Abstract
MiBe-hankkeen päätavoitteena oli selvittää voiko mikrobiaktiivisuus vaikuttaa bentoniitin toimintakykyyn ns. worst case-olosuhteissa. Tulokset osoittivat, että mikrobit pystyvät niille suotuisissa olosuhteissa (slurry), jotka simuloivat suomalaisia loppusijoitusolosuhteita muuttamaan bentoniitin koostumusta (bentoniitin rakenteellinen rauta pelkistyi) siten, että sen paisuntakyky heikkeni. Tämä havaittiin riippumatta kokeen lähtöolosuhteista (hapellinen/hapeton) ja siitä, mistä aktiivinen mikrobiyhteisö oli peräisin (bentoniitti, pohjavesi, pintavesi). Tulokset pätevät olosuhteissa, joissa mikrobeille on tarjolla energialähde, eikä niiden aktiivisuutta rajoita paine, joka estäisi energian ja aineenvaihduntatuotteiden siirtymistä. On kuitenkin mahdollista, että tällaiset olosuhteet toteutuvat paikallisesti loppusijoituksen raj apinnoilla. Tämä aiheuttaa huomioon otettavan riskin mikrobiaktiivisuuden leviämisestä bentoniitissa sen paikallisen toimintakyvyn muutoksen seurauksena.
MoToPro-hankeen yhteistyönä toteutettiin moniestevuorovaikutuskoe, jonka reaktoreihin oli lisätty Olkiluodon hapetonta pohjavettä, bentoniittia, pieni määrä energialähteitä sekä kuparipaloja. Kahden vuoden jälkeen todettiin sulfaatinpelkistyksen olleen voimakasta reaktoreissa, joihin oli lisätty energialähteitä. Lisäksi todettiin aktiivinen raudan pelkistyminen, jonka seurauksena 40-50% bentoniitin rakenteellisesta raudasta oli pelkistynyt bentonitti-slurryssä, mutta myös kompaktoidun bentoniitin pintakerroksessa. Odotetusti, huomioiden lyhyt tutkimusaika, mikrobien monimuotoisuus oli lisääntynyt syvemmällä kompaktoidussa bentoniitissa, mutta mikrobimäärät olivat matalampia kuin pintakerroksessa.
MoToPro-hankeen yhteistyönä toteutettiin moniestevuorovaikutuskoe, jonka reaktoreihin oli lisätty Olkiluodon hapetonta pohjavettä, bentoniittia, pieni määrä energialähteitä sekä kuparipaloja. Kahden vuoden jälkeen todettiin sulfaatinpelkistyksen olleen voimakasta reaktoreissa, joihin oli lisätty energialähteitä. Lisäksi todettiin aktiivinen raudan pelkistyminen, jonka seurauksena 40-50% bentoniitin rakenteellisesta raudasta oli pelkistynyt bentonitti-slurryssä, mutta myös kompaktoidun bentoniitin pintakerroksessa. Odotetusti, huomioiden lyhyt tutkimusaika, mikrobien monimuotoisuus oli lisääntynyt syvemmällä kompaktoidussa bentoniitissa, mutta mikrobimäärät olivat matalampia kuin pintakerroksessa.
Translated title of the contribution | MiBe final report |
---|---|
Original language | Finnish |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 18 |
Publication status | Published - 2023 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Series | VTT Tutkimusraportti |
---|---|
Number | VTT-R-00070-23 |