Metsäenergian käyttö ja jalostus

Osa 6. Nopeakasvuisten puiden ominaisuudet ja jauhatus

Markku Äijälä

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Puun tuottaminen energiakäyttöön aktiivisella nopeakasvuisten puulajikkeiden viljelyllä on tulevaisuuden energiantuotannon vaihtoehto. Se alkaa nykyisen käsityksen mukaan näytellä merkittävää osaa maamme energiahuollossa aikaisintaan 1990-luvulla. Tutkimustoiminnassa on tällä hetkellä meneillään viljelymenetelmien tutkiminen sekä viljeltävien lajikkeiden ja kloonien valinta. Lajikkeiden valinnan tueksi on analysoitu eri lajikkeiden ominaisuuksia. Näiden analyysien tulokset sekä paju- ja metsätähdehakkeiden jauhatuskokeiden tulokset esitetään. Pajulajikkeiden kuiva-tuoretiheyksien arvot ovat 250 - 440 kg k.a./m3. Tiheys kasvaa selvästi pajun iän myötä. Maatiaispajujen tiheydet ovat suuremmat kuin nopeakasvuisten lajikkeiden. Poppeleiden tiheys oli 320 - 410 kg k.a./m , ja iän vaikutus arvoihin oli samansuuntainen kuin pajullakin. Koivun tiheys- oli melkoisesti muita analysoituja lajeja suurempi, 440 - 470 kg k.a./m3. Tuhkapitoisuus vaihteli pajuilla eniten (1,1 - 2,8 %) ja koivuilla vähiten (1,2 - 1,3 %). Lannoituksella lienee suuri vaikutus tuhkapitoisuuteen. Lannoituksella todettiin olevan vaikutusta tuhkan pehmenemispisteeseen. Se oli eri näytteillä 1095 - 1380°C. Puolipallopistettä ei koivua ja muutamaa pajunäytettä lukuun ottamatta saavutettu käytetyllä laitteella, vaikka lämpötila oli lähes 1500°C. Tulosta voidaan pitää varsin erikoisena muihin polttoaineisiin verrattuna. Jauhettaessa kuivaa pajuhaketta pellesoinnin vaatimaan palakokoon oli hyötyenergiankulutus 0,05 - 0,10 % hakkeen kuiva-aineen lämpöarvosta. Metsätähdehakkeen vastaava arvo oli 0,2 - 0,3 %. Koivuhakkeen vastaavat arvot ovat aikaisemmissa kokeissa olleet 0,2 - 2,0 °b. Arvoihin vaikuttavat hakkeen kosteus ja jauhatustuloksen hienousaste.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages48
ISBN (Print)951-38-1553-6
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume108

Fingerprint

grinding
energy

Cite this

Äijälä, M. (1982). Metsäenergian käyttö ja jalostus: Osa 6. Nopeakasvuisten puiden ominaisuudet ja jauhatus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 108
Äijälä, Markku. / Metsäenergian käyttö ja jalostus : Osa 6. Nopeakasvuisten puiden ominaisuudet ja jauhatus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 108).
@book{566b010247ab467184c24aa738cc6dab,
title = "Mets{\"a}energian k{\"a}ytt{\"o} ja jalostus: Osa 6. Nopeakasvuisten puiden ominaisuudet ja jauhatus",
abstract = "Puun tuottaminen energiak{\"a}ytt{\"o}{\"o}n aktiivisella nopeakasvuisten puulajikkeiden viljelyll{\"a} on tulevaisuuden energiantuotannon vaihtoehto. Se alkaa nykyisen k{\"a}sityksen mukaan n{\"a}ytell{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} osaa maamme energiahuollossa aikaisintaan 1990-luvulla. Tutkimustoiminnassa on t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} meneill{\"a}{\"a}n viljelymenetelmien tutkiminen sek{\"a} viljelt{\"a}vien lajikkeiden ja kloonien valinta. Lajikkeiden valinnan tueksi on analysoitu eri lajikkeiden ominaisuuksia. N{\"a}iden analyysien tulokset sek{\"a} paju- ja mets{\"a}t{\"a}hdehakkeiden jauhatuskokeiden tulokset esitet{\"a}{\"a}n. Pajulajikkeiden kuiva-tuoretiheyksien arvot ovat 250 - 440 kg k.a./m3. Tiheys kasvaa selv{\"a}sti pajun i{\"a}n my{\"o}t{\"a}. Maatiaispajujen tiheydet ovat suuremmat kuin nopeakasvuisten lajikkeiden. Poppeleiden tiheys oli 320 - 410 kg k.a./m , ja i{\"a}n vaikutus arvoihin oli samansuuntainen kuin pajullakin. Koivun tiheys- oli melkoisesti muita analysoituja lajeja suurempi, 440 - 470 kg k.a./m3. Tuhkapitoisuus vaihteli pajuilla eniten (1,1 - 2,8 {\%}) ja koivuilla v{\"a}hiten (1,2 - 1,3 {\%}). Lannoituksella lienee suuri vaikutus tuhkapitoisuuteen. Lannoituksella todettiin olevan vaikutusta tuhkan pehmenemispisteeseen. Se oli eri n{\"a}ytteill{\"a} 1095 - 1380°C. Puolipallopistett{\"a} ei koivua ja muutamaa pajun{\"a}ytett{\"a} lukuun ottamatta saavutettu k{\"a}ytetyll{\"a} laitteella, vaikka l{\"a}mp{\"o}tila oli l{\"a}hes 1500°C. Tulosta voidaan pit{\"a}{\"a} varsin erikoisena muihin polttoaineisiin verrattuna. Jauhettaessa kuivaa pajuhaketta pellesoinnin vaatimaan palakokoon oli hy{\"o}tyenergiankulutus 0,05 - 0,10 {\%} hakkeen kuiva-aineen l{\"a}mp{\"o}arvosta. Mets{\"a}t{\"a}hdehakkeen vastaava arvo oli 0,2 - 0,3 {\%}. Koivuhakkeen vastaavat arvot ovat aikaisemmissa kokeissa olleet 0,2 - 2,0 °b. Arvoihin vaikuttavat hakkeen kosteus ja jauhatustuloksen hienousaste.",
author = "Markku {\"A}ij{\"a}l{\"a}",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1553-6",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Äijälä, M 1982, Metsäenergian käyttö ja jalostus: Osa 6. Nopeakasvuisten puiden ominaisuudet ja jauhatus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 108, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Metsäenergian käyttö ja jalostus : Osa 6. Nopeakasvuisten puiden ominaisuudet ja jauhatus. / Äijälä, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 108).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Metsäenergian käyttö ja jalostus

T2 - Osa 6. Nopeakasvuisten puiden ominaisuudet ja jauhatus

AU - Äijälä, Markku

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Puun tuottaminen energiakäyttöön aktiivisella nopeakasvuisten puulajikkeiden viljelyllä on tulevaisuuden energiantuotannon vaihtoehto. Se alkaa nykyisen käsityksen mukaan näytellä merkittävää osaa maamme energiahuollossa aikaisintaan 1990-luvulla. Tutkimustoiminnassa on tällä hetkellä meneillään viljelymenetelmien tutkiminen sekä viljeltävien lajikkeiden ja kloonien valinta. Lajikkeiden valinnan tueksi on analysoitu eri lajikkeiden ominaisuuksia. Näiden analyysien tulokset sekä paju- ja metsätähdehakkeiden jauhatuskokeiden tulokset esitetään. Pajulajikkeiden kuiva-tuoretiheyksien arvot ovat 250 - 440 kg k.a./m3. Tiheys kasvaa selvästi pajun iän myötä. Maatiaispajujen tiheydet ovat suuremmat kuin nopeakasvuisten lajikkeiden. Poppeleiden tiheys oli 320 - 410 kg k.a./m , ja iän vaikutus arvoihin oli samansuuntainen kuin pajullakin. Koivun tiheys- oli melkoisesti muita analysoituja lajeja suurempi, 440 - 470 kg k.a./m3. Tuhkapitoisuus vaihteli pajuilla eniten (1,1 - 2,8 %) ja koivuilla vähiten (1,2 - 1,3 %). Lannoituksella lienee suuri vaikutus tuhkapitoisuuteen. Lannoituksella todettiin olevan vaikutusta tuhkan pehmenemispisteeseen. Se oli eri näytteillä 1095 - 1380°C. Puolipallopistettä ei koivua ja muutamaa pajunäytettä lukuun ottamatta saavutettu käytetyllä laitteella, vaikka lämpötila oli lähes 1500°C. Tulosta voidaan pitää varsin erikoisena muihin polttoaineisiin verrattuna. Jauhettaessa kuivaa pajuhaketta pellesoinnin vaatimaan palakokoon oli hyötyenergiankulutus 0,05 - 0,10 % hakkeen kuiva-aineen lämpöarvosta. Metsätähdehakkeen vastaava arvo oli 0,2 - 0,3 %. Koivuhakkeen vastaavat arvot ovat aikaisemmissa kokeissa olleet 0,2 - 2,0 °b. Arvoihin vaikuttavat hakkeen kosteus ja jauhatustuloksen hienousaste.

AB - Puun tuottaminen energiakäyttöön aktiivisella nopeakasvuisten puulajikkeiden viljelyllä on tulevaisuuden energiantuotannon vaihtoehto. Se alkaa nykyisen käsityksen mukaan näytellä merkittävää osaa maamme energiahuollossa aikaisintaan 1990-luvulla. Tutkimustoiminnassa on tällä hetkellä meneillään viljelymenetelmien tutkiminen sekä viljeltävien lajikkeiden ja kloonien valinta. Lajikkeiden valinnan tueksi on analysoitu eri lajikkeiden ominaisuuksia. Näiden analyysien tulokset sekä paju- ja metsätähdehakkeiden jauhatuskokeiden tulokset esitetään. Pajulajikkeiden kuiva-tuoretiheyksien arvot ovat 250 - 440 kg k.a./m3. Tiheys kasvaa selvästi pajun iän myötä. Maatiaispajujen tiheydet ovat suuremmat kuin nopeakasvuisten lajikkeiden. Poppeleiden tiheys oli 320 - 410 kg k.a./m , ja iän vaikutus arvoihin oli samansuuntainen kuin pajullakin. Koivun tiheys- oli melkoisesti muita analysoituja lajeja suurempi, 440 - 470 kg k.a./m3. Tuhkapitoisuus vaihteli pajuilla eniten (1,1 - 2,8 %) ja koivuilla vähiten (1,2 - 1,3 %). Lannoituksella lienee suuri vaikutus tuhkapitoisuuteen. Lannoituksella todettiin olevan vaikutusta tuhkan pehmenemispisteeseen. Se oli eri näytteillä 1095 - 1380°C. Puolipallopistettä ei koivua ja muutamaa pajunäytettä lukuun ottamatta saavutettu käytetyllä laitteella, vaikka lämpötila oli lähes 1500°C. Tulosta voidaan pitää varsin erikoisena muihin polttoaineisiin verrattuna. Jauhettaessa kuivaa pajuhaketta pellesoinnin vaatimaan palakokoon oli hyötyenergiankulutus 0,05 - 0,10 % hakkeen kuiva-aineen lämpöarvosta. Metsätähdehakkeen vastaava arvo oli 0,2 - 0,3 %. Koivuhakkeen vastaavat arvot ovat aikaisemmissa kokeissa olleet 0,2 - 2,0 °b. Arvoihin vaikuttavat hakkeen kosteus ja jauhatustuloksen hienousaste.

M3 - Report

SN - 951-38-1553-6

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Metsäenergian käyttö ja jalostus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Äijälä M. Metsäenergian käyttö ja jalostus: Osa 6. Nopeakasvuisten puiden ominaisuudet ja jauhatus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 108).