Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki

Moduulirakentamisen elinkaaren hiilijalanjälki selvitettiin Parmaco Oy:n valmistaman siirtokelpoisen koulukonseptin osalta. Tulosta verrattiin koulurakennukseen, joka oli rakennettu työmaalla. Laskennan elinkaariarvio otti huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren päävaiheet: tuotevaihe (materiaalien hankinta, kuljetus ja tuotevalmistus), rakentaminen (moduulien kuljetus työmaalle ja asennukset), käyttövaihe (korjaus ja käytönaikainen energiankulutus) sekä elinkaaren päätösvaihe (rakennuksien purku, jätteen kuljetus, käsittely ja poltto). Moduulirakenteinen koulu pärjäsi tarkastelussa hyvin. Tarkastelujakson aikana (40 vuotta), koulurakennusta siirrettiin 4 kertaa. Vaikka siirrot aiheuttavatkin lisää ympäristökuormaa tavanomaisen rakennustavan nähden, siirrettävän koulun elinkaaren aikainen hiilijalanjälki oli vain vähän isompi (3 %) kuin vertailtavana ollut koulun. Rakennuksen käytönaikainen hiilijalanjälki riippuu rakennuksen energiatehokkuustasosta, sekä käytetyn energian tuotannon tavasta. Kun koulun lämmitystavaksi valitaan ilma-vesi lämpöpumppu, koulun elinkaarenaikainen hiilijalanjälki oli jopa ~50% pienempi verrattuna kouluun, joka oli kytketty kaukolämpöverkkoon. Tässä tarkastelussa kaukolämmön hiilijalanjälki perustui suomalaiseen keskiarvo-kaukolämpötuotantoon, mutta jos kaukolämpö olisi tuotettu täysin uusiutuvilla polttoaineilla, koulurakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki olisi ollut paljon pienempi, kun tässä esitetty.
Tarkastelussa ei tehty vertailua paikalla rakennetun koulun lisätilan tarpeesta, mahdollisuudesta hyödyntää vanhan koulun tiloja, eikä siitä, joudutaanko osaa vanhan koulun tiloista purkamaan ja rakentamaan uudestaan. Molemmat koulut purettiin 40 vuoden käyttöajan jälkeen. Purkamisen jälkeen purkujäte kuljetettiin loppusijoitukseen tai käsittelyyn. Niistä puumateriaalit murskattiin polttoaineeksi, betoni murskattiin hyödynnettäväksi pohjarakentamiseen ja muut purkujätteet siirrettiin kaatopaikalle. Elinkaaren päätösvaihe oli puumateriaalien poltto polttolaitoksessa. Tuloksen mukaan siirrettävän koulurakennuksen elinkaariaikainen hiilijalanjälki on noin 637 tonnia ja paikalla rakennetun koulun hiilijalanjälki on noin 618 tonnia.