Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet

Juha Laitila, Arvo Leinonen, Martti Flyktman, Matti Virkkunen, Antti Asikainen

Research output: Book/ReportReport

6 Citations (Scopus)

Abstract

Työn tavoitteena oli luoda katsaus metsähakkeen käyttö- ja korjuumahdollisuuksiin vuonna 2020 ja selvittää asiantuntijakyselyn avulla metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan kehittämistarpeet, jotta metsähakkeen 13,5 milj. m3:n käyttötavoite voidaan saavuttaa vuonna 2020. Lisäksi perehdyttiin metsähakkeen nykyisiin korjuuketjuihin ja metsähakkeen hankinnan kustannusrakenteeseen, viljellyn energiapuun korjuuteknologiaan ja talouteen sekä pellettien ja torrefioidun puun tuotantoteknologiaan ja -kustannuksiin. Metsähakkeen korjuumahdollisuudet vuonna 2020 ovat 40,4 TWh eli 20,2 milj.m3, kun ainespuun korjuumäärä ja hakkuupoistuman rakenne ovat samat kuin vuosien 2004-2008 hakkuissa keskimäärin. Skenaariotarkastelun tuloksia tarkastellessa pitää muistaa, että käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat puumarkkinoilla, miten metsiä vuonna 2020 hakataan ja hoidetaan. Metsähakkeelle asetettu 25 TWh:n suuruinen käyttötavoite voidaan saavuttaa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa. Eniten metsähakkeen käyttöä voidaan lisätä yhdyskuntien CHP-laitoksissa (5,8 TWh) ja kivihiiltä käyttävissä CHP-laitoksissa (4,1 TWh). Lisäksi Suomeen on suunnitteilla kolme biojalostamoa, joiden kokonaistuotantokapasiteetti on noin 7 TWh liikenteen biopolttoainetta. Biopolttoaineiden tuotannossa syntyy paljon lämpöenergiaa, jota voidaan hyödyntää biojalostamoon integroituneen teollisuuden prosesseissa ja parantaa biopolttoaineiden tuotannon hyötysuhdetta. Asiantuntijakyselyn mukaan metsähakkeen hankinnan tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät harvennuspuulla korjuukustannusten alentamiseen, kuljettajien ammattitaidon edistämiseen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja korjuun integrointiin. Kannoilla tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät kantomurskeen laadun ja käytettävyyden parantamiseen ja kaukokuljetustehokkuuden lisäämiseen. Metsänomistajien aktivoiminen energiapuukauppaan, samoin kuin kestävyys ja seurannaisvaikutusten huomioiminen energiapuun korjuussa, nousi korostetusti esille kaikilla metsähakelajeilla. Pitkän kuljetusmatkan kuljetusmuotoja, samoin kuin yhdistettyjä kuljetusmuotoja, on kehitettävä ja metsähakkeen puutteellista toimitusvarmuutta ja laatua on parannettava.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages143
ISBN (Electronic)978-951-38-7678-4
ISBN (Print)978-951-38-7677-7
Publication statusPublished - 2010
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
Number2564
ISSN1235-0605

Keywords

  • forest chips
  • young forests
  • stumps
  • logging residues
  • wood energy

Cite this

Laitila, J., Leinonen, A., Flyktman, M., Virkkunen, M., & Asikainen, A. (2010). Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2564
Laitila, Juha ; Leinonen, Arvo ; Flyktman, Martti ; Virkkunen, Matti ; Asikainen, Antti. / Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 143 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2564).
@book{3a9367ce5edb4df18a74df379605631b,
title = "Mets{\"a}hakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehitt{\"a}mistarpeet",
abstract = "Ty{\"o}n tavoitteena oli luoda katsaus mets{\"a}hakkeen k{\"a}ytt{\"o}- ja korjuumahdollisuuksiin vuonna 2020 ja selvitt{\"a}{\"a} asiantuntijakyselyn avulla mets{\"a}hakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan kehitt{\"a}mistarpeet, jotta mets{\"a}hakkeen 13,5 milj. m3:n k{\"a}ytt{\"o}tavoite voidaan saavuttaa vuonna 2020. Lis{\"a}ksi perehdyttiin mets{\"a}hakkeen nykyisiin korjuuketjuihin ja mets{\"a}hakkeen hankinnan kustannusrakenteeseen, viljellyn energiapuun korjuuteknologiaan ja talouteen sek{\"a} pellettien ja torrefioidun puun tuotantoteknologiaan ja -kustannuksiin. Mets{\"a}hakkeen korjuumahdollisuudet vuonna 2020 ovat 40,4 TWh eli 20,2 milj.m3, kun ainespuun korjuum{\"a}{\"a}r{\"a} ja hakkuupoistuman rakenne ovat samat kuin vuosien 2004-2008 hakkuissa keskim{\"a}{\"a}rin. Skenaariotarkastelun tuloksia tarkastellessa pit{\"a}{\"a} muistaa, ett{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} puunostajat ja mets{\"a}nomistajat ratkaisevat puumarkkinoilla, miten metsi{\"a} vuonna 2020 hakataan ja hoidetaan. Mets{\"a}hakkeelle asetettu 25 TWh:n suuruinen k{\"a}ytt{\"o}tavoite voidaan saavuttaa yhdistetyss{\"a} s{\"a}hk{\"o}n- ja l{\"a}mm{\"o}ntuotannossa sek{\"a} erillisess{\"a} l{\"a}mm{\"o}ntuotannossa. Eniten mets{\"a}hakkeen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} voidaan lis{\"a}t{\"a} yhdyskuntien CHP-laitoksissa (5,8 TWh) ja kivihiilt{\"a} k{\"a}ytt{\"a}viss{\"a} CHP-laitoksissa (4,1 TWh). Lis{\"a}ksi Suomeen on suunnitteilla kolme biojalostamoa, joiden kokonaistuotantokapasiteetti on noin 7 TWh liikenteen biopolttoainetta. Biopolttoaineiden tuotannossa syntyy paljon l{\"a}mp{\"o}energiaa, jota voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} biojalostamoon integroituneen teollisuuden prosesseissa ja parantaa biopolttoaineiden tuotannon hy{\"o}tysuhdetta. Asiantuntijakyselyn mukaan mets{\"a}hakkeen hankinnan t{\"a}rkeimm{\"a}t kehitystarpeet liittyv{\"a}t harvennuspuulla korjuukustannusten alentamiseen, kuljettajien ammattitaidon edist{\"a}miseen, ammattitaitoisen ty{\"o}voiman saatavuuden turvaamiseen ja korjuun integrointiin. Kannoilla t{\"a}rkeimm{\"a}t kehitystarpeet liittyv{\"a}t kantomurskeen laadun ja k{\"a}ytett{\"a}vyyden parantamiseen ja kaukokuljetustehokkuuden lis{\"a}{\"a}miseen. Mets{\"a}nomistajien aktivoiminen energiapuukauppaan, samoin kuin kest{\"a}vyys ja seurannaisvaikutusten huomioiminen energiapuun korjuussa, nousi korostetusti esille kaikilla mets{\"a}hakelajeilla. Pitk{\"a}n kuljetusmatkan kuljetusmuotoja, samoin kuin yhdistettyj{\"a} kuljetusmuotoja, on kehitett{\"a}v{\"a} ja mets{\"a}hakkeen puutteellista toimitusvarmuutta ja laatua on parannettava.",
keywords = "forest chips, young forests, stumps, logging residues, wood energy",
author = "Juha Laitila and Arvo Leinonen and Martti Flyktman and Matti Virkkunen and Antti Asikainen",
year = "2010",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7677-7",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2564",
address = "Finland",

}

Laitila, J, Leinonen, A, Flyktman, M, Virkkunen, M & Asikainen, A 2010, Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2564, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet. / Laitila, Juha; Leinonen, Arvo; Flyktman, Martti; Virkkunen, Matti; Asikainen, Antti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 143 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2564).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet

AU - Laitila, Juha

AU - Leinonen, Arvo

AU - Flyktman, Martti

AU - Virkkunen, Matti

AU - Asikainen, Antti

PY - 2010

Y1 - 2010

N2 - Työn tavoitteena oli luoda katsaus metsähakkeen käyttö- ja korjuumahdollisuuksiin vuonna 2020 ja selvittää asiantuntijakyselyn avulla metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan kehittämistarpeet, jotta metsähakkeen 13,5 milj. m3:n käyttötavoite voidaan saavuttaa vuonna 2020. Lisäksi perehdyttiin metsähakkeen nykyisiin korjuuketjuihin ja metsähakkeen hankinnan kustannusrakenteeseen, viljellyn energiapuun korjuuteknologiaan ja talouteen sekä pellettien ja torrefioidun puun tuotantoteknologiaan ja -kustannuksiin. Metsähakkeen korjuumahdollisuudet vuonna 2020 ovat 40,4 TWh eli 20,2 milj.m3, kun ainespuun korjuumäärä ja hakkuupoistuman rakenne ovat samat kuin vuosien 2004-2008 hakkuissa keskimäärin. Skenaariotarkastelun tuloksia tarkastellessa pitää muistaa, että käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat puumarkkinoilla, miten metsiä vuonna 2020 hakataan ja hoidetaan. Metsähakkeelle asetettu 25 TWh:n suuruinen käyttötavoite voidaan saavuttaa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa. Eniten metsähakkeen käyttöä voidaan lisätä yhdyskuntien CHP-laitoksissa (5,8 TWh) ja kivihiiltä käyttävissä CHP-laitoksissa (4,1 TWh). Lisäksi Suomeen on suunnitteilla kolme biojalostamoa, joiden kokonaistuotantokapasiteetti on noin 7 TWh liikenteen biopolttoainetta. Biopolttoaineiden tuotannossa syntyy paljon lämpöenergiaa, jota voidaan hyödyntää biojalostamoon integroituneen teollisuuden prosesseissa ja parantaa biopolttoaineiden tuotannon hyötysuhdetta. Asiantuntijakyselyn mukaan metsähakkeen hankinnan tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät harvennuspuulla korjuukustannusten alentamiseen, kuljettajien ammattitaidon edistämiseen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja korjuun integrointiin. Kannoilla tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät kantomurskeen laadun ja käytettävyyden parantamiseen ja kaukokuljetustehokkuuden lisäämiseen. Metsänomistajien aktivoiminen energiapuukauppaan, samoin kuin kestävyys ja seurannaisvaikutusten huomioiminen energiapuun korjuussa, nousi korostetusti esille kaikilla metsähakelajeilla. Pitkän kuljetusmatkan kuljetusmuotoja, samoin kuin yhdistettyjä kuljetusmuotoja, on kehitettävä ja metsähakkeen puutteellista toimitusvarmuutta ja laatua on parannettava.

AB - Työn tavoitteena oli luoda katsaus metsähakkeen käyttö- ja korjuumahdollisuuksiin vuonna 2020 ja selvittää asiantuntijakyselyn avulla metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan kehittämistarpeet, jotta metsähakkeen 13,5 milj. m3:n käyttötavoite voidaan saavuttaa vuonna 2020. Lisäksi perehdyttiin metsähakkeen nykyisiin korjuuketjuihin ja metsähakkeen hankinnan kustannusrakenteeseen, viljellyn energiapuun korjuuteknologiaan ja talouteen sekä pellettien ja torrefioidun puun tuotantoteknologiaan ja -kustannuksiin. Metsähakkeen korjuumahdollisuudet vuonna 2020 ovat 40,4 TWh eli 20,2 milj.m3, kun ainespuun korjuumäärä ja hakkuupoistuman rakenne ovat samat kuin vuosien 2004-2008 hakkuissa keskimäärin. Skenaariotarkastelun tuloksia tarkastellessa pitää muistaa, että käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat puumarkkinoilla, miten metsiä vuonna 2020 hakataan ja hoidetaan. Metsähakkeelle asetettu 25 TWh:n suuruinen käyttötavoite voidaan saavuttaa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa. Eniten metsähakkeen käyttöä voidaan lisätä yhdyskuntien CHP-laitoksissa (5,8 TWh) ja kivihiiltä käyttävissä CHP-laitoksissa (4,1 TWh). Lisäksi Suomeen on suunnitteilla kolme biojalostamoa, joiden kokonaistuotantokapasiteetti on noin 7 TWh liikenteen biopolttoainetta. Biopolttoaineiden tuotannossa syntyy paljon lämpöenergiaa, jota voidaan hyödyntää biojalostamoon integroituneen teollisuuden prosesseissa ja parantaa biopolttoaineiden tuotannon hyötysuhdetta. Asiantuntijakyselyn mukaan metsähakkeen hankinnan tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät harvennuspuulla korjuukustannusten alentamiseen, kuljettajien ammattitaidon edistämiseen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja korjuun integrointiin. Kannoilla tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät kantomurskeen laadun ja käytettävyyden parantamiseen ja kaukokuljetustehokkuuden lisäämiseen. Metsänomistajien aktivoiminen energiapuukauppaan, samoin kuin kestävyys ja seurannaisvaikutusten huomioiminen energiapuun korjuussa, nousi korostetusti esille kaikilla metsähakelajeilla. Pitkän kuljetusmatkan kuljetusmuotoja, samoin kuin yhdistettyjä kuljetusmuotoja, on kehitettävä ja metsähakkeen puutteellista toimitusvarmuutta ja laatua on parannettava.

KW - forest chips

KW - young forests

KW - stumps

KW - logging residues

KW - wood energy

M3 - Report

SN - 978-951-38-7677-7

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Laitila J, Leinonen A, Flyktman M, Virkkunen M, Asikainen A. Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 143 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2564).