Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeessa?: Oman kokemuksen ja tiedon vaikutus

Kirjallisuuskatsaus

Nina Urala, Liisa Lähteenmäki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Ruoan valintaan vaikuttavat tekijät voidaan Shepherdin (1990) mukaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) ruoassa itsessään oleviin tekijöihin (mm. aistittava laatu, farmakologiset vaikutukset), 2) yksilöllisiin tekijöihin (mm. kuluttajan asenteet) ja 3) ympäristö- ja sosiaalisiin tekijöihin. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen ja niiden käyttö perustuu sellaisiin ruoassa tai elintarvikkeessa oleviin ominaisuuksiin, joista kuluttuja ei yleensä voi tehdä havaintoja suoraan, vaan ostopäätöksiä tehdessään hänen täytyy käyttää hyväkseen tietoa. Tiedon omaksuminen ja tapa käyttää tietoa riippuu yksilöstä. Kuluttajalle ruoan maku eli aistinvarainen laatu on ensiarvioisen tärkeä valintaperuste. Mieltymysten kehittyminen perustuu suurimmalta osin kulttuuriseen oppimiseen. Ruoanvalinta voi perustua myös ruokien sisältämien ainesosien farmakologisiin vaikutuksiin (mm. kofeiini) ja ruoan energiasisältöön. Ruokaa voidaan käyttää myös viestittämään omia arvoja ja elämäntapaa. Ympäristö vaikuttaa kuluttajiin eri tavoin kuluttajan omien kokemusten, asenteiden ja asennetaipumusten mukaan. Kuluttajan asennetaipumukset (mm. suhtautuminen uusiin ruokiin, vaihtelunhalutaipumus, tietoisuus omasta kehosta) vaikuttavat siten ruoan valintaan voimakkaasti. Asenteet ohjaavat myös kuluttajan suhtautumista tuotteen hintaan, siihen kuinka paljon vaivaa on valmis näkemään tuotteen hankkimiseksi tai ruoan valmistamiseksi. Kuluttajan asennetaipumukset vaikuttavat valintoihin myös silloin, kun elintarvikkeet ovat vielä pääosin uusia, kuten terveysvaikutteiset elintarvikkeet, vaikka kuluttajalla ei ole niistä vielä suoraa omaa kokemusta. Kuluttajan valintoihin vaikuttavat asenteet ja käyttäytymismallit voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Uuden terveysvaikutteisen elintarvikkeen lisäarvo ja palkitsevuus punnitaan joka kerta yhä uudelleen valintatilanteessa. Kuluttaja ei valitse tuotetta toistamiseen, ellei pidä tuotteen käyttöä itselleen palkitsevana. Palkitsevuus voi perustua joko myönteisten fysiologisten vaikutusten havaitsemiseen, aistittavaan laatuun perustuvaan mielihyvään tai sosiaaliseen hyväksyntään.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages76
ISBN (Electronic)951-38-5913-4
ISBN (Print)951-38-5912-6
Publication statusPublished - 2001
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.2111
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Keywords

  • consumers
  • food supplies
  • selection
  • sensory tests
  • properties
  • quality
  • visual inspection
  • physiology
  • learning
  • attitudes

Cite this

Urala, N., & Lähteenmäki, L. (2001). Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeessa?: Oman kokemuksen ja tiedon vaikutus: Kirjallisuuskatsaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2111
Urala, Nina ; Lähteenmäki, Liisa. / Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeessa?: Oman kokemuksen ja tiedon vaikutus : Kirjallisuuskatsaus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 76 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2111).
@book{a1aacf787d974045862a22d01e0c34fb,
title = "Miten kuluttaja havaitsee {"}terveellisyyden{"} tuoman lis{\"a}arvon elintarvikkeessa?: Oman kokemuksen ja tiedon vaikutus: Kirjallisuuskatsaus",
abstract = "Ruoan valintaan vaikuttavat tekij{\"a}t voidaan Shepherdin (1990) mukaan jakaa kolmeen ryhm{\"a}{\"a}n: 1) ruoassa itsess{\"a}{\"a}n oleviin tekij{\"o}ihin (mm. aistittava laatu, farmakologiset vaikutukset), 2) yksil{\"o}llisiin tekij{\"o}ihin (mm. kuluttajan asenteet) ja 3) ymp{\"a}rist{\"o}- ja sosiaalisiin tekij{\"o}ihin. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehitt{\"a}minen ja niiden k{\"a}ytt{\"o} perustuu sellaisiin ruoassa tai elintarvikkeessa oleviin ominaisuuksiin, joista kuluttuja ei yleens{\"a} voi tehd{\"a} havaintoja suoraan, vaan ostop{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} tehdess{\"a}{\"a}n h{\"a}nen t{\"a}ytyy k{\"a}ytt{\"a}{\"a} hyv{\"a}kseen tietoa. Tiedon omaksuminen ja tapa k{\"a}ytt{\"a}{\"a} tietoa riippuu yksil{\"o}st{\"a}. Kuluttajalle ruoan maku eli aistinvarainen laatu on ensiarvioisen t{\"a}rke{\"a} valintaperuste. Mieltymysten kehittyminen perustuu suurimmalta osin kulttuuriseen oppimiseen. Ruoanvalinta voi perustua my{\"o}s ruokien sis{\"a}lt{\"a}mien ainesosien farmakologisiin vaikutuksiin (mm. kofeiini) ja ruoan energiasis{\"a}lt{\"o}{\"o}n. Ruokaa voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} my{\"o}s viestitt{\"a}m{\"a}{\"a}n omia arvoja ja el{\"a}m{\"a}ntapaa. Ymp{\"a}rist{\"o} vaikuttaa kuluttajiin eri tavoin kuluttajan omien kokemusten, asenteiden ja asennetaipumusten mukaan. Kuluttajan asennetaipumukset (mm. suhtautuminen uusiin ruokiin, vaihtelunhalutaipumus, tietoisuus omasta kehosta) vaikuttavat siten ruoan valintaan voimakkaasti. Asenteet ohjaavat my{\"o}s kuluttajan suhtautumista tuotteen hintaan, siihen kuinka paljon vaivaa on valmis n{\"a}kem{\"a}{\"a}n tuotteen hankkimiseksi tai ruoan valmistamiseksi. Kuluttajan asennetaipumukset vaikuttavat valintoihin my{\"o}s silloin, kun elintarvikkeet ovat viel{\"a} p{\"a}{\"a}osin uusia, kuten terveysvaikutteiset elintarvikkeet, vaikka kuluttajalla ei ole niist{\"a} viel{\"a} suoraa omaa kokemusta. Kuluttajan valintoihin vaikuttavat asenteet ja k{\"a}ytt{\"a}ytymismallit voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Uuden terveysvaikutteisen elintarvikkeen lis{\"a}arvo ja palkitsevuus punnitaan joka kerta yh{\"a} uudelleen valintatilanteessa. Kuluttaja ei valitse tuotetta toistamiseen, ellei pid{\"a} tuotteen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} itselleen palkitsevana. Palkitsevuus voi perustua joko my{\"o}nteisten fysiologisten vaikutusten havaitsemiseen, aistittavaan laatuun perustuvaan mielihyv{\"a}{\"a}n tai sosiaaliseen hyv{\"a}ksynt{\"a}{\"a}n.",
keywords = "consumers, food supplies, selection, sensory tests, properties, quality, visual inspection, physiology, learning, attitudes",
author = "Nina Urala and Liisa L{\"a}hteenm{\"a}ki",
year = "2001",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5912-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2111",
address = "Finland",

}

Urala, N & Lähteenmäki, L 2001, Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeessa?: Oman kokemuksen ja tiedon vaikutus: Kirjallisuuskatsaus. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2111, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeessa?: Oman kokemuksen ja tiedon vaikutus : Kirjallisuuskatsaus. / Urala, Nina; Lähteenmäki, Liisa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 76 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2111).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeessa?: Oman kokemuksen ja tiedon vaikutus

T2 - Kirjallisuuskatsaus

AU - Urala, Nina

AU - Lähteenmäki, Liisa

PY - 2001

Y1 - 2001

N2 - Ruoan valintaan vaikuttavat tekijät voidaan Shepherdin (1990) mukaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) ruoassa itsessään oleviin tekijöihin (mm. aistittava laatu, farmakologiset vaikutukset), 2) yksilöllisiin tekijöihin (mm. kuluttajan asenteet) ja 3) ympäristö- ja sosiaalisiin tekijöihin. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen ja niiden käyttö perustuu sellaisiin ruoassa tai elintarvikkeessa oleviin ominaisuuksiin, joista kuluttuja ei yleensä voi tehdä havaintoja suoraan, vaan ostopäätöksiä tehdessään hänen täytyy käyttää hyväkseen tietoa. Tiedon omaksuminen ja tapa käyttää tietoa riippuu yksilöstä. Kuluttajalle ruoan maku eli aistinvarainen laatu on ensiarvioisen tärkeä valintaperuste. Mieltymysten kehittyminen perustuu suurimmalta osin kulttuuriseen oppimiseen. Ruoanvalinta voi perustua myös ruokien sisältämien ainesosien farmakologisiin vaikutuksiin (mm. kofeiini) ja ruoan energiasisältöön. Ruokaa voidaan käyttää myös viestittämään omia arvoja ja elämäntapaa. Ympäristö vaikuttaa kuluttajiin eri tavoin kuluttajan omien kokemusten, asenteiden ja asennetaipumusten mukaan. Kuluttajan asennetaipumukset (mm. suhtautuminen uusiin ruokiin, vaihtelunhalutaipumus, tietoisuus omasta kehosta) vaikuttavat siten ruoan valintaan voimakkaasti. Asenteet ohjaavat myös kuluttajan suhtautumista tuotteen hintaan, siihen kuinka paljon vaivaa on valmis näkemään tuotteen hankkimiseksi tai ruoan valmistamiseksi. Kuluttajan asennetaipumukset vaikuttavat valintoihin myös silloin, kun elintarvikkeet ovat vielä pääosin uusia, kuten terveysvaikutteiset elintarvikkeet, vaikka kuluttajalla ei ole niistä vielä suoraa omaa kokemusta. Kuluttajan valintoihin vaikuttavat asenteet ja käyttäytymismallit voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Uuden terveysvaikutteisen elintarvikkeen lisäarvo ja palkitsevuus punnitaan joka kerta yhä uudelleen valintatilanteessa. Kuluttaja ei valitse tuotetta toistamiseen, ellei pidä tuotteen käyttöä itselleen palkitsevana. Palkitsevuus voi perustua joko myönteisten fysiologisten vaikutusten havaitsemiseen, aistittavaan laatuun perustuvaan mielihyvään tai sosiaaliseen hyväksyntään.

AB - Ruoan valintaan vaikuttavat tekijät voidaan Shepherdin (1990) mukaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) ruoassa itsessään oleviin tekijöihin (mm. aistittava laatu, farmakologiset vaikutukset), 2) yksilöllisiin tekijöihin (mm. kuluttajan asenteet) ja 3) ympäristö- ja sosiaalisiin tekijöihin. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen ja niiden käyttö perustuu sellaisiin ruoassa tai elintarvikkeessa oleviin ominaisuuksiin, joista kuluttuja ei yleensä voi tehdä havaintoja suoraan, vaan ostopäätöksiä tehdessään hänen täytyy käyttää hyväkseen tietoa. Tiedon omaksuminen ja tapa käyttää tietoa riippuu yksilöstä. Kuluttajalle ruoan maku eli aistinvarainen laatu on ensiarvioisen tärkeä valintaperuste. Mieltymysten kehittyminen perustuu suurimmalta osin kulttuuriseen oppimiseen. Ruoanvalinta voi perustua myös ruokien sisältämien ainesosien farmakologisiin vaikutuksiin (mm. kofeiini) ja ruoan energiasisältöön. Ruokaa voidaan käyttää myös viestittämään omia arvoja ja elämäntapaa. Ympäristö vaikuttaa kuluttajiin eri tavoin kuluttajan omien kokemusten, asenteiden ja asennetaipumusten mukaan. Kuluttajan asennetaipumukset (mm. suhtautuminen uusiin ruokiin, vaihtelunhalutaipumus, tietoisuus omasta kehosta) vaikuttavat siten ruoan valintaan voimakkaasti. Asenteet ohjaavat myös kuluttajan suhtautumista tuotteen hintaan, siihen kuinka paljon vaivaa on valmis näkemään tuotteen hankkimiseksi tai ruoan valmistamiseksi. Kuluttajan asennetaipumukset vaikuttavat valintoihin myös silloin, kun elintarvikkeet ovat vielä pääosin uusia, kuten terveysvaikutteiset elintarvikkeet, vaikka kuluttajalla ei ole niistä vielä suoraa omaa kokemusta. Kuluttajan valintoihin vaikuttavat asenteet ja käyttäytymismallit voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Uuden terveysvaikutteisen elintarvikkeen lisäarvo ja palkitsevuus punnitaan joka kerta yhä uudelleen valintatilanteessa. Kuluttaja ei valitse tuotetta toistamiseen, ellei pidä tuotteen käyttöä itselleen palkitsevana. Palkitsevuus voi perustua joko myönteisten fysiologisten vaikutusten havaitsemiseen, aistittavaan laatuun perustuvaan mielihyvään tai sosiaaliseen hyväksyntään.

KW - consumers

KW - food supplies

KW - selection

KW - sensory tests

KW - properties

KW - quality

KW - visual inspection

KW - physiology

KW - learning

KW - attitudes

M3 - Report

SN - 951-38-5912-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeessa?: Oman kokemuksen ja tiedon vaikutus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Urala N, Lähteenmäki L. Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeessa?: Oman kokemuksen ja tiedon vaikutus: Kirjallisuuskatsaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 76 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2111).