Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet

Translated title of the contribution: Mildew in buildings and building materials

Jouko Rantamäki, Hannu Kääriäinen, Kauko Tulla, Hannu Viitanen, Pentti Kalliokoski, Timo Keskikuru, Kokotti Helmi, Anna-Liisa Pasanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tiedotteeseen on koottu käytännön rakentamiselle merkittäviä tutkimustuloksia Ekologisen rakentamisen tutkimusohjelman tutkimuksesta "Rakennusten rakenteiden kosteus- ja sieni-homevaurioiden esiintyminen ja korjaus". Tutkimuksen lähtökohtana oli rakennusmateriaalien kosteuden ja mikrobikasvun välinen vuorovaikutus, koska varsinkin vaihtelevan kosteuden vaikutus mikrobikasvuun tunnetaan puutteellisesti. Laboratoriokokeissa selvitettiin eri rakennusmateriaalien alttiutta mikrobikasvuun ennalta valitulla mikrobiyhdistelmällä. Suhteellinen kosteus vaihteli portaittain. Kokeissa seurattiin haihtuvia aineenvaihduntatuotteita ja mikrobien kasvunopeutta. Säähuonekokeissa simuloitiin tilannetta, joka syntyy rakennuksissa pitkäaikaisen kosteusvaurion yhteydessä. Osan aikaa materiaalinäytteet olivat suorassa kosketuksessa veteen, samalla kun ilman suhteellinen kosteus pidettiin vakiona. Myöhemmin materiaaleja kuivattiin ja kostutettiin ilmassa, jolloin voitiin seurata näytteiden mikrobikasvua eri kosteusolosuhteissa. Veden imeytyminen materiaaliin käynnistää mikrobikasvuston, vaikka ympäröivän ilman suhteellinen kosteus on pienempi kuin kasvun ylläpidon vaatima kosteus. Rakennusten vauriokohdista otettiin materiaalinäytteitä, joiden perusteella selvitettiin vaurion laajuutta ja kosteustilan merkitystä mikrobimääriin eri rakennusmateriaaleissa. Ryömintätilaisissa rakennuksissa voitiin radonin avulla määrittää, mikä osuus sisäilman korvausilmasta tulee alapohjan kautta. Kokeilut rakennusten alipaineistuksesta antoivat viitteitä siitä, että alipaineistusta voidaan käyttää apuna arvioitaessa rakennusten homevaurioita. Asia vaatii kuitenkin lisäselvityksiä. Raportissa verrataan eri menetelmiä mikrobikasvun arvioimiseksi ja tarkastellaan, miten tuloksia voitaisiin hyödyntää korjaustöitä suunniteltaessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages51
ISBN (Electronic)951-38-5668-2
ISBN (Print)951-38-5667-4
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2030
ISSN1235-0605

Keywords

  • buildings
  • construction materials
  • fungi
  • fungus resistance
  • moisture
  • microbiology
  • damages
  • indoor air
  • renovation

Cite this

Rantamäki, J., Kääriäinen, H., Tulla, K., Viitanen, H., Kalliokoski, P., Keskikuru, T., ... Pasanen, A-L. (2000). Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2030
Rantamäki, Jouko ; Kääriäinen, Hannu ; Tulla, Kauko ; Viitanen, Hannu ; Kalliokoski, Pentti ; Keskikuru, Timo ; Helmi, Kokotti ; Pasanen, Anna-Liisa. / Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 51 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2030).
@book{ba22499f04424f5f894bfeda6b813674,
title = "Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet",
abstract = "Tiedotteeseen on koottu k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n rakentamiselle merkitt{\"a}vi{\"a} tutkimustuloksia Ekologisen rakentamisen tutkimusohjelman tutkimuksesta {"}Rakennusten rakenteiden kosteus- ja sieni-homevaurioiden esiintyminen ja korjaus{"}. Tutkimuksen l{\"a}ht{\"o}kohtana oli rakennusmateriaalien kosteuden ja mikrobikasvun v{\"a}linen vuorovaikutus, koska varsinkin vaihtelevan kosteuden vaikutus mikrobikasvuun tunnetaan puutteellisesti. Laboratoriokokeissa selvitettiin eri rakennusmateriaalien alttiutta mikrobikasvuun ennalta valitulla mikrobiyhdistelm{\"a}ll{\"a}. Suhteellinen kosteus vaihteli portaittain. Kokeissa seurattiin haihtuvia aineenvaihduntatuotteita ja mikrobien kasvunopeutta. S{\"a}{\"a}huonekokeissa simuloitiin tilannetta, joka syntyy rakennuksissa pitk{\"a}aikaisen kosteusvaurion yhteydess{\"a}. Osan aikaa materiaalin{\"a}ytteet olivat suorassa kosketuksessa veteen, samalla kun ilman suhteellinen kosteus pidettiin vakiona. My{\"o}hemmin materiaaleja kuivattiin ja kostutettiin ilmassa, jolloin voitiin seurata n{\"a}ytteiden mikrobikasvua eri kosteusolosuhteissa. Veden imeytyminen materiaaliin k{\"a}ynnist{\"a}{\"a} mikrobikasvuston, vaikka ymp{\"a}r{\"o}iv{\"a}n ilman suhteellinen kosteus on pienempi kuin kasvun yll{\"a}pidon vaatima kosteus. Rakennusten vauriokohdista otettiin materiaalin{\"a}ytteit{\"a}, joiden perusteella selvitettiin vaurion laajuutta ja kosteustilan merkityst{\"a} mikrobim{\"a}{\"a}riin eri rakennusmateriaaleissa. Ry{\"o}mint{\"a}tilaisissa rakennuksissa voitiin radonin avulla m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a}, mik{\"a} osuus sis{\"a}ilman korvausilmasta tulee alapohjan kautta. Kokeilut rakennusten alipaineistuksesta antoivat viitteit{\"a} siit{\"a}, ett{\"a} alipaineistusta voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} apuna arvioitaessa rakennusten homevaurioita. Asia vaatii kuitenkin lis{\"a}selvityksi{\"a}. Raportissa verrataan eri menetelmi{\"a} mikrobikasvun arvioimiseksi ja tarkastellaan, miten tuloksia voitaisiin hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} korjaust{\"o}it{\"a} suunniteltaessa.",
keywords = "buildings, construction materials, fungi, fungus resistance, moisture, microbiology, damages, indoor air, renovation",
author = "Jouko Rantam{\"a}ki and Hannu K{\"a}{\"a}ri{\"a}inen and Kauko Tulla and Hannu Viitanen and Pentti Kalliokoski and Timo Keskikuru and Kokotti Helmi and Anna-Liisa Pasanen",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5667-4",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2030",
address = "Finland",

}

Rantamäki, J, Kääriäinen, H, Tulla, K, Viitanen, H, Kalliokoski, P, Keskikuru, T, Helmi, K & Pasanen, A-L 2000, Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2030, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet. / Rantamäki, Jouko; Kääriäinen, Hannu; Tulla, Kauko; Viitanen, Hannu; Kalliokoski, Pentti; Keskikuru, Timo; Helmi, Kokotti; Pasanen, Anna-Liisa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 51 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2030).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet

AU - Rantamäki, Jouko

AU - Kääriäinen, Hannu

AU - Tulla, Kauko

AU - Viitanen, Hannu

AU - Kalliokoski, Pentti

AU - Keskikuru, Timo

AU - Helmi, Kokotti

AU - Pasanen, Anna-Liisa

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Tiedotteeseen on koottu käytännön rakentamiselle merkittäviä tutkimustuloksia Ekologisen rakentamisen tutkimusohjelman tutkimuksesta "Rakennusten rakenteiden kosteus- ja sieni-homevaurioiden esiintyminen ja korjaus". Tutkimuksen lähtökohtana oli rakennusmateriaalien kosteuden ja mikrobikasvun välinen vuorovaikutus, koska varsinkin vaihtelevan kosteuden vaikutus mikrobikasvuun tunnetaan puutteellisesti. Laboratoriokokeissa selvitettiin eri rakennusmateriaalien alttiutta mikrobikasvuun ennalta valitulla mikrobiyhdistelmällä. Suhteellinen kosteus vaihteli portaittain. Kokeissa seurattiin haihtuvia aineenvaihduntatuotteita ja mikrobien kasvunopeutta. Säähuonekokeissa simuloitiin tilannetta, joka syntyy rakennuksissa pitkäaikaisen kosteusvaurion yhteydessä. Osan aikaa materiaalinäytteet olivat suorassa kosketuksessa veteen, samalla kun ilman suhteellinen kosteus pidettiin vakiona. Myöhemmin materiaaleja kuivattiin ja kostutettiin ilmassa, jolloin voitiin seurata näytteiden mikrobikasvua eri kosteusolosuhteissa. Veden imeytyminen materiaaliin käynnistää mikrobikasvuston, vaikka ympäröivän ilman suhteellinen kosteus on pienempi kuin kasvun ylläpidon vaatima kosteus. Rakennusten vauriokohdista otettiin materiaalinäytteitä, joiden perusteella selvitettiin vaurion laajuutta ja kosteustilan merkitystä mikrobimääriin eri rakennusmateriaaleissa. Ryömintätilaisissa rakennuksissa voitiin radonin avulla määrittää, mikä osuus sisäilman korvausilmasta tulee alapohjan kautta. Kokeilut rakennusten alipaineistuksesta antoivat viitteitä siitä, että alipaineistusta voidaan käyttää apuna arvioitaessa rakennusten homevaurioita. Asia vaatii kuitenkin lisäselvityksiä. Raportissa verrataan eri menetelmiä mikrobikasvun arvioimiseksi ja tarkastellaan, miten tuloksia voitaisiin hyödyntää korjaustöitä suunniteltaessa.

AB - Tiedotteeseen on koottu käytännön rakentamiselle merkittäviä tutkimustuloksia Ekologisen rakentamisen tutkimusohjelman tutkimuksesta "Rakennusten rakenteiden kosteus- ja sieni-homevaurioiden esiintyminen ja korjaus". Tutkimuksen lähtökohtana oli rakennusmateriaalien kosteuden ja mikrobikasvun välinen vuorovaikutus, koska varsinkin vaihtelevan kosteuden vaikutus mikrobikasvuun tunnetaan puutteellisesti. Laboratoriokokeissa selvitettiin eri rakennusmateriaalien alttiutta mikrobikasvuun ennalta valitulla mikrobiyhdistelmällä. Suhteellinen kosteus vaihteli portaittain. Kokeissa seurattiin haihtuvia aineenvaihduntatuotteita ja mikrobien kasvunopeutta. Säähuonekokeissa simuloitiin tilannetta, joka syntyy rakennuksissa pitkäaikaisen kosteusvaurion yhteydessä. Osan aikaa materiaalinäytteet olivat suorassa kosketuksessa veteen, samalla kun ilman suhteellinen kosteus pidettiin vakiona. Myöhemmin materiaaleja kuivattiin ja kostutettiin ilmassa, jolloin voitiin seurata näytteiden mikrobikasvua eri kosteusolosuhteissa. Veden imeytyminen materiaaliin käynnistää mikrobikasvuston, vaikka ympäröivän ilman suhteellinen kosteus on pienempi kuin kasvun ylläpidon vaatima kosteus. Rakennusten vauriokohdista otettiin materiaalinäytteitä, joiden perusteella selvitettiin vaurion laajuutta ja kosteustilan merkitystä mikrobimääriin eri rakennusmateriaaleissa. Ryömintätilaisissa rakennuksissa voitiin radonin avulla määrittää, mikä osuus sisäilman korvausilmasta tulee alapohjan kautta. Kokeilut rakennusten alipaineistuksesta antoivat viitteitä siitä, että alipaineistusta voidaan käyttää apuna arvioitaessa rakennusten homevaurioita. Asia vaatii kuitenkin lisäselvityksiä. Raportissa verrataan eri menetelmiä mikrobikasvun arvioimiseksi ja tarkastellaan, miten tuloksia voitaisiin hyödyntää korjaustöitä suunniteltaessa.

KW - buildings

KW - construction materials

KW - fungi

KW - fungus resistance

KW - moisture

KW - microbiology

KW - damages

KW - indoor air

KW - renovation

M3 - Report

SN - 951-38-5667-4

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Rantamäki J, Kääriäinen H, Tulla K, Viitanen H, Kalliokoski P, Keskikuru T et al. Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 51 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2030).