Metsäteollisuuden energiankulutuksen, päästöjen ja tuotantorakenteen skenaarioita

Eero Tamminen, Juha Forsström

Research output: Book/Report › Report › Professional

Abstract

Työssä on analysoitu kvantitatiivisesti kysymystä, missä määrin Suomen metsäteollisuus voisi vähentää energian käyttöään tai hiilidioksidin, rikkidioksidin ja typpioksidien päästöjään muuttamalla tuotantonsa rakennetta. On tarkasteltu kuutta skenaariosuuretta: sähkön koko käyttöä, sähkön ostoa, markkinapolttoaineiden käyttöä sekä CO2-, SO2- ja NO2-päästöjä (kaikki typpioksidipäästöt on laskettu ekvivalenttina määränä typpidioksidia). Kunkin suureen osalta on määrätty, millä tuotannon ja energiatalouden rakenteen muutoksilla suureen arvoa voidaan pienentää ja mitkä kustannukset tällöin ovat. Lisäksi on tarkasteltu sähkön hinnan vaikutusta tuotannon ja energiatalouden rakenteeseen. Rakenteellisen sopeutumisen mahdollisuudet perustuvat seuraaviin vaihtoehtoihin: (1) paperin, kartongin ja sellun myytävä tuotevalikoima ja myyntimäärät, (2) paperin, kartongin sekä massojen tuotantoprosessit, (3) sähkön ja polttoaineiden käyttö, sähkön oston ja oman prosessivoiman tuotannon mahdollisuudet sekä (4) mahdollisuus käyttää raakapuuhaketta polttoaineena. Laskelmat on tehty metsäteollisuuden tuotantoa, energiankäyttöä ja päästöjä kuvaavalla lineaarisella ohjelmointimalIilla. Alan jalostusarvo (BKT-osuus) on maksimoitavana suureena. Tarkastelu koskee tilannetta 1990-luvun alkupuolella ja puolivälissä. Tuotteet, prosessit ja niiden teknis-taloudelliset ominaisuudet ovat nykyiset. Tuotteiden, raakapuun ja energian markkina-arviot koskevat lähitulevaisuutta. Kunkin skenaarion osalta on skenaariomuuttujan funktiona laskettu ja esitetty seuraavien suureiden kehitys: jalostusarvo, sähkön hankinta, polttoaineiden käyttö, mekaanisten ja kemiallisten massojen tuotanto; paperin, kartongin ja massan myynti sekä päästöt. Tuloksena on saatu yksityiskohtainen ja kvantitatiivinen kuva rakenteellisista sopeutumismahdollisuuksista eri tapauksissa. Sopeutumismahdollisuudet eivät ole kovin laajat tässä työssä tutkituissa skenaarioissa. Tämä tulos perustuu kuitenkin hyvin varovaiseen markkina-arvioon sekä nykytilanteen tuotteisiin ja prosesseihin. Uudet mahdollisuudet näillä alueilla avaavat myös mahdollisuuksia pienentää päästöjä ja energiankäyttöä tuotannon rakennetta muuttamalla.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages90
ISBN (Print)951-38-3985-0
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume737
ISSN (Print)0358-5077

Fingerprint

forest industries
Oman

Keywords

  • paper industry
  • wood processing
  • energy consumption
  • pollution
  • scenario

Cite this

Tamminen, E., & Forsström, J. (1991). Metsäteollisuuden energiankulutuksen, päästöjen ja tuotantorakenteen skenaarioita. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 737
Tamminen, Eero ; Forsström, Juha. / Metsäteollisuuden energiankulutuksen, päästöjen ja tuotantorakenteen skenaarioita. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 737).
@book{ba41b1b2cf374d9ab9b4a49968fd6541,
title = "Mets{\"a}teollisuuden energiankulutuksen, p{\"a}{\"a}st{\"o}jen ja tuotantorakenteen skenaarioita",
abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} on analysoitu kvantitatiivisesti kysymyst{\"a}, miss{\"a} m{\"a}{\"a}rin Suomen mets{\"a}teollisuus voisi v{\"a}hent{\"a}{\"a} energian k{\"a}ytt{\"o}{\"a}{\"a}n tai hiilidioksidin, rikkidioksidin ja typpioksidien p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}{\"a}n muuttamalla tuotantonsa rakennetta. On tarkasteltu kuutta skenaariosuuretta: s{\"a}hk{\"o}n koko k{\"a}ytt{\"o}{\"a}, s{\"a}hk{\"o}n ostoa, markkinapolttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} sek{\"a} CO2-, SO2- ja NO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} (kaikki typpioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}t on laskettu ekvivalenttina m{\"a}{\"a}r{\"a}n{\"a} typpidioksidia). Kunkin suureen osalta on m{\"a}{\"a}r{\"a}tty, mill{\"a} tuotannon ja energiatalouden rakenteen muutoksilla suureen arvoa voidaan pienent{\"a}{\"a} ja mitk{\"a} kustannukset t{\"a}ll{\"o}in ovat. Lis{\"a}ksi on tarkasteltu s{\"a}hk{\"o}n hinnan vaikutusta tuotannon ja energiatalouden rakenteeseen. Rakenteellisen sopeutumisen mahdollisuudet perustuvat seuraaviin vaihtoehtoihin: (1) paperin, kartongin ja sellun myyt{\"a}v{\"a} tuotevalikoima ja myyntim{\"a}{\"a}r{\"a}t, (2) paperin, kartongin sek{\"a} massojen tuotantoprosessit, (3) s{\"a}hk{\"o}n ja polttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}, s{\"a}hk{\"o}n oston ja oman prosessivoiman tuotannon mahdollisuudet sek{\"a} (4) mahdollisuus k{\"a}ytt{\"a}{\"a} raakapuuhaketta polttoaineena. Laskelmat on tehty mets{\"a}teollisuuden tuotantoa, energiank{\"a}ytt{\"o}{\"a} ja p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} kuvaavalla lineaarisella ohjelmointimalIilla. Alan jalostusarvo (BKT-osuus) on maksimoitavana suureena. Tarkastelu koskee tilannetta 1990-luvun alkupuolella ja puoliv{\"a}liss{\"a}. Tuotteet, prosessit ja niiden teknis-taloudelliset ominaisuudet ovat nykyiset. Tuotteiden, raakapuun ja energian markkina-arviot koskevat l{\"a}hitulevaisuutta. Kunkin skenaarion osalta on skenaariomuuttujan funktiona laskettu ja esitetty seuraavien suureiden kehitys: jalostusarvo, s{\"a}hk{\"o}n hankinta, polttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}, mekaanisten ja kemiallisten massojen tuotanto; paperin, kartongin ja massan myynti sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}t. Tuloksena on saatu yksityiskohtainen ja kvantitatiivinen kuva rakenteellisista sopeutumismahdollisuuksista eri tapauksissa. Sopeutumismahdollisuudet eiv{\"a}t ole kovin laajat t{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} tutkituissa skenaarioissa. T{\"a}m{\"a} tulos perustuu kuitenkin hyvin varovaiseen markkina-arvioon sek{\"a} nykytilanteen tuotteisiin ja prosesseihin. Uudet mahdollisuudet n{\"a}ill{\"a} alueilla avaavat my{\"o}s mahdollisuuksia pienent{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja energiank{\"a}ytt{\"o}{\"a} tuotannon rakennetta muuttamalla.",
keywords = "paper industry, wood processing, energy consumption, pollution, scenario",
author = "Eero Tamminen and Juha Forsstr{\"o}m",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3985-0",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Tamminen, E & Forsström, J 1991, Metsäteollisuuden energiankulutuksen, päästöjen ja tuotantorakenteen skenaarioita. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 737, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Metsäteollisuuden energiankulutuksen, päästöjen ja tuotantorakenteen skenaarioita. / Tamminen, Eero; Forsström, Juha.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 737).

Research output: Book/Report › Report › Professional

TY - BOOK

T1 - Metsäteollisuuden energiankulutuksen, päästöjen ja tuotantorakenteen skenaarioita

AU - Tamminen, Eero

AU - Forsström, Juha

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Työssä on analysoitu kvantitatiivisesti kysymystä, missä määrin Suomen metsäteollisuus voisi vähentää energian käyttöään tai hiilidioksidin, rikkidioksidin ja typpioksidien päästöjään muuttamalla tuotantonsa rakennetta. On tarkasteltu kuutta skenaariosuuretta: sähkön koko käyttöä, sähkön ostoa, markkinapolttoaineiden käyttöä sekä CO2-, SO2- ja NO2-päästöjä (kaikki typpioksidipäästöt on laskettu ekvivalenttina määränä typpidioksidia). Kunkin suureen osalta on määrätty, millä tuotannon ja energiatalouden rakenteen muutoksilla suureen arvoa voidaan pienentää ja mitkä kustannukset tällöin ovat. Lisäksi on tarkasteltu sähkön hinnan vaikutusta tuotannon ja energiatalouden rakenteeseen. Rakenteellisen sopeutumisen mahdollisuudet perustuvat seuraaviin vaihtoehtoihin: (1) paperin, kartongin ja sellun myytävä tuotevalikoima ja myyntimäärät, (2) paperin, kartongin sekä massojen tuotantoprosessit, (3) sähkön ja polttoaineiden käyttö, sähkön oston ja oman prosessivoiman tuotannon mahdollisuudet sekä (4) mahdollisuus käyttää raakapuuhaketta polttoaineena. Laskelmat on tehty metsäteollisuuden tuotantoa, energiankäyttöä ja päästöjä kuvaavalla lineaarisella ohjelmointimalIilla. Alan jalostusarvo (BKT-osuus) on maksimoitavana suureena. Tarkastelu koskee tilannetta 1990-luvun alkupuolella ja puolivälissä. Tuotteet, prosessit ja niiden teknis-taloudelliset ominaisuudet ovat nykyiset. Tuotteiden, raakapuun ja energian markkina-arviot koskevat lähitulevaisuutta. Kunkin skenaarion osalta on skenaariomuuttujan funktiona laskettu ja esitetty seuraavien suureiden kehitys: jalostusarvo, sähkön hankinta, polttoaineiden käyttö, mekaanisten ja kemiallisten massojen tuotanto; paperin, kartongin ja massan myynti sekä päästöt. Tuloksena on saatu yksityiskohtainen ja kvantitatiivinen kuva rakenteellisista sopeutumismahdollisuuksista eri tapauksissa. Sopeutumismahdollisuudet eivät ole kovin laajat tässä työssä tutkituissa skenaarioissa. Tämä tulos perustuu kuitenkin hyvin varovaiseen markkina-arvioon sekä nykytilanteen tuotteisiin ja prosesseihin. Uudet mahdollisuudet näillä alueilla avaavat myös mahdollisuuksia pienentää päästöjä ja energiankäyttöä tuotannon rakennetta muuttamalla.

AB - Työssä on analysoitu kvantitatiivisesti kysymystä, missä määrin Suomen metsäteollisuus voisi vähentää energian käyttöään tai hiilidioksidin, rikkidioksidin ja typpioksidien päästöjään muuttamalla tuotantonsa rakennetta. On tarkasteltu kuutta skenaariosuuretta: sähkön koko käyttöä, sähkön ostoa, markkinapolttoaineiden käyttöä sekä CO2-, SO2- ja NO2-päästöjä (kaikki typpioksidipäästöt on laskettu ekvivalenttina määränä typpidioksidia). Kunkin suureen osalta on määrätty, millä tuotannon ja energiatalouden rakenteen muutoksilla suureen arvoa voidaan pienentää ja mitkä kustannukset tällöin ovat. Lisäksi on tarkasteltu sähkön hinnan vaikutusta tuotannon ja energiatalouden rakenteeseen. Rakenteellisen sopeutumisen mahdollisuudet perustuvat seuraaviin vaihtoehtoihin: (1) paperin, kartongin ja sellun myytävä tuotevalikoima ja myyntimäärät, (2) paperin, kartongin sekä massojen tuotantoprosessit, (3) sähkön ja polttoaineiden käyttö, sähkön oston ja oman prosessivoiman tuotannon mahdollisuudet sekä (4) mahdollisuus käyttää raakapuuhaketta polttoaineena. Laskelmat on tehty metsäteollisuuden tuotantoa, energiankäyttöä ja päästöjä kuvaavalla lineaarisella ohjelmointimalIilla. Alan jalostusarvo (BKT-osuus) on maksimoitavana suureena. Tarkastelu koskee tilannetta 1990-luvun alkupuolella ja puolivälissä. Tuotteet, prosessit ja niiden teknis-taloudelliset ominaisuudet ovat nykyiset. Tuotteiden, raakapuun ja energian markkina-arviot koskevat lähitulevaisuutta. Kunkin skenaarion osalta on skenaariomuuttujan funktiona laskettu ja esitetty seuraavien suureiden kehitys: jalostusarvo, sähkön hankinta, polttoaineiden käyttö, mekaanisten ja kemiallisten massojen tuotanto; paperin, kartongin ja massan myynti sekä päästöt. Tuloksena on saatu yksityiskohtainen ja kvantitatiivinen kuva rakenteellisista sopeutumismahdollisuuksista eri tapauksissa. Sopeutumismahdollisuudet eivät ole kovin laajat tässä työssä tutkituissa skenaarioissa. Tämä tulos perustuu kuitenkin hyvin varovaiseen markkina-arvioon sekä nykytilanteen tuotteisiin ja prosesseihin. Uudet mahdollisuudet näillä alueilla avaavat myös mahdollisuuksia pienentää päästöjä ja energiankäyttöä tuotannon rakennetta muuttamalla.

KW - paper industry

KW - wood processing

KW - energy consumption

KW - pollution

KW - scenario

M3 - Report

SN - 951-38-3985-0

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Metsäteollisuuden energiankulutuksen, päästöjen ja tuotantorakenteen skenaarioita

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tamminen E, Forsström J. Metsäteollisuuden energiankulutuksen, päästöjen ja tuotantorakenteen skenaarioita. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 737).