Abstract
MiBe-hankeen toisena vuonna kesällä 2020 aloitettiin MoToPro-hankkeen yhteinen moniestevuorovaikutuskoe. Kokeessa tutkitaan mikrobiyhteisöjen ja abioottisten reaktioiden kokonaisuutta lasi- ja POM- (polyoksimetyleeni) reaktoreissa, joissa on mukana kupari, bentoniitti, kallioperä, loppusijoitustilan vesi, seoskaasu sekä ravinteita kiihdyttämään mikrobiologista aktiivisuutta. Pääosa kokeista toteutetaan bentoniitti-slurrynä, mutta mukana on myös kaksi kompaktoitua bentoniittikoetta. Moniestekokeesta otettiin lähtötilannetta kuvaavat näytteet kaksi viikkoa kokeen pystytyksen jälkeen ja niiden analysointi jatkuu seuraavaan vuoteen.
Projektin toinen tutkimuskohde on vuonna 2016 aloitettu bentoniitin mikrobiologinen säilytyskoe. Kokeesta tutkittiin neljännen vuoden näytteet sen jälkeen, kun mikrobeja oli pyritty aktivoimaan ravinnelisäyksillä reilun vuoden ajan. Tulokset osoittivat, että formiaatti- ja asetaattilisäykset kasvattivat bakteerien Ja sulfaatinpelkistäj ien määriä huomattavasti. Hapettomissa näytteissä mm. rikki/rauta yhdisteitä pelkistävien Desul fomicrobium, Trichlomonas, Thermincola -lajien, jotka pystyvät hyödyntämään asetaattia ja/tai formiaattia suhteelliset osuudet mikrobiyhteisössä kasvoivat. Arkeonienja sienten rooli jäi pieneksi, eivätkä ne hyötyneet ravinnelisäyksistä. Tulokset osoittivat näytteissä olevan aktiivisia sulfaatin- ja raudanpelkistäjiä. Mikrobitoiminnan vaikutusta bentoniitin rakenteelle selvitettiin bentoniitin rakenteellisen raudan hapetusasteen määrityksellä. Käytettävissä ollut määritysmenetelmä ei ollut sopiva kivimurskaa sisältäville näytebentoniiteille, joten mikrobiaktiivisuuden vaikutukset bentoniitin rakenteelle jäivät epäselviksi. Tulevana vuonna raudan hapetusastetta bentoniitissa selvitetään yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa XANES-mittauksilla.
Projektin toinen tutkimuskohde on vuonna 2016 aloitettu bentoniitin mikrobiologinen säilytyskoe. Kokeesta tutkittiin neljännen vuoden näytteet sen jälkeen, kun mikrobeja oli pyritty aktivoimaan ravinnelisäyksillä reilun vuoden ajan. Tulokset osoittivat, että formiaatti- ja asetaattilisäykset kasvattivat bakteerien Ja sulfaatinpelkistäj ien määriä huomattavasti. Hapettomissa näytteissä mm. rikki/rauta yhdisteitä pelkistävien Desul fomicrobium, Trichlomonas, Thermincola -lajien, jotka pystyvät hyödyntämään asetaattia ja/tai formiaattia suhteelliset osuudet mikrobiyhteisössä kasvoivat. Arkeonienja sienten rooli jäi pieneksi, eivätkä ne hyötyneet ravinnelisäyksistä. Tulokset osoittivat näytteissä olevan aktiivisia sulfaatin- ja raudanpelkistäjiä. Mikrobitoiminnan vaikutusta bentoniitin rakenteelle selvitettiin bentoniitin rakenteellisen raudan hapetusasteen määrityksellä. Käytettävissä ollut määritysmenetelmä ei ollut sopiva kivimurskaa sisältäville näytebentoniiteille, joten mikrobiaktiivisuuden vaikutukset bentoniitin rakenteelle jäivät epäselviksi. Tulevana vuonna raudan hapetusastetta bentoniitissa selvitetään yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa XANES-mittauksilla.
| Translated title of the contribution | MiBe research report 2020 |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 23 |
| Publication status | Published - 2021 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | VTT Tutkimusraportti |
|---|---|
| Number | VTT-R-00064-21 |