Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen

Translated title of the contribution: Mobility impacts of kilometre-based taxation

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten liikkumistottumuksia ja sitä, miten kilometrivero vaikuttaisi niihin. Tutkimuksessa verrattiin nykytilannetta tilanteeseen, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Tulokset kilometriveron hyväksyttävyydestä osoittivat, että vastaajista 41 % valitsisi kilometriveron ja 30 % pysyisi nykyisessä verotusjärjestelmässä. Vastaajista 28 % ei osannut päättää, kumman vaihtoehdon valitsisi. Kannattajat pitivät hyvänä puolena etenkin sitä, että maksujärjestelmä tukee uuden auton hankintaa autoveron poistuessa. Vastustajien huolenaiheina olivat etenkin taloudellinen tasa-arvo, matkakustannusten kasvu ja se, että autoilijat joutuisivat rahoittamaan entistä enemmän yhteiskunnan menoja. Kävi kuitenkin ilmi, että kilometriveron kannattajilla oli myös siihen liittyviä huolia ja vastaavasti vastustajat näkivät kilometriverossa myös positiivisia puolia. Epävarmojen vastaajien suuri osuus viittaa siihen, että kilometrivero on yhä ajankohtainen kysymys yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jos auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, vastaajat arvioivat, että jopa 47-48 % matkoista, joissa autolle olisi realistinen vaihtoehto, vaihtaisi kulkutapaa. Työ- ja opiskelumatkoista osuus olisi 40 %. Vastaajat arvioivat kilometriveron käyttöönoton vaikuttavan valitsemiinsa reitteihin. Reitin pituudesta tulisi tärkein kriteeri reitinvalinnalle. Kilometrivero ohjaisi tehokkaimmin muiden lyhyiden matkojen kuin työ- tai opiskelumatkojen ajankohtaa. Matkakustannusten suuruus vaikuttaisi nykyistä voimakkaammin matkojen määrään kaikilla tarkastelluilla matkatyypeillä. Kilometriveron suuruus olisikin tärkein yksittäinen muiden kuin työ- ja opiskelumatkojen määrään vaikuttava tekijä. Auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla nopeuttaisi autokannan uudistumista. Vastaajat arvioivat autonvaihtovälin lyhenevän 7,7 vuodesta 6,9 vuoteen. Vastaajat arvioivat ajosuoritteensa pienenevän keskimäärin 4 %, jos kilometrivero otettaisiin käyttöön. Kaikki em. tulokset perustuvat kuljettajien etukäteen tekemään subjektiiviseen arvioon vaikutuksista. Ennakolta arvioitu käyttäytymismuutos ei välttämättä aina arkielämässä kuitenkaan toteudu. Vastaukset antavat kuitenkin suuntaa siitä, mikä potentiaali kilometriverolla olisi vaikuttaa liikkumiseen ja millä liikkumisen osa-alueilla vaikutukset näkyisivät selvimmin. Yhteiskunnan kannalta tulokset ovat positiiviset: Nykyistä useampi valitsee joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen, matkoja tehdään vähemmän ja matkat jakautuvat tasaisemmin kysyntähuippujen ulkopuolelle. Nämä myönteiset yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä positiivisesti myös yksilöiden liikkumisen mahdollisuuksiin. Kilometrivero tarjoaa merkittävän työkalun liikkumisen hallintaan.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages62
    ISBN (Electronic)978-951-38-8321-8
    Publication statusPublished - 2015
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Technology
    Number227
    ISSN2242-1211

    Fingerprint

    Valsartan
    Taxes

    Keywords

    • kilometre-based taxation
    • impact assessment
    • mobility
    • transport modes

    Cite this

    Innamaa, S., Malin, F., & Rämä, P. (2015). Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 227
    Innamaa, Satu ; Malin, Fanny ; Rämä, Pirkko. / Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 62 p. (VTT Technology; No. 227).
    @book{f36c28a827c44e1991d1e356a39d057d,
    title = "Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen",
    abstract = "Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt{\"a}{\"a} suomalaisten liikkumistottumuksia ja sit{\"a}, miten kilometrivero vaikuttaisi niihin. Tutkimuksessa verrattiin nykytilannetta tilanteeseen, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Tulokset kilometriveron hyv{\"a}ksytt{\"a}vyydest{\"a} osoittivat, ett{\"a} vastaajista 41 {\%} valitsisi kilometriveron ja 30 {\%} pysyisi nykyisess{\"a} verotusj{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a}. Vastaajista 28 {\%} ei osannut p{\"a}{\"a}tt{\"a}{\"a}, kumman vaihtoehdon valitsisi. Kannattajat pitiv{\"a}t hyv{\"a}n{\"a} puolena etenkin sit{\"a}, ett{\"a} maksuj{\"a}rjestelm{\"a} tukee uuden auton hankintaa autoveron poistuessa. Vastustajien huolenaiheina olivat etenkin taloudellinen tasa-arvo, matkakustannusten kasvu ja se, ett{\"a} autoilijat joutuisivat rahoittamaan entist{\"a} enemm{\"a}n yhteiskunnan menoja. K{\"a}vi kuitenkin ilmi, ett{\"a} kilometriveron kannattajilla oli my{\"o}s siihen liittyvi{\"a} huolia ja vastaavasti vastustajat n{\"a}kiv{\"a}t kilometriverossa my{\"o}s positiivisia puolia. Ep{\"a}varmojen vastaajien suuri osuus viittaa siihen, ett{\"a} kilometrivero on yh{\"a} ajankohtainen kysymys yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jos auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, vastaajat arvioivat, ett{\"a} jopa 47-48 {\%} matkoista, joissa autolle olisi realistinen vaihtoehto, vaihtaisi kulkutapaa. Ty{\"o}- ja opiskelumatkoista osuus olisi 40 {\%}. Vastaajat arvioivat kilometriveron k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton vaikuttavan valitsemiinsa reitteihin. Reitin pituudesta tulisi t{\"a}rkein kriteeri reitinvalinnalle. Kilometrivero ohjaisi tehokkaimmin muiden lyhyiden matkojen kuin ty{\"o}- tai opiskelumatkojen ajankohtaa. Matkakustannusten suuruus vaikuttaisi nykyist{\"a} voimakkaammin matkojen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n kaikilla tarkastelluilla matkatyypeill{\"a}. Kilometriveron suuruus olisikin t{\"a}rkein yksitt{\"a}inen muiden kuin ty{\"o}- ja opiskelumatkojen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n vaikuttava tekij{\"a}. Auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla nopeuttaisi autokannan uudistumista. Vastaajat arvioivat autonvaihtov{\"a}lin lyhenev{\"a}n 7,7 vuodesta 6,9 vuoteen. Vastaajat arvioivat ajosuoritteensa pienenev{\"a}n keskim{\"a}{\"a}rin 4 {\%}, jos kilometrivero otettaisiin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Kaikki em. tulokset perustuvat kuljettajien etuk{\"a}teen tekem{\"a}{\"a}n subjektiiviseen arvioon vaikutuksista. Ennakolta arvioitu k{\"a}ytt{\"a}ytymismuutos ei v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} aina arkiel{\"a}m{\"a}ss{\"a} kuitenkaan toteudu. Vastaukset antavat kuitenkin suuntaa siit{\"a}, mik{\"a} potentiaali kilometriverolla olisi vaikuttaa liikkumiseen ja mill{\"a} liikkumisen osa-alueilla vaikutukset n{\"a}kyisiv{\"a}t selvimmin. Yhteiskunnan kannalta tulokset ovat positiiviset: Nykyist{\"a} useampi valitsee joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen, matkoja tehd{\"a}{\"a}n v{\"a}hemm{\"a}n ja matkat jakautuvat tasaisemmin kysynt{\"a}huippujen ulkopuolelle. N{\"a}m{\"a} my{\"o}nteiset yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat pitk{\"a}ll{\"a} t{\"a}ht{\"a}imell{\"a} positiivisesti my{\"o}s yksil{\"o}iden liikkumisen mahdollisuuksiin. Kilometrivero tarjoaa merkitt{\"a}v{\"a}n ty{\"o}kalun liikkumisen hallintaan.",
    keywords = "kilometre-based taxation, impact assessment, mobility, transport modes",
    author = "Satu Innamaa and Fanny Malin and Pirkko R{\"a}m{\"a}",
    year = "2015",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Technology",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "227",
    address = "Finland",

    }

    Innamaa, S, Malin, F & Rämä, P 2015, Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen. VTT Technology, no. 227, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen. / Innamaa, Satu; Malin, Fanny; Rämä, Pirkko.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 62 p. (VTT Technology; No. 227).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen

    AU - Innamaa, Satu

    AU - Malin, Fanny

    AU - Rämä, Pirkko

    PY - 2015

    Y1 - 2015

    N2 - Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten liikkumistottumuksia ja sitä, miten kilometrivero vaikuttaisi niihin. Tutkimuksessa verrattiin nykytilannetta tilanteeseen, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Tulokset kilometriveron hyväksyttävyydestä osoittivat, että vastaajista 41 % valitsisi kilometriveron ja 30 % pysyisi nykyisessä verotusjärjestelmässä. Vastaajista 28 % ei osannut päättää, kumman vaihtoehdon valitsisi. Kannattajat pitivät hyvänä puolena etenkin sitä, että maksujärjestelmä tukee uuden auton hankintaa autoveron poistuessa. Vastustajien huolenaiheina olivat etenkin taloudellinen tasa-arvo, matkakustannusten kasvu ja se, että autoilijat joutuisivat rahoittamaan entistä enemmän yhteiskunnan menoja. Kävi kuitenkin ilmi, että kilometriveron kannattajilla oli myös siihen liittyviä huolia ja vastaavasti vastustajat näkivät kilometriverossa myös positiivisia puolia. Epävarmojen vastaajien suuri osuus viittaa siihen, että kilometrivero on yhä ajankohtainen kysymys yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jos auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, vastaajat arvioivat, että jopa 47-48 % matkoista, joissa autolle olisi realistinen vaihtoehto, vaihtaisi kulkutapaa. Työ- ja opiskelumatkoista osuus olisi 40 %. Vastaajat arvioivat kilometriveron käyttöönoton vaikuttavan valitsemiinsa reitteihin. Reitin pituudesta tulisi tärkein kriteeri reitinvalinnalle. Kilometrivero ohjaisi tehokkaimmin muiden lyhyiden matkojen kuin työ- tai opiskelumatkojen ajankohtaa. Matkakustannusten suuruus vaikuttaisi nykyistä voimakkaammin matkojen määrään kaikilla tarkastelluilla matkatyypeillä. Kilometriveron suuruus olisikin tärkein yksittäinen muiden kuin työ- ja opiskelumatkojen määrään vaikuttava tekijä. Auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla nopeuttaisi autokannan uudistumista. Vastaajat arvioivat autonvaihtovälin lyhenevän 7,7 vuodesta 6,9 vuoteen. Vastaajat arvioivat ajosuoritteensa pienenevän keskimäärin 4 %, jos kilometrivero otettaisiin käyttöön. Kaikki em. tulokset perustuvat kuljettajien etukäteen tekemään subjektiiviseen arvioon vaikutuksista. Ennakolta arvioitu käyttäytymismuutos ei välttämättä aina arkielämässä kuitenkaan toteudu. Vastaukset antavat kuitenkin suuntaa siitä, mikä potentiaali kilometriverolla olisi vaikuttaa liikkumiseen ja millä liikkumisen osa-alueilla vaikutukset näkyisivät selvimmin. Yhteiskunnan kannalta tulokset ovat positiiviset: Nykyistä useampi valitsee joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen, matkoja tehdään vähemmän ja matkat jakautuvat tasaisemmin kysyntähuippujen ulkopuolelle. Nämä myönteiset yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä positiivisesti myös yksilöiden liikkumisen mahdollisuuksiin. Kilometrivero tarjoaa merkittävän työkalun liikkumisen hallintaan.

    AB - Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten liikkumistottumuksia ja sitä, miten kilometrivero vaikuttaisi niihin. Tutkimuksessa verrattiin nykytilannetta tilanteeseen, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Tulokset kilometriveron hyväksyttävyydestä osoittivat, että vastaajista 41 % valitsisi kilometriveron ja 30 % pysyisi nykyisessä verotusjärjestelmässä. Vastaajista 28 % ei osannut päättää, kumman vaihtoehdon valitsisi. Kannattajat pitivät hyvänä puolena etenkin sitä, että maksujärjestelmä tukee uuden auton hankintaa autoveron poistuessa. Vastustajien huolenaiheina olivat etenkin taloudellinen tasa-arvo, matkakustannusten kasvu ja se, että autoilijat joutuisivat rahoittamaan entistä enemmän yhteiskunnan menoja. Kävi kuitenkin ilmi, että kilometriveron kannattajilla oli myös siihen liittyviä huolia ja vastaavasti vastustajat näkivät kilometriverossa myös positiivisia puolia. Epävarmojen vastaajien suuri osuus viittaa siihen, että kilometrivero on yhä ajankohtainen kysymys yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jos auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, vastaajat arvioivat, että jopa 47-48 % matkoista, joissa autolle olisi realistinen vaihtoehto, vaihtaisi kulkutapaa. Työ- ja opiskelumatkoista osuus olisi 40 %. Vastaajat arvioivat kilometriveron käyttöönoton vaikuttavan valitsemiinsa reitteihin. Reitin pituudesta tulisi tärkein kriteeri reitinvalinnalle. Kilometrivero ohjaisi tehokkaimmin muiden lyhyiden matkojen kuin työ- tai opiskelumatkojen ajankohtaa. Matkakustannusten suuruus vaikuttaisi nykyistä voimakkaammin matkojen määrään kaikilla tarkastelluilla matkatyypeillä. Kilometriveron suuruus olisikin tärkein yksittäinen muiden kuin työ- ja opiskelumatkojen määrään vaikuttava tekijä. Auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla nopeuttaisi autokannan uudistumista. Vastaajat arvioivat autonvaihtovälin lyhenevän 7,7 vuodesta 6,9 vuoteen. Vastaajat arvioivat ajosuoritteensa pienenevän keskimäärin 4 %, jos kilometrivero otettaisiin käyttöön. Kaikki em. tulokset perustuvat kuljettajien etukäteen tekemään subjektiiviseen arvioon vaikutuksista. Ennakolta arvioitu käyttäytymismuutos ei välttämättä aina arkielämässä kuitenkaan toteudu. Vastaukset antavat kuitenkin suuntaa siitä, mikä potentiaali kilometriverolla olisi vaikuttaa liikkumiseen ja millä liikkumisen osa-alueilla vaikutukset näkyisivät selvimmin. Yhteiskunnan kannalta tulokset ovat positiiviset: Nykyistä useampi valitsee joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen, matkoja tehdään vähemmän ja matkat jakautuvat tasaisemmin kysyntähuippujen ulkopuolelle. Nämä myönteiset yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä positiivisesti myös yksilöiden liikkumisen mahdollisuuksiin. Kilometrivero tarjoaa merkittävän työkalun liikkumisen hallintaan.

    KW - kilometre-based taxation

    KW - impact assessment

    KW - mobility

    KW - transport modes

    M3 - Report

    T3 - VTT Technology

    BT - Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Innamaa S, Malin F, Rämä P. Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2015. 62 p. (VTT Technology; No. 227).