Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Satu Helynen, Martti Flyktman, Antti Asikainen, Juha Laitila

Research output: Book/ReportReport

2 Citations (Scopus)

Abstract

Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää skenaariotarkasteluja käyttäen, miten metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvat energialiiketoimintamahdollisuudet ja niihin vaikuttava politiikkaympäristö kehittyvät Suomen näkökulmasta vuoteen 2020. Puupolttoaineet kattavat Suomen kokonaisenergian tarpeesta 20 % ja sähkön kulutuksesta 10 %. Puun energiakäyttöä voitaisiin nostaa merkittävästi lisäämällä metsähakkeen tuotantoa jopa 30 TWh:iin (15 milj. k-m3). Metsähakkeen käyttöä on mahdollista lisätä runsaasti etenkin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, joissa metsähaketta riittäisi sähkön ja lämmön tuotannon lisäksi esimerkiksi polttoainejalosteiden valmistukseen. Maksukyvyn puupolttoaineesta ja energiatuotteiden arvon arvioitiin noin kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Suomen ja muiden energiatuotteiden hintaan vaikuttavien EU-maiden politiikkatoimista riippuu pääosin se, miten paljon puupolttoainetta käytetään, miten käyttö jakautuu pienlämmityksen, sähkön ja lämmön tuotannon ja polttoainejalosteiden tuotannon kesken ja kuinka suurta vienti ja tuonti ovat. Metsähakkeen käytön lisäyksen jalostusarvoksi laskettiin enimmillään 1 500 milj. euroa vuonna 2020. Metsäteollisuuden raaka-aineiden merkittävää siirtymistä energiasektorille ei nähty todennäköiseksi Suomessa. Energialiiketoiminta nähtiin pikemmin mahdollisuutena lisätä puubiomassan jalostusarvoa ja metsäsektorin liikevaihtoa, ja toisaalta se myös mahdollistaa alle ainespuumittaisten nuorten metsien metsänhoidolliset energiapuuharvennukset. Suurin osa yli 7 000 henkilötyövuoden työllistävyyden lisäyksestä tulee metsähakkeen tuotannosta, jossa voi ilmetä jopa työntekijäpulaa. Suhteellisesti eniten työllistävät lämpöyrittäjyys ja pilkekauppa. Suurimmat investoinnit (yhteensä 2 500 milj. euroa) kohdistuvat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja polttoainejalosteiden valmistukseen, mutta myös metsähakkeen tuotantoon.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Electronic)978-951-38-6943-4
ISBN (Print)978-951-38-6942-7
Publication statusPublished - 2007
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2397
ISSN1235-0605

Keywords

  • forest industry
  • forest economy
  • bioenergy
  • forest energy
  • wood fuels
  • forest chips
  • fuel production
  • scenarios
  • environmental impacts
  • energy policy
  • investments

Cite this

Helynen, S., Flyktman, M., Asikainen, A., & Laitila, J. (2007). Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2397
Helynen, Satu ; Flyktman, Martti ; Asikainen, Antti ; Laitila, Juha. / Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 72 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2397).
@book{108097c2e42f48ce8bb841f9ad29b51a,
title = "Mets{\"a}talouteen ja mets{\"a}teollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet",
abstract = "T{\"a}m{\"a}n selvityksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} skenaariotarkasteluja k{\"a}ytt{\"a}en, miten mets{\"a}talouteen ja mets{\"a}teollisuuteen perustuvat energialiiketoimintamahdollisuudet ja niihin vaikuttava politiikkaymp{\"a}rist{\"o} kehittyv{\"a}t Suomen n{\"a}k{\"o}kulmasta vuoteen 2020. Puupolttoaineet kattavat Suomen kokonaisenergian tarpeesta 20 {\%} ja s{\"a}hk{\"o}n kulutuksesta 10 {\%}. Puun energiak{\"a}ytt{\"o}{\"a} voitaisiin nostaa merkitt{\"a}v{\"a}sti lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} mets{\"a}hakkeen tuotantoa jopa 30 TWh:iin (15 milj. k-m3). Mets{\"a}hakkeen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} on mahdollista lis{\"a}t{\"a} runsaasti etenkin Etel{\"a}- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, joissa mets{\"a}haketta riitt{\"a}isi s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}n tuotannon lis{\"a}ksi esimerkiksi polttoainejalosteiden valmistukseen. Maksukyvyn puupolttoaineesta ja energiatuotteiden arvon arvioitiin noin kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 menness{\"a}. Suomen ja muiden energiatuotteiden hintaan vaikuttavien EU-maiden politiikkatoimista riippuu p{\"a}{\"a}osin se, miten paljon puupolttoainetta k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n, miten k{\"a}ytt{\"o} jakautuu pienl{\"a}mmityksen, s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}n tuotannon ja polttoainejalosteiden tuotannon kesken ja kuinka suurta vienti ja tuonti ovat. Mets{\"a}hakkeen k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}yksen jalostusarvoksi laskettiin enimmill{\"a}{\"a}n 1 500 milj. euroa vuonna 2020. Mets{\"a}teollisuuden raaka-aineiden merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} siirtymist{\"a} energiasektorille ei n{\"a}hty todenn{\"a}k{\"o}iseksi Suomessa. Energialiiketoiminta n{\"a}htiin pikemmin mahdollisuutena lis{\"a}t{\"a} puubiomassan jalostusarvoa ja mets{\"a}sektorin liikevaihtoa, ja toisaalta se my{\"o}s mahdollistaa alle ainespuumittaisten nuorten metsien mets{\"a}nhoidolliset energiapuuharvennukset. Suurin osa yli 7 000 henkil{\"o}ty{\"o}vuoden ty{\"o}llist{\"a}vyyden lis{\"a}yksest{\"a} tulee mets{\"a}hakkeen tuotannosta, jossa voi ilmet{\"a} jopa ty{\"o}ntekij{\"a}pulaa. Suhteellisesti eniten ty{\"o}llist{\"a}v{\"a}t l{\"a}mp{\"o}yritt{\"a}jyys ja pilkekauppa. Suurimmat investoinnit (yhteens{\"a} 2 500 milj. euroa) kohdistuvat s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}n yhteistuotantoon ja polttoainejalosteiden valmistukseen, mutta my{\"o}s mets{\"a}hakkeen tuotantoon.",
keywords = "forest industry, forest economy, bioenergy, forest energy, wood fuels, forest chips, fuel production, scenarios, environmental impacts, energy policy, investments",
author = "Satu Helynen and Martti Flyktman and Antti Asikainen and Juha Laitila",
note = "Project code: 10153",
year = "2007",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-6942-7",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2397",
address = "Finland",

}

Helynen, S, Flyktman, M, Asikainen, A & Laitila, J 2007, Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2397, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet. / Helynen, Satu; Flyktman, Martti; Asikainen, Antti; Laitila, Juha.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 72 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2397).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

AU - Helynen, Satu

AU - Flyktman, Martti

AU - Asikainen, Antti

AU - Laitila, Juha

N1 - Project code: 10153

PY - 2007

Y1 - 2007

N2 - Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää skenaariotarkasteluja käyttäen, miten metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvat energialiiketoimintamahdollisuudet ja niihin vaikuttava politiikkaympäristö kehittyvät Suomen näkökulmasta vuoteen 2020. Puupolttoaineet kattavat Suomen kokonaisenergian tarpeesta 20 % ja sähkön kulutuksesta 10 %. Puun energiakäyttöä voitaisiin nostaa merkittävästi lisäämällä metsähakkeen tuotantoa jopa 30 TWh:iin (15 milj. k-m3). Metsähakkeen käyttöä on mahdollista lisätä runsaasti etenkin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, joissa metsähaketta riittäisi sähkön ja lämmön tuotannon lisäksi esimerkiksi polttoainejalosteiden valmistukseen. Maksukyvyn puupolttoaineesta ja energiatuotteiden arvon arvioitiin noin kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Suomen ja muiden energiatuotteiden hintaan vaikuttavien EU-maiden politiikkatoimista riippuu pääosin se, miten paljon puupolttoainetta käytetään, miten käyttö jakautuu pienlämmityksen, sähkön ja lämmön tuotannon ja polttoainejalosteiden tuotannon kesken ja kuinka suurta vienti ja tuonti ovat. Metsähakkeen käytön lisäyksen jalostusarvoksi laskettiin enimmillään 1 500 milj. euroa vuonna 2020. Metsäteollisuuden raaka-aineiden merkittävää siirtymistä energiasektorille ei nähty todennäköiseksi Suomessa. Energialiiketoiminta nähtiin pikemmin mahdollisuutena lisätä puubiomassan jalostusarvoa ja metsäsektorin liikevaihtoa, ja toisaalta se myös mahdollistaa alle ainespuumittaisten nuorten metsien metsänhoidolliset energiapuuharvennukset. Suurin osa yli 7 000 henkilötyövuoden työllistävyyden lisäyksestä tulee metsähakkeen tuotannosta, jossa voi ilmetä jopa työntekijäpulaa. Suhteellisesti eniten työllistävät lämpöyrittäjyys ja pilkekauppa. Suurimmat investoinnit (yhteensä 2 500 milj. euroa) kohdistuvat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja polttoainejalosteiden valmistukseen, mutta myös metsähakkeen tuotantoon.

AB - Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää skenaariotarkasteluja käyttäen, miten metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvat energialiiketoimintamahdollisuudet ja niihin vaikuttava politiikkaympäristö kehittyvät Suomen näkökulmasta vuoteen 2020. Puupolttoaineet kattavat Suomen kokonaisenergian tarpeesta 20 % ja sähkön kulutuksesta 10 %. Puun energiakäyttöä voitaisiin nostaa merkittävästi lisäämällä metsähakkeen tuotantoa jopa 30 TWh:iin (15 milj. k-m3). Metsähakkeen käyttöä on mahdollista lisätä runsaasti etenkin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, joissa metsähaketta riittäisi sähkön ja lämmön tuotannon lisäksi esimerkiksi polttoainejalosteiden valmistukseen. Maksukyvyn puupolttoaineesta ja energiatuotteiden arvon arvioitiin noin kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Suomen ja muiden energiatuotteiden hintaan vaikuttavien EU-maiden politiikkatoimista riippuu pääosin se, miten paljon puupolttoainetta käytetään, miten käyttö jakautuu pienlämmityksen, sähkön ja lämmön tuotannon ja polttoainejalosteiden tuotannon kesken ja kuinka suurta vienti ja tuonti ovat. Metsähakkeen käytön lisäyksen jalostusarvoksi laskettiin enimmillään 1 500 milj. euroa vuonna 2020. Metsäteollisuuden raaka-aineiden merkittävää siirtymistä energiasektorille ei nähty todennäköiseksi Suomessa. Energialiiketoiminta nähtiin pikemmin mahdollisuutena lisätä puubiomassan jalostusarvoa ja metsäsektorin liikevaihtoa, ja toisaalta se myös mahdollistaa alle ainespuumittaisten nuorten metsien metsänhoidolliset energiapuuharvennukset. Suurin osa yli 7 000 henkilötyövuoden työllistävyyden lisäyksestä tulee metsähakkeen tuotannosta, jossa voi ilmetä jopa työntekijäpulaa. Suhteellisesti eniten työllistävät lämpöyrittäjyys ja pilkekauppa. Suurimmat investoinnit (yhteensä 2 500 milj. euroa) kohdistuvat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja polttoainejalosteiden valmistukseen, mutta myös metsähakkeen tuotantoon.

KW - forest industry

KW - forest economy

KW - bioenergy

KW - forest energy

KW - wood fuels

KW - forest chips

KW - fuel production

KW - scenarios

KW - environmental impacts

KW - energy policy

KW - investments

M3 - Report

SN - 978-951-38-6942-7

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Helynen S, Flyktman M, Asikainen A, Laitila J. Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 72 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2397).