Lannoituksella todettiin olevan vaikutusta tuhkan pehmenemispisteeseen. Se oli eri näytteillä 1095 - 1380°C. Puolipallopistettä ei koivua ja muutamaa pajunäytettä lukuun ottamatta saavutettu käytetyllä laitteella, vaikka lämpötila oli lähes 1500°C. Tulosta voidaan pitää varsin erikoisena muihin polttoaineisiin verrattuna. Jauhettaessa kuivaa pajuhaketta pellesoinnin vaatimaan palakokoon oli hyötyenergiankulutus 0,05 - 0,10 % hakkeen kuiva-aineen lämpöarvosta. Metsätähdehakkeen vastaava arvo oli 0,2 - 0,3 %. Koivuhakkeen vastaavat arvot ovat aikaisemmissa kokeissa olleet 0,2 - 2,0 °b. Arvoihin vaikuttavat hakkeen kosteus ja jauhatustuloksen hienousaste.