Modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyys

Kenttä- ja laboratoriotutkimukset

Jouko Rantamäki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

VTT Rakennustekniikka on yhdessä Kattoliitto ry:n kanssa tutkinut viime vuosina urakointimarkkinat vallanneiden modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyyttä kirjallisuusselvityksen ja olemassa olevilta katoilta otettujen näytteiden avulla. Modifioiduista bitumituotteista on testattu Suomessa käytössä olevia kumibitumi(SBS)- ja muovibitumi(APP)-tuotteita. Tutkimuksen rahoitukseen on osallistunut myös TEKES. Tutkimuksessa on otettu näytteet 32:sta modifioiduilla bitumikermeillä tehdystä katteesta ja testattu niistä vetolujuus ja venymä kylmässä sekä huoneenlämmössä, kylmätaivutuslämpötila ja repäisylujuus. APP-modifioituja näytteitä oli 15 ja SBS-modifioituja 17. Tutkittujen APP-modifioitujen kaksikerroskatteiden keski-ikä oli yhdeksän ja yksikerroskatteiden vajaa viisi vuotta. Syynä tähän on se, että materiaalia yleensäkin käytettiin laajemmin vasta 1980-luvun jälkipuolella. SBS-kermeillä tehdyillä katteilla keski-ikä oli yksitoista vuotta ja ne olivat kaikki kaksikerroskatteita, koska yksikerroskatteita SBS-kermeistä on tehty varsin vähän ja vasta viime vuosina. Olemassa olevilta katoilta otettujen näytteiden valossa voidaan esittää arvio, että sekä SBS- että APP-katteet toimivat kohtuullisen hyvin Suomen olosuhteissa. Kermien ominaisuuksissa on vaihtelua, mutta iän vaikutus ei ole merkittävä tekijä ainakaan sillä ikäperiodilla, jota tutkitut katot edustavat. Ultraviolettisäteilyn määrä Suomessa on alhaisempi keskieurooppalaisiin oloihin verrattuna. Samoin korkeat pitkäaikaiset ulkolämpötilat, jotka nopeuttavat kermien bitumin vanhenemista, ovat harvinaisia. Tutkittujen kattojen lujuusominaisuudet vastaavat suunnilleen uusien kermien vaatimuksista johdettuja kriteerejä iästä riippumatta. Taivutettavuudessa on havaittavissa muutoksia, jotka viittaavat bitumin ominaisuuksien heikentymiseen katteen iän mukana. Modifioiduilla kermeillä tehtyjen katteiden keski-ikä tulee hyvin suurella todennäköisyydellä ylittämään huomattavasti puhalletuilla bitumeilla tehtyjen katteiden keski-iän. Vanhemmilla SBS-katteilla voitiin havaita kermien kutistumisesta johtuvaa liukumaa saumoissa, mutta sekin rajoittui muutamaan millimetriin, suurin havaittu päätysauman liukuma oli noin 15 mm. Uudemmilla katteilla liukuma oli vähäisempää. Saumojen aukeamista todettiin sellaisessa yhteydessä, missä kate oli taipunut ulospäin sauman kohdalta. APP-modifioiduilla katteilla, joista valtaosa on yksikerroskatteita, näyttäisi heikoin kohta olevan saumakohta. Varsinkin loivilla jiirialueilla saumat voivat lähinnä jään vaikutuksesta aueta. Kermeiltä vaadittu standardin mukainen vetolujuus ja venymä vaikuttavat riittäviltä, koska katteiden repeämisiä ei tavattu. Myöskin APP-katteiden kylmävenymäominaisuudet näyttäisivät riittävän normaalikatoilla. Sauma on vetolujuudeltaan heikompi kohta saumattomaan kohtaan verrattuna sekä yksi että monikerroskatteilla. Yksikerroskatteen lisävahvistaminen jiirialueella on perusteltua. Vuotoja yksikerroskatteissa näyttäisi olevan enemmän kuin monikerroskatteissa. Taivutettavuustesti kylmässä osoittaa, että SBS-kermit säilyttävät joustavuutensa matalammissa lämpötiloissa kuin APP-kermit. Mitään selvää korrelaatiota katteen kuntoon taivutettavuudella ei kuitenkaan havaittu tutkimuksissa mukana olleilla katoilla. Alempi taivutettavuuslämpötila muodostaa kuitenkin tietyn turvallisuusmarginaalin kumibitumikermien eduksi. Suoritettujen laboratoriotestien perusteella katteet voidaan asettaa laadukkuuden mukaan seuraavaan järjestykseen: kaksinkertaiset SBS-katteet, kaksinkertaiset APP-katteet ja APP-yksikerroskatteet. APP-tuotteiden venymäominaisuudet varsinkin kylmässä ovat SBS-tuotteita heikompia. Samoin taivutettavuus kylmässä jää heikommaksi. Yksikerroskatteiden riskinä on kaksikerroskatteita pienempi vetolujuus yleensä ja varsinkin saumojen kohdalla. Nykytiedoilla ei ole pääteltävissä, mitä erot merkitsevät vuosina katteen käyttöiässä. Myös katon yksityiskohtien ratkaisut vaikuttavat käyttöikään, ei vain katemateriaali, jota on tässä tutkittu.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages35
ISBN (Print)951-38-4817-5
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1662
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

durability
laboratory experimentation

Keywords

  • roofing
  • felts
  • bituminous coatings
  • modification
  • durability
  • service life
  • aging tests (materials)
  • deformation
  • tests
  • mechanical properties
  • tensile strength
  • creep
  • bend tests

Cite this

Rantamäki, J. (1995). Modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyys: Kenttä- ja laboratoriotutkimukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1662
Rantamäki, Jouko. / Modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyys : Kenttä- ja laboratoriotutkimukset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 35 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1662).
@book{35ee049d39924574ab3dd8278f24335c,
title = "Modifioitujen bitumikatteiden pitk{\"a}aikaiskest{\"a}vyys: Kentt{\"a}- ja laboratoriotutkimukset",
abstract = "VTT Rakennustekniikka on yhdess{\"a} Kattoliitto ry:n kanssa tutkinut viime vuosina urakointimarkkinat vallanneiden modifioitujen bitumikatteiden pitk{\"a}aikaiskest{\"a}vyytt{\"a} kirjallisuusselvityksen ja olemassa olevilta katoilta otettujen n{\"a}ytteiden avulla. Modifioiduista bitumituotteista on testattu Suomessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia kumibitumi(SBS)- ja muovibitumi(APP)-tuotteita. Tutkimuksen rahoitukseen on osallistunut my{\"o}s TEKES. Tutkimuksessa on otettu n{\"a}ytteet 32:sta modifioiduilla bitumikermeill{\"a} tehdyst{\"a} katteesta ja testattu niist{\"a} vetolujuus ja venym{\"a} kylm{\"a}ss{\"a} sek{\"a} huoneenl{\"a}mm{\"o}ss{\"a}, kylm{\"a}taivutusl{\"a}mp{\"o}tila ja rep{\"a}isylujuus. APP-modifioituja n{\"a}ytteit{\"a} oli 15 ja SBS-modifioituja 17. Tutkittujen APP-modifioitujen kaksikerroskatteiden keski-ik{\"a} oli yhdeks{\"a}n ja yksikerroskatteiden vajaa viisi vuotta. Syyn{\"a} t{\"a}h{\"a}n on se, ett{\"a} materiaalia yleens{\"a}kin k{\"a}ytettiin laajemmin vasta 1980-luvun j{\"a}lkipuolella. SBS-kermeill{\"a} tehdyill{\"a} katteilla keski-ik{\"a} oli yksitoista vuotta ja ne olivat kaikki kaksikerroskatteita, koska yksikerroskatteita SBS-kermeist{\"a} on tehty varsin v{\"a}h{\"a}n ja vasta viime vuosina. Olemassa olevilta katoilta otettujen n{\"a}ytteiden valossa voidaan esitt{\"a}{\"a} arvio, ett{\"a} sek{\"a} SBS- ett{\"a} APP-katteet toimivat kohtuullisen hyvin Suomen olosuhteissa. Kermien ominaisuuksissa on vaihtelua, mutta i{\"a}n vaikutus ei ole merkitt{\"a}v{\"a} tekij{\"a} ainakaan sill{\"a} ik{\"a}periodilla, jota tutkitut katot edustavat. Ultraviolettis{\"a}teilyn m{\"a}{\"a}r{\"a} Suomessa on alhaisempi keskieurooppalaisiin oloihin verrattuna. Samoin korkeat pitk{\"a}aikaiset ulkol{\"a}mp{\"o}tilat, jotka nopeuttavat kermien bitumin vanhenemista, ovat harvinaisia. Tutkittujen kattojen lujuusominaisuudet vastaavat suunnilleen uusien kermien vaatimuksista johdettuja kriteerej{\"a} i{\"a}st{\"a} riippumatta. Taivutettavuudessa on havaittavissa muutoksia, jotka viittaavat bitumin ominaisuuksien heikentymiseen katteen i{\"a}n mukana. Modifioiduilla kermeill{\"a} tehtyjen katteiden keski-ik{\"a} tulee hyvin suurella todenn{\"a}k{\"o}isyydell{\"a} ylitt{\"a}m{\"a}{\"a}n huomattavasti puhalletuilla bitumeilla tehtyjen katteiden keski-i{\"a}n. Vanhemmilla SBS-katteilla voitiin havaita kermien kutistumisesta johtuvaa liukumaa saumoissa, mutta sekin rajoittui muutamaan millimetriin, suurin havaittu p{\"a}{\"a}tysauman liukuma oli noin 15 mm. Uudemmilla katteilla liukuma oli v{\"a}h{\"a}isemp{\"a}{\"a}. Saumojen aukeamista todettiin sellaisessa yhteydess{\"a}, miss{\"a} kate oli taipunut ulosp{\"a}in sauman kohdalta. APP-modifioiduilla katteilla, joista valtaosa on yksikerroskatteita, n{\"a}ytt{\"a}isi heikoin kohta olevan saumakohta. Varsinkin loivilla jiirialueilla saumat voivat l{\"a}hinn{\"a} j{\"a}{\"a}n vaikutuksesta aueta. Kermeilt{\"a} vaadittu standardin mukainen vetolujuus ja venym{\"a} vaikuttavat riitt{\"a}vilt{\"a}, koska katteiden repe{\"a}misi{\"a} ei tavattu. My{\"o}skin APP-katteiden kylm{\"a}venym{\"a}ominaisuudet n{\"a}ytt{\"a}isiv{\"a}t riitt{\"a}v{\"a}n normaalikatoilla. Sauma on vetolujuudeltaan heikompi kohta saumattomaan kohtaan verrattuna sek{\"a} yksi ett{\"a} monikerroskatteilla. Yksikerroskatteen lis{\"a}vahvistaminen jiirialueella on perusteltua. Vuotoja yksikerroskatteissa n{\"a}ytt{\"a}isi olevan enemm{\"a}n kuin monikerroskatteissa. Taivutettavuustesti kylm{\"a}ss{\"a} osoittaa, ett{\"a} SBS-kermit s{\"a}ilytt{\"a}v{\"a}t joustavuutensa matalammissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa kuin APP-kermit. Mit{\"a}{\"a}n selv{\"a}{\"a} korrelaatiota katteen kuntoon taivutettavuudella ei kuitenkaan havaittu tutkimuksissa mukana olleilla katoilla. Alempi taivutettavuusl{\"a}mp{\"o}tila muodostaa kuitenkin tietyn turvallisuusmarginaalin kumibitumikermien eduksi. Suoritettujen laboratoriotestien perusteella katteet voidaan asettaa laadukkuuden mukaan seuraavaan j{\"a}rjestykseen: kaksinkertaiset SBS-katteet, kaksinkertaiset APP-katteet ja APP-yksikerroskatteet. APP-tuotteiden venym{\"a}ominaisuudet varsinkin kylm{\"a}ss{\"a} ovat SBS-tuotteita heikompia. Samoin taivutettavuus kylm{\"a}ss{\"a} j{\"a}{\"a} heikommaksi. Yksikerroskatteiden riskin{\"a} on kaksikerroskatteita pienempi vetolujuus yleens{\"a} ja varsinkin saumojen kohdalla. Nykytiedoilla ei ole p{\"a}{\"a}telt{\"a}viss{\"a}, mit{\"a} erot merkitsev{\"a}t vuosina katteen k{\"a}ytt{\"o}i{\"a}ss{\"a}. My{\"o}s katon yksityiskohtien ratkaisut vaikuttavat k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}{\"a}n, ei vain katemateriaali, jota on t{\"a}ss{\"a} tutkittu.",
keywords = "roofing, felts, bituminous coatings, modification, durability, service life, aging tests (materials), deformation, tests, mechanical properties, tensile strength, creep, bend tests",
author = "Jouko Rantam{\"a}ki",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4817-5",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1662",
address = "Finland",

}

Rantamäki, J 1995, Modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyys: Kenttä- ja laboratoriotutkimukset. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1662, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyys : Kenttä- ja laboratoriotutkimukset. / Rantamäki, Jouko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 35 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1662).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyys

T2 - Kenttä- ja laboratoriotutkimukset

AU - Rantamäki, Jouko

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - VTT Rakennustekniikka on yhdessä Kattoliitto ry:n kanssa tutkinut viime vuosina urakointimarkkinat vallanneiden modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyyttä kirjallisuusselvityksen ja olemassa olevilta katoilta otettujen näytteiden avulla. Modifioiduista bitumituotteista on testattu Suomessa käytössä olevia kumibitumi(SBS)- ja muovibitumi(APP)-tuotteita. Tutkimuksen rahoitukseen on osallistunut myös TEKES. Tutkimuksessa on otettu näytteet 32:sta modifioiduilla bitumikermeillä tehdystä katteesta ja testattu niistä vetolujuus ja venymä kylmässä sekä huoneenlämmössä, kylmätaivutuslämpötila ja repäisylujuus. APP-modifioituja näytteitä oli 15 ja SBS-modifioituja 17. Tutkittujen APP-modifioitujen kaksikerroskatteiden keski-ikä oli yhdeksän ja yksikerroskatteiden vajaa viisi vuotta. Syynä tähän on se, että materiaalia yleensäkin käytettiin laajemmin vasta 1980-luvun jälkipuolella. SBS-kermeillä tehdyillä katteilla keski-ikä oli yksitoista vuotta ja ne olivat kaikki kaksikerroskatteita, koska yksikerroskatteita SBS-kermeistä on tehty varsin vähän ja vasta viime vuosina. Olemassa olevilta katoilta otettujen näytteiden valossa voidaan esittää arvio, että sekä SBS- että APP-katteet toimivat kohtuullisen hyvin Suomen olosuhteissa. Kermien ominaisuuksissa on vaihtelua, mutta iän vaikutus ei ole merkittävä tekijä ainakaan sillä ikäperiodilla, jota tutkitut katot edustavat. Ultraviolettisäteilyn määrä Suomessa on alhaisempi keskieurooppalaisiin oloihin verrattuna. Samoin korkeat pitkäaikaiset ulkolämpötilat, jotka nopeuttavat kermien bitumin vanhenemista, ovat harvinaisia. Tutkittujen kattojen lujuusominaisuudet vastaavat suunnilleen uusien kermien vaatimuksista johdettuja kriteerejä iästä riippumatta. Taivutettavuudessa on havaittavissa muutoksia, jotka viittaavat bitumin ominaisuuksien heikentymiseen katteen iän mukana. Modifioiduilla kermeillä tehtyjen katteiden keski-ikä tulee hyvin suurella todennäköisyydellä ylittämään huomattavasti puhalletuilla bitumeilla tehtyjen katteiden keski-iän. Vanhemmilla SBS-katteilla voitiin havaita kermien kutistumisesta johtuvaa liukumaa saumoissa, mutta sekin rajoittui muutamaan millimetriin, suurin havaittu päätysauman liukuma oli noin 15 mm. Uudemmilla katteilla liukuma oli vähäisempää. Saumojen aukeamista todettiin sellaisessa yhteydessä, missä kate oli taipunut ulospäin sauman kohdalta. APP-modifioiduilla katteilla, joista valtaosa on yksikerroskatteita, näyttäisi heikoin kohta olevan saumakohta. Varsinkin loivilla jiirialueilla saumat voivat lähinnä jään vaikutuksesta aueta. Kermeiltä vaadittu standardin mukainen vetolujuus ja venymä vaikuttavat riittäviltä, koska katteiden repeämisiä ei tavattu. Myöskin APP-katteiden kylmävenymäominaisuudet näyttäisivät riittävän normaalikatoilla. Sauma on vetolujuudeltaan heikompi kohta saumattomaan kohtaan verrattuna sekä yksi että monikerroskatteilla. Yksikerroskatteen lisävahvistaminen jiirialueella on perusteltua. Vuotoja yksikerroskatteissa näyttäisi olevan enemmän kuin monikerroskatteissa. Taivutettavuustesti kylmässä osoittaa, että SBS-kermit säilyttävät joustavuutensa matalammissa lämpötiloissa kuin APP-kermit. Mitään selvää korrelaatiota katteen kuntoon taivutettavuudella ei kuitenkaan havaittu tutkimuksissa mukana olleilla katoilla. Alempi taivutettavuuslämpötila muodostaa kuitenkin tietyn turvallisuusmarginaalin kumibitumikermien eduksi. Suoritettujen laboratoriotestien perusteella katteet voidaan asettaa laadukkuuden mukaan seuraavaan järjestykseen: kaksinkertaiset SBS-katteet, kaksinkertaiset APP-katteet ja APP-yksikerroskatteet. APP-tuotteiden venymäominaisuudet varsinkin kylmässä ovat SBS-tuotteita heikompia. Samoin taivutettavuus kylmässä jää heikommaksi. Yksikerroskatteiden riskinä on kaksikerroskatteita pienempi vetolujuus yleensä ja varsinkin saumojen kohdalla. Nykytiedoilla ei ole pääteltävissä, mitä erot merkitsevät vuosina katteen käyttöiässä. Myös katon yksityiskohtien ratkaisut vaikuttavat käyttöikään, ei vain katemateriaali, jota on tässä tutkittu.

AB - VTT Rakennustekniikka on yhdessä Kattoliitto ry:n kanssa tutkinut viime vuosina urakointimarkkinat vallanneiden modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyyttä kirjallisuusselvityksen ja olemassa olevilta katoilta otettujen näytteiden avulla. Modifioiduista bitumituotteista on testattu Suomessa käytössä olevia kumibitumi(SBS)- ja muovibitumi(APP)-tuotteita. Tutkimuksen rahoitukseen on osallistunut myös TEKES. Tutkimuksessa on otettu näytteet 32:sta modifioiduilla bitumikermeillä tehdystä katteesta ja testattu niistä vetolujuus ja venymä kylmässä sekä huoneenlämmössä, kylmätaivutuslämpötila ja repäisylujuus. APP-modifioituja näytteitä oli 15 ja SBS-modifioituja 17. Tutkittujen APP-modifioitujen kaksikerroskatteiden keski-ikä oli yhdeksän ja yksikerroskatteiden vajaa viisi vuotta. Syynä tähän on se, että materiaalia yleensäkin käytettiin laajemmin vasta 1980-luvun jälkipuolella. SBS-kermeillä tehdyillä katteilla keski-ikä oli yksitoista vuotta ja ne olivat kaikki kaksikerroskatteita, koska yksikerroskatteita SBS-kermeistä on tehty varsin vähän ja vasta viime vuosina. Olemassa olevilta katoilta otettujen näytteiden valossa voidaan esittää arvio, että sekä SBS- että APP-katteet toimivat kohtuullisen hyvin Suomen olosuhteissa. Kermien ominaisuuksissa on vaihtelua, mutta iän vaikutus ei ole merkittävä tekijä ainakaan sillä ikäperiodilla, jota tutkitut katot edustavat. Ultraviolettisäteilyn määrä Suomessa on alhaisempi keskieurooppalaisiin oloihin verrattuna. Samoin korkeat pitkäaikaiset ulkolämpötilat, jotka nopeuttavat kermien bitumin vanhenemista, ovat harvinaisia. Tutkittujen kattojen lujuusominaisuudet vastaavat suunnilleen uusien kermien vaatimuksista johdettuja kriteerejä iästä riippumatta. Taivutettavuudessa on havaittavissa muutoksia, jotka viittaavat bitumin ominaisuuksien heikentymiseen katteen iän mukana. Modifioiduilla kermeillä tehtyjen katteiden keski-ikä tulee hyvin suurella todennäköisyydellä ylittämään huomattavasti puhalletuilla bitumeilla tehtyjen katteiden keski-iän. Vanhemmilla SBS-katteilla voitiin havaita kermien kutistumisesta johtuvaa liukumaa saumoissa, mutta sekin rajoittui muutamaan millimetriin, suurin havaittu päätysauman liukuma oli noin 15 mm. Uudemmilla katteilla liukuma oli vähäisempää. Saumojen aukeamista todettiin sellaisessa yhteydessä, missä kate oli taipunut ulospäin sauman kohdalta. APP-modifioiduilla katteilla, joista valtaosa on yksikerroskatteita, näyttäisi heikoin kohta olevan saumakohta. Varsinkin loivilla jiirialueilla saumat voivat lähinnä jään vaikutuksesta aueta. Kermeiltä vaadittu standardin mukainen vetolujuus ja venymä vaikuttavat riittäviltä, koska katteiden repeämisiä ei tavattu. Myöskin APP-katteiden kylmävenymäominaisuudet näyttäisivät riittävän normaalikatoilla. Sauma on vetolujuudeltaan heikompi kohta saumattomaan kohtaan verrattuna sekä yksi että monikerroskatteilla. Yksikerroskatteen lisävahvistaminen jiirialueella on perusteltua. Vuotoja yksikerroskatteissa näyttäisi olevan enemmän kuin monikerroskatteissa. Taivutettavuustesti kylmässä osoittaa, että SBS-kermit säilyttävät joustavuutensa matalammissa lämpötiloissa kuin APP-kermit. Mitään selvää korrelaatiota katteen kuntoon taivutettavuudella ei kuitenkaan havaittu tutkimuksissa mukana olleilla katoilla. Alempi taivutettavuuslämpötila muodostaa kuitenkin tietyn turvallisuusmarginaalin kumibitumikermien eduksi. Suoritettujen laboratoriotestien perusteella katteet voidaan asettaa laadukkuuden mukaan seuraavaan järjestykseen: kaksinkertaiset SBS-katteet, kaksinkertaiset APP-katteet ja APP-yksikerroskatteet. APP-tuotteiden venymäominaisuudet varsinkin kylmässä ovat SBS-tuotteita heikompia. Samoin taivutettavuus kylmässä jää heikommaksi. Yksikerroskatteiden riskinä on kaksikerroskatteita pienempi vetolujuus yleensä ja varsinkin saumojen kohdalla. Nykytiedoilla ei ole pääteltävissä, mitä erot merkitsevät vuosina katteen käyttöiässä. Myös katon yksityiskohtien ratkaisut vaikuttavat käyttöikään, ei vain katemateriaali, jota on tässä tutkittu.

KW - roofing

KW - felts

KW - bituminous coatings

KW - modification

KW - durability

KW - service life

KW - aging tests (materials)

KW - deformation

KW - tests

KW - mechanical properties

KW - tensile strength

KW - creep

KW - bend tests

M3 - Report

SN - 951-38-4817-5

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Rantamäki J. Modifioitujen bitumikatteiden pitkäaikaiskestävyys: Kenttä- ja laboratoriotutkimukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 35 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1662).