TY - BOOK
T1 - Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet
AU - Laitila, Juha
AU - Leinonen, Arvo
AU - Flyktman, Martti
AU - Virkkunen, Matti
AU - Asikainen, Antti
PY - 2010
Y1 - 2010
N2 - Työn tavoitteena oli luoda katsaus metsähakkeen käyttö-
ja korjuumahdollisuuksiin vuonna 2020 ja selvittää
asiantuntijakyselyn avulla metsähakkeen hankinta- ja
toimituslogistiikan kehittämistarpeet, jotta metsähakkeen
13,5 milj. m3:n käyttötavoite voidaan saavuttaa vuonna
2020. Lisäksi perehdyttiin metsähakkeen nykyisiin
korjuuketjuihin ja metsähakkeen hankinnan
kustannusrakenteeseen, viljellyn energiapuun
korjuuteknologiaan ja talouteen sekä pellettien ja
torrefioidun puun tuotantoteknologiaan ja -kustannuksiin.
Metsähakkeen korjuumahdollisuudet vuonna 2020 ovat 40,4
TWh eli 20,2 milj.m3, kun ainespuun korjuumäärä ja
hakkuupoistuman rakenne ovat samat kuin vuosien 2004-2008
hakkuissa keskimäärin. Skenaariotarkastelun tuloksia
tarkastellessa pitää muistaa, että käytännössä
puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat
puumarkkinoilla, miten metsiä vuonna 2020 hakataan ja
hoidetaan. Metsähakkeelle asetettu 25 TWh:n suuruinen
käyttötavoite voidaan saavuttaa yhdistetyssä sähkön- ja
lämmöntuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa.
Eniten metsähakkeen käyttöä voidaan lisätä yhdyskuntien
CHP-laitoksissa (5,8 TWh) ja kivihiiltä käyttävissä
CHP-laitoksissa (4,1 TWh). Lisäksi Suomeen on
suunnitteilla kolme biojalostamoa, joiden
kokonaistuotantokapasiteetti on noin 7 TWh liikenteen
biopolttoainetta. Biopolttoaineiden tuotannossa syntyy
paljon lämpöenergiaa, jota voidaan hyödyntää
biojalostamoon integroituneen teollisuuden prosesseissa
ja parantaa biopolttoaineiden tuotannon hyötysuhdetta.
Asiantuntijakyselyn mukaan metsähakkeen hankinnan
tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät harvennuspuulla
korjuukustannusten alentamiseen, kuljettajien
ammattitaidon edistämiseen, ammattitaitoisen työvoiman
saatavuuden turvaamiseen ja korjuun integrointiin.
Kannoilla tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät
kantomurskeen laadun ja käytettävyyden parantamiseen ja
kaukokuljetustehokkuuden lisäämiseen. Metsänomistajien
aktivoiminen energiapuukauppaan, samoin kuin kestävyys ja
seurannaisvaikutusten huomioiminen energiapuun korjuussa,
nousi korostetusti esille kaikilla metsähakelajeilla.
Pitkän kuljetusmatkan kuljetusmuotoja, samoin kuin
yhdistettyjä kuljetusmuotoja, on kehitettävä ja
metsähakkeen puutteellista toimitusvarmuutta ja laatua on
parannettava.
AB - Työn tavoitteena oli luoda katsaus metsähakkeen käyttö-
ja korjuumahdollisuuksiin vuonna 2020 ja selvittää
asiantuntijakyselyn avulla metsähakkeen hankinta- ja
toimituslogistiikan kehittämistarpeet, jotta metsähakkeen
13,5 milj. m3:n käyttötavoite voidaan saavuttaa vuonna
2020. Lisäksi perehdyttiin metsähakkeen nykyisiin
korjuuketjuihin ja metsähakkeen hankinnan
kustannusrakenteeseen, viljellyn energiapuun
korjuuteknologiaan ja talouteen sekä pellettien ja
torrefioidun puun tuotantoteknologiaan ja -kustannuksiin.
Metsähakkeen korjuumahdollisuudet vuonna 2020 ovat 40,4
TWh eli 20,2 milj.m3, kun ainespuun korjuumäärä ja
hakkuupoistuman rakenne ovat samat kuin vuosien 2004-2008
hakkuissa keskimäärin. Skenaariotarkastelun tuloksia
tarkastellessa pitää muistaa, että käytännössä
puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat
puumarkkinoilla, miten metsiä vuonna 2020 hakataan ja
hoidetaan. Metsähakkeelle asetettu 25 TWh:n suuruinen
käyttötavoite voidaan saavuttaa yhdistetyssä sähkön- ja
lämmöntuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa.
Eniten metsähakkeen käyttöä voidaan lisätä yhdyskuntien
CHP-laitoksissa (5,8 TWh) ja kivihiiltä käyttävissä
CHP-laitoksissa (4,1 TWh). Lisäksi Suomeen on
suunnitteilla kolme biojalostamoa, joiden
kokonaistuotantokapasiteetti on noin 7 TWh liikenteen
biopolttoainetta. Biopolttoaineiden tuotannossa syntyy
paljon lämpöenergiaa, jota voidaan hyödyntää
biojalostamoon integroituneen teollisuuden prosesseissa
ja parantaa biopolttoaineiden tuotannon hyötysuhdetta.
Asiantuntijakyselyn mukaan metsähakkeen hankinnan
tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät harvennuspuulla
korjuukustannusten alentamiseen, kuljettajien
ammattitaidon edistämiseen, ammattitaitoisen työvoiman
saatavuuden turvaamiseen ja korjuun integrointiin.
Kannoilla tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät
kantomurskeen laadun ja käytettävyyden parantamiseen ja
kaukokuljetustehokkuuden lisäämiseen. Metsänomistajien
aktivoiminen energiapuukauppaan, samoin kuin kestävyys ja
seurannaisvaikutusten huomioiminen energiapuun korjuussa,
nousi korostetusti esille kaikilla metsähakelajeilla.
Pitkän kuljetusmatkan kuljetusmuotoja, samoin kuin
yhdistettyjä kuljetusmuotoja, on kehitettävä ja
metsähakkeen puutteellista toimitusvarmuutta ja laatua on
parannettava.
KW - forest chips
KW - young forests
KW - stumps
KW - logging residues
KW - wood energy
M3 - Report
SN - 978-951-38-7677-7
T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes
BT - Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -