Mihin lisättyä todellisuutta kannattaisi käyttää opetuksessa?

Maija Federley, Sanni Siltanen, Anu Seisto

Research output: Contribution to conferenceOther conference contributionProfessional

Abstract

Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) on ollut voimakkaan kehityksen ja mielenkiinnon kohteena jo vuosia, ja esimerkit sen hyödyntämisestä mm. mainonnassa ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Lisätty todellisuus on tietyillä erityisaloilla otettu myös opetuksessa käyttöön suhteellisen nopeasti. Tällaisia ovat mm. kirurgia sekä huolto- ja kokoonpanotyöt. Myös muilla opetuksen alueilla mielenkiinto tämän innostavan teknologian tuomia mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut, varsinkin kun sovellusten käyttöön riittää tänä päivänä tavanomainen kuluttajaelektroniikka ja 3D-mallinnusta kyetään tekemään hyvinkin kustannustehokkaasti. Kirjallisuusselvityksemme perusteella vuoden 2008 jälkeen tieteellisten julkaisujen, joissa oli tutkittu AR:n käyttöä opetustarkoituksessa, määrä kasvoi huimasti. Monissa julkaistuissa tutkimuksissa on kehitetty itse teknologiaa tai pohdittu muun opetusteknologiasovelluksen kehitykselle mahdollista jatkotutkimusta lisätyn todellisuuden soveltamisesta, mutta myös kunnianhimoisia AR-sovelluksia ja käyttäjätutkimuksia opetuksessa on raportoitu. Tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteydessä käyttäjätutkimukset ovat kuitenkin yleensä lyhytkestoisia ja erillisiä muusta opetuksesta. Tämän vuoksi haasteeksi on muodostunut AR-sovellusten vaikutusten arviointi oppimisessa luotettavasti sekä mallien kehittäminen sovellusten integroimiseksi osaksi muuta opetusta. Kuten monien muidenkin uusien teknologioiden kohdalla, lisättyä todellisuutta on alkuinnostuksessa pyritty usein hyödyntämään sovelluksissa, joissa samankaltainen sovellus olisi toteuttavissa yhtä hyvin tai helpommin ilman lisättyä todellisuutta. Joissain tapauksissa myös uuden teknologian käytön mahdollisesti aikaansaama motivaation hetkellinen kasvu on ollut riittävä kannustin projektien toteutukselle. Tähän esitykseen olemme koonneet sellaisia esimerkkejä lisätyn todellisuuden soveltamisesta opetuksessa, joissa teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti ja joissa AR ei olisi helposti korvattavissa jollain toisella ratkaisulla. Lisäksi havainnollistamme AR-teknologian ainutkertaisia erityispiirteitä, joiden uskomme tuovan opetukseen merkittävimmin hyötyä. Esitämme myös ajatuksiamme siitä, millaisia kehitysvaiheita vielä tarvitaan, että AR-teknologiaa hyödynnettäisiin opetuksessa laajasti ja että sovellukset olisivat kestäviä ja hyödyllisiksi koettuja.
Original languageFinnish
Publication statusPublished - 2013
MoE publication typeNot Eligible
EventInteraktiivinen tekniikka koulutuksessa 2013 (ITK2013) - Hämeenlinna, Finland
Duration: 10 Apr 201312 Apr 2013

Conference

ConferenceInteraktiivinen tekniikka koulutuksessa 2013 (ITK2013)
CountryFinland
CityHämeenlinna
Period10/04/1312/04/13

Keywords

  • augmented reality
  • learning application
  • examples
  • impact

Cite this

Federley, M., Siltanen, S., & Seisto, A. (2013). Mihin lisättyä todellisuutta kannattaisi käyttää opetuksessa?. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2013 (ITK2013), Hämeenlinna, Finland.
Federley, Maija ; Siltanen, Sanni ; Seisto, Anu. / Mihin lisättyä todellisuutta kannattaisi käyttää opetuksessa?. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2013 (ITK2013), Hämeenlinna, Finland.
@conference{d45702885a9e4ff28b96763791b9cd3e,
title = "Mihin lis{\"a}tty{\"a} todellisuutta kannattaisi k{\"a}ytt{\"a}{\"a} opetuksessa?",
abstract = "Lis{\"a}tty todellisuus (Augmented Reality, AR) on ollut voimakkaan kehityksen ja mielenkiinnon kohteena jo vuosia, ja esimerkit sen hy{\"o}dynt{\"a}misest{\"a} mm. mainonnassa ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Lis{\"a}tty todellisuus on tietyill{\"a} erityisaloilla otettu my{\"o}s opetuksessa k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n suhteellisen nopeasti. T{\"a}llaisia ovat mm. kirurgia sek{\"a} huolto- ja kokoonpanoty{\"o}t. My{\"o}s muilla opetuksen alueilla mielenkiinto t{\"a}m{\"a}n innostavan teknologian tuomia mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut, varsinkin kun sovellusten k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n riitt{\"a}{\"a} t{\"a}n{\"a} p{\"a}iv{\"a}n{\"a} tavanomainen kuluttajaelektroniikka ja 3D-mallinnusta kyet{\"a}{\"a}n tekem{\"a}{\"a}n hyvinkin kustannustehokkaasti. Kirjallisuusselvityksemme perusteella vuoden 2008 j{\"a}lkeen tieteellisten julkaisujen, joissa oli tutkittu AR:n k{\"a}ytt{\"o}{\"a} opetustarkoituksessa, m{\"a}{\"a}r{\"a} kasvoi huimasti. Monissa julkaistuissa tutkimuksissa on kehitetty itse teknologiaa tai pohdittu muun opetusteknologiasovelluksen kehitykselle mahdollista jatkotutkimusta lis{\"a}tyn todellisuuden soveltamisesta, mutta my{\"o}s kunnianhimoisia AR-sovelluksia ja k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}tutkimuksia opetuksessa on raportoitu. Tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteydess{\"a} k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}tutkimukset ovat kuitenkin yleens{\"a} lyhytkestoisia ja erillisi{\"a} muusta opetuksesta. T{\"a}m{\"a}n vuoksi haasteeksi on muodostunut AR-sovellusten vaikutusten arviointi oppimisessa luotettavasti sek{\"a} mallien kehitt{\"a}minen sovellusten integroimiseksi osaksi muuta opetusta. Kuten monien muidenkin uusien teknologioiden kohdalla, lis{\"a}tty{\"a} todellisuutta on alkuinnostuksessa pyritty usein hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}{\"a}n sovelluksissa, joissa samankaltainen sovellus olisi toteuttavissa yht{\"a} hyvin tai helpommin ilman lis{\"a}tty{\"a} todellisuutta. Joissain tapauksissa my{\"o}s uuden teknologian k{\"a}yt{\"o}n mahdollisesti aikaansaama motivaation hetkellinen kasvu on ollut riitt{\"a}v{\"a} kannustin projektien toteutukselle. T{\"a}h{\"a}n esitykseen olemme koonneet sellaisia esimerkkej{\"a} lis{\"a}tyn todellisuuden soveltamisesta opetuksessa, joissa teknologiaa hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n tehokkaasti ja joissa AR ei olisi helposti korvattavissa jollain toisella ratkaisulla. Lis{\"a}ksi havainnollistamme AR-teknologian ainutkertaisia erityispiirteit{\"a}, joiden uskomme tuovan opetukseen merkitt{\"a}vimmin hy{\"o}ty{\"a}. Esit{\"a}mme my{\"o}s ajatuksiamme siit{\"a}, millaisia kehitysvaiheita viel{\"a} tarvitaan, ett{\"a} AR-teknologiaa hy{\"o}dynnett{\"a}isiin opetuksessa laajasti ja ett{\"a} sovellukset olisivat kest{\"a}vi{\"a} ja hy{\"o}dyllisiksi koettuja.",
keywords = "augmented reality, learning application, examples, impact",
author = "Maija Federley and Sanni Siltanen and Anu Seisto",
note = "Project code: 79050-1.3.1; null ; Conference date: 10-04-2013 Through 12-04-2013",
year = "2013",
language = "Finnish",

}

Federley, M, Siltanen, S & Seisto, A 2013, 'Mihin lisättyä todellisuutta kannattaisi käyttää opetuksessa?' Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2013 (ITK2013), Hämeenlinna, Finland, 10/04/13 - 12/04/13, .

Mihin lisättyä todellisuutta kannattaisi käyttää opetuksessa? / Federley, Maija; Siltanen, Sanni; Seisto, Anu.

2013. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2013 (ITK2013), Hämeenlinna, Finland.

Research output: Contribution to conferenceOther conference contributionProfessional

TY - CONF

T1 - Mihin lisättyä todellisuutta kannattaisi käyttää opetuksessa?

AU - Federley, Maija

AU - Siltanen, Sanni

AU - Seisto, Anu

N1 - Project code: 79050-1.3.1

PY - 2013

Y1 - 2013

N2 - Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) on ollut voimakkaan kehityksen ja mielenkiinnon kohteena jo vuosia, ja esimerkit sen hyödyntämisestä mm. mainonnassa ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Lisätty todellisuus on tietyillä erityisaloilla otettu myös opetuksessa käyttöön suhteellisen nopeasti. Tällaisia ovat mm. kirurgia sekä huolto- ja kokoonpanotyöt. Myös muilla opetuksen alueilla mielenkiinto tämän innostavan teknologian tuomia mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut, varsinkin kun sovellusten käyttöön riittää tänä päivänä tavanomainen kuluttajaelektroniikka ja 3D-mallinnusta kyetään tekemään hyvinkin kustannustehokkaasti. Kirjallisuusselvityksemme perusteella vuoden 2008 jälkeen tieteellisten julkaisujen, joissa oli tutkittu AR:n käyttöä opetustarkoituksessa, määrä kasvoi huimasti. Monissa julkaistuissa tutkimuksissa on kehitetty itse teknologiaa tai pohdittu muun opetusteknologiasovelluksen kehitykselle mahdollista jatkotutkimusta lisätyn todellisuuden soveltamisesta, mutta myös kunnianhimoisia AR-sovelluksia ja käyttäjätutkimuksia opetuksessa on raportoitu. Tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteydessä käyttäjätutkimukset ovat kuitenkin yleensä lyhytkestoisia ja erillisiä muusta opetuksesta. Tämän vuoksi haasteeksi on muodostunut AR-sovellusten vaikutusten arviointi oppimisessa luotettavasti sekä mallien kehittäminen sovellusten integroimiseksi osaksi muuta opetusta. Kuten monien muidenkin uusien teknologioiden kohdalla, lisättyä todellisuutta on alkuinnostuksessa pyritty usein hyödyntämään sovelluksissa, joissa samankaltainen sovellus olisi toteuttavissa yhtä hyvin tai helpommin ilman lisättyä todellisuutta. Joissain tapauksissa myös uuden teknologian käytön mahdollisesti aikaansaama motivaation hetkellinen kasvu on ollut riittävä kannustin projektien toteutukselle. Tähän esitykseen olemme koonneet sellaisia esimerkkejä lisätyn todellisuuden soveltamisesta opetuksessa, joissa teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti ja joissa AR ei olisi helposti korvattavissa jollain toisella ratkaisulla. Lisäksi havainnollistamme AR-teknologian ainutkertaisia erityispiirteitä, joiden uskomme tuovan opetukseen merkittävimmin hyötyä. Esitämme myös ajatuksiamme siitä, millaisia kehitysvaiheita vielä tarvitaan, että AR-teknologiaa hyödynnettäisiin opetuksessa laajasti ja että sovellukset olisivat kestäviä ja hyödyllisiksi koettuja.

AB - Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) on ollut voimakkaan kehityksen ja mielenkiinnon kohteena jo vuosia, ja esimerkit sen hyödyntämisestä mm. mainonnassa ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Lisätty todellisuus on tietyillä erityisaloilla otettu myös opetuksessa käyttöön suhteellisen nopeasti. Tällaisia ovat mm. kirurgia sekä huolto- ja kokoonpanotyöt. Myös muilla opetuksen alueilla mielenkiinto tämän innostavan teknologian tuomia mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut, varsinkin kun sovellusten käyttöön riittää tänä päivänä tavanomainen kuluttajaelektroniikka ja 3D-mallinnusta kyetään tekemään hyvinkin kustannustehokkaasti. Kirjallisuusselvityksemme perusteella vuoden 2008 jälkeen tieteellisten julkaisujen, joissa oli tutkittu AR:n käyttöä opetustarkoituksessa, määrä kasvoi huimasti. Monissa julkaistuissa tutkimuksissa on kehitetty itse teknologiaa tai pohdittu muun opetusteknologiasovelluksen kehitykselle mahdollista jatkotutkimusta lisätyn todellisuuden soveltamisesta, mutta myös kunnianhimoisia AR-sovelluksia ja käyttäjätutkimuksia opetuksessa on raportoitu. Tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteydessä käyttäjätutkimukset ovat kuitenkin yleensä lyhytkestoisia ja erillisiä muusta opetuksesta. Tämän vuoksi haasteeksi on muodostunut AR-sovellusten vaikutusten arviointi oppimisessa luotettavasti sekä mallien kehittäminen sovellusten integroimiseksi osaksi muuta opetusta. Kuten monien muidenkin uusien teknologioiden kohdalla, lisättyä todellisuutta on alkuinnostuksessa pyritty usein hyödyntämään sovelluksissa, joissa samankaltainen sovellus olisi toteuttavissa yhtä hyvin tai helpommin ilman lisättyä todellisuutta. Joissain tapauksissa myös uuden teknologian käytön mahdollisesti aikaansaama motivaation hetkellinen kasvu on ollut riittävä kannustin projektien toteutukselle. Tähän esitykseen olemme koonneet sellaisia esimerkkejä lisätyn todellisuuden soveltamisesta opetuksessa, joissa teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti ja joissa AR ei olisi helposti korvattavissa jollain toisella ratkaisulla. Lisäksi havainnollistamme AR-teknologian ainutkertaisia erityispiirteitä, joiden uskomme tuovan opetukseen merkittävimmin hyötyä. Esitämme myös ajatuksiamme siitä, millaisia kehitysvaiheita vielä tarvitaan, että AR-teknologiaa hyödynnettäisiin opetuksessa laajasti ja että sovellukset olisivat kestäviä ja hyödyllisiksi koettuja.

KW - augmented reality

KW - learning application

KW - examples

KW - impact

M3 - Other conference contribution

ER -

Federley M, Siltanen S, Seisto A. Mihin lisättyä todellisuutta kannattaisi käyttää opetuksessa?. 2013. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2013 (ITK2013), Hämeenlinna, Finland.