Mikrorakenteen vaikutus hienoraeteräksen hitsausliitoksen sitkeyteen arktisissa olosuhteissa

Hannele Tihekari, Risto Karppi

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa varioitiin lisäaineen, hitsausenergian sekä hitsausmenetelmän avulla hienoraeteräksen hitsausliitoksen mikrorakennetta. Selvitettiin, miten hitsiin ja muutosvyöhykkeelle muodostuva mikrorakenne vaikuttaa vastaavan vyöhykkeen iskusitkeyteen -60 °C:n lämpötilassa. Hitsiaineesta ja muutosvyöhykkeen karkearakeiselta alueelta määritettiin parhaiten iskusitkeyttä karakterisoivat mikro-rakennetekijät. Hitsausliitoksen mikrorakenne oli sitkeyden kannalta edullisin, kun sen efektiivinen raekoko oli pieni ja karkeiden raerajavyöhykkeiden sekä rakeen poikki jatkuvien säileiden määrä oli vähäinen. Hitsiaineessa hienorakeisin mikrorakenne koostui asikulaarisesta ferriitistä ja normalisoituneesta hitsiaineesta. Raerajoille muodostuvat esieutektoidiset vyöhykkeet vaikuttivat iskusitkeyteen haitallisesti. Karkearakeisessa muutosvyöhykkeessä alabainiittinen mikrorakenne oli hienorakeisin ja siten edullisin. Iskusitkeyttä heikensivät esieutektoidinen ferriitti sekä ilmeisesti myös seosainekarbidien erkautuminen . Hienoraeteräksen muutosvyöhykkeen iskusitkeyden kannalta hitsaus oli edullista suorittaa alhaisella hitsausenergialla ja palonlevitystä välttäen. Paras hitsiaineen iskusitkeys saatiin nikkeliseosteisella lisäaineella. Mangaanipiiseosteinen jauhekaarilisäaine, jonka Mn/Si-suhde oli 3,0 soveltui myös matalaan käyttölämpötilaan (-60 °C), kun käytetty hitsausenergia oli alle 25 kJ/cm.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages44
ISBN (Print)951-38-1989-2
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number261
ISSN0358-5077

Fingerprint

Valsartan
Steel

Keywords

  • welded joints
  • weldability
  • structural steels
  • arctic regions
  • welding

Cite this

Tihekari, H., & Karppi, R. (1984). Mikrorakenteen vaikutus hienoraeteräksen hitsausliitoksen sitkeyteen arktisissa olosuhteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 261
Tihekari, Hannele ; Karppi, Risto. / Mikrorakenteen vaikutus hienoraeteräksen hitsausliitoksen sitkeyteen arktisissa olosuhteissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 261).
@book{8f7edebc4d5b45a2bd438e26378570a9,
title = "Mikrorakenteen vaikutus hienoraeter{\"a}ksen hitsausliitoksen sitkeyteen arktisissa olosuhteissa",
abstract = "Tutkimuksessa varioitiin lis{\"a}aineen, hitsausenergian sek{\"a} hitsausmenetelm{\"a}n avulla hienoraeter{\"a}ksen hitsausliitoksen mikrorakennetta. Selvitettiin, miten hitsiin ja muutosvy{\"o}hykkeelle muodostuva mikrorakenne vaikuttaa vastaavan vy{\"o}hykkeen iskusitkeyteen -60 °C:n l{\"a}mp{\"o}tilassa. Hitsiaineesta ja muutosvy{\"o}hykkeen karkearakeiselta alueelta m{\"a}{\"a}ritettiin parhaiten iskusitkeytt{\"a} karakterisoivat mikro-rakennetekij{\"a}t. Hitsausliitoksen mikrorakenne oli sitkeyden kannalta edullisin, kun sen efektiivinen raekoko oli pieni ja karkeiden raerajavy{\"o}hykkeiden sek{\"a} rakeen poikki jatkuvien s{\"a}ileiden m{\"a}{\"a}r{\"a} oli v{\"a}h{\"a}inen. Hitsiaineessa hienorakeisin mikrorakenne koostui asikulaarisesta ferriitist{\"a} ja normalisoituneesta hitsiaineesta. Raerajoille muodostuvat esieutektoidiset vy{\"o}hykkeet vaikuttivat iskusitkeyteen haitallisesti. Karkearakeisessa muutosvy{\"o}hykkeess{\"a} alabainiittinen mikrorakenne oli hienorakeisin ja siten edullisin. Iskusitkeytt{\"a} heikensiv{\"a}t esieutektoidinen ferriitti sek{\"a} ilmeisesti my{\"o}s seosainekarbidien erkautuminen . Hienoraeter{\"a}ksen muutosvy{\"o}hykkeen iskusitkeyden kannalta hitsaus oli edullista suorittaa alhaisella hitsausenergialla ja palonlevityst{\"a} v{\"a}ltt{\"a}en. Paras hitsiaineen iskusitkeys saatiin nikkeliseosteisella lis{\"a}aineella. Mangaanipiiseosteinen jauhekaarilis{\"a}aine, jonka Mn/Si-suhde oli 3,0 soveltui my{\"o}s matalaan k{\"a}ytt{\"o}l{\"a}mp{\"o}tilaan (-60 °C), kun k{\"a}ytetty hitsausenergia oli alle 25 kJ/cm.",
keywords = "welded joints, weldability, structural steels, arctic regions, welding",
author = "Hannele Tihekari and Risto Karppi",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1989-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "261",
address = "Finland",

}

Tihekari, H & Karppi, R 1984, Mikrorakenteen vaikutus hienoraeteräksen hitsausliitoksen sitkeyteen arktisissa olosuhteissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 261, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Mikrorakenteen vaikutus hienoraeteräksen hitsausliitoksen sitkeyteen arktisissa olosuhteissa. / Tihekari, Hannele; Karppi, Risto.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 261).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Mikrorakenteen vaikutus hienoraeteräksen hitsausliitoksen sitkeyteen arktisissa olosuhteissa

AU - Tihekari, Hannele

AU - Karppi, Risto

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Tutkimuksessa varioitiin lisäaineen, hitsausenergian sekä hitsausmenetelmän avulla hienoraeteräksen hitsausliitoksen mikrorakennetta. Selvitettiin, miten hitsiin ja muutosvyöhykkeelle muodostuva mikrorakenne vaikuttaa vastaavan vyöhykkeen iskusitkeyteen -60 °C:n lämpötilassa. Hitsiaineesta ja muutosvyöhykkeen karkearakeiselta alueelta määritettiin parhaiten iskusitkeyttä karakterisoivat mikro-rakennetekijät. Hitsausliitoksen mikrorakenne oli sitkeyden kannalta edullisin, kun sen efektiivinen raekoko oli pieni ja karkeiden raerajavyöhykkeiden sekä rakeen poikki jatkuvien säileiden määrä oli vähäinen. Hitsiaineessa hienorakeisin mikrorakenne koostui asikulaarisesta ferriitistä ja normalisoituneesta hitsiaineesta. Raerajoille muodostuvat esieutektoidiset vyöhykkeet vaikuttivat iskusitkeyteen haitallisesti. Karkearakeisessa muutosvyöhykkeessä alabainiittinen mikrorakenne oli hienorakeisin ja siten edullisin. Iskusitkeyttä heikensivät esieutektoidinen ferriitti sekä ilmeisesti myös seosainekarbidien erkautuminen . Hienoraeteräksen muutosvyöhykkeen iskusitkeyden kannalta hitsaus oli edullista suorittaa alhaisella hitsausenergialla ja palonlevitystä välttäen. Paras hitsiaineen iskusitkeys saatiin nikkeliseosteisella lisäaineella. Mangaanipiiseosteinen jauhekaarilisäaine, jonka Mn/Si-suhde oli 3,0 soveltui myös matalaan käyttölämpötilaan (-60 °C), kun käytetty hitsausenergia oli alle 25 kJ/cm.

AB - Tutkimuksessa varioitiin lisäaineen, hitsausenergian sekä hitsausmenetelmän avulla hienoraeteräksen hitsausliitoksen mikrorakennetta. Selvitettiin, miten hitsiin ja muutosvyöhykkeelle muodostuva mikrorakenne vaikuttaa vastaavan vyöhykkeen iskusitkeyteen -60 °C:n lämpötilassa. Hitsiaineesta ja muutosvyöhykkeen karkearakeiselta alueelta määritettiin parhaiten iskusitkeyttä karakterisoivat mikro-rakennetekijät. Hitsausliitoksen mikrorakenne oli sitkeyden kannalta edullisin, kun sen efektiivinen raekoko oli pieni ja karkeiden raerajavyöhykkeiden sekä rakeen poikki jatkuvien säileiden määrä oli vähäinen. Hitsiaineessa hienorakeisin mikrorakenne koostui asikulaarisesta ferriitistä ja normalisoituneesta hitsiaineesta. Raerajoille muodostuvat esieutektoidiset vyöhykkeet vaikuttivat iskusitkeyteen haitallisesti. Karkearakeisessa muutosvyöhykkeessä alabainiittinen mikrorakenne oli hienorakeisin ja siten edullisin. Iskusitkeyttä heikensivät esieutektoidinen ferriitti sekä ilmeisesti myös seosainekarbidien erkautuminen . Hienoraeteräksen muutosvyöhykkeen iskusitkeyden kannalta hitsaus oli edullista suorittaa alhaisella hitsausenergialla ja palonlevitystä välttäen. Paras hitsiaineen iskusitkeys saatiin nikkeliseosteisella lisäaineella. Mangaanipiiseosteinen jauhekaarilisäaine, jonka Mn/Si-suhde oli 3,0 soveltui myös matalaan käyttölämpötilaan (-60 °C), kun käytetty hitsausenergia oli alle 25 kJ/cm.

KW - welded joints

KW - weldability

KW - structural steels

KW - arctic regions

KW - welding

M3 - Report

SN - 951-38-1989-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Mikrorakenteen vaikutus hienoraeteräksen hitsausliitoksen sitkeyteen arktisissa olosuhteissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tihekari H, Karppi R. Mikrorakenteen vaikutus hienoraeteräksen hitsausliitoksen sitkeyteen arktisissa olosuhteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 261).