Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki

Research output: Book/ReportReportProfessional

21 Downloads (Pure)

Abstract

Moduulirakentamisen elinkaaren hiilijalanjälki selvitettiin Parmaco Oy:n valmistaman siirtokelpoisen koulukonseptin osalta. Tulosta verrattiin koulurakennukseen, joka oli rakennettu työmaalla. Laskennan elinkaariarvio otti huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren päävaiheet: tuotevaihe (materiaalien hankinta, kuljetus ja tuotevalmistus), rakentaminen (moduulien kuljetus työmaalle ja asennukset), käyttövaihe (korjaus ja käytönaikainen energiankulutus) sekä elinkaaren päätösvaihe (rakennuksien purku, jätteen kuljetus, käsittely ja poltto).
Moduulirakenteinen koulu pärjäsi tarkastelussa hyvin. Tarkastelujakson aikana (40 vuotta), koulurakennusta siirrettiin 4 kertaa. Vaikka siirrot aiheuttavatkin lisää ympäristökuormaa tavanomaisen rakennustavan nähden, siirrettävän koulun elinkaaren aikainen hiilijalanjälki oli vain vähän isompi (3 %) kuin vertailtavana ollut koulun.
Rakennuksen käytönaikainen hiilijalanjälki riippuu rakennuksen energiatehokkuustasosta, sekä käytetyn energian tuotannon tavasta. Kun koulun lämmitystavaksi valitaan ilma-vesi lämpöpumppu, koulun elinkaarenaikainen hiilijalanjälki oli jopa ~50% pienempi verrattuna kouluun, joka oli kytketty kaukolämpöverkkoon. Tässä tarkastelussa kaukolämmön hiilijalanjälki perustui suomalaiseen keskiarvo-kaukolämpötuotantoon, mutta jos kaukolämpö olisi tuotettu täysin uusiutuvilla polttoaineilla, koulurakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki olisi ollut paljon pienempi, kun tässä esitetty.
Tarkastelussa ei tehty vertailua paikalla rakennetun koulun lisätilan tarpeesta, mahdollisuudesta hyödyntää vanhan koulun tiloja, eikä siitä, joudutaanko osaa vanhan koulun tiloista purkamaan ja rakentamaan uudestaan. Molemmat koulut purettiin 40 vuoden käyttöajan jälkeen. Purkamisen jälkeen purkujäte kuljetettiin loppusijoitukseen tai käsittelyyn. Niistä puumateriaalit murskattiin polttoaineeksi, betoni murskattiin hyödynnettäväksi pohjarakentamiseen ja muut purkujätteet siirrettiin kaatopaikalle. Elinkaaren päätösvaihe oli puumateriaalien poltto polttolaitoksessa. Tuloksen mukaan siirrettävän koulurakennuksen elinkaariaikainen hiilijalanjälki on noin 637 tonnia ja paikalla rakennetun koulun hiilijalanjälki on noin 618 tonnia.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages15
Publication statusPublished - 2018
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameAsiakasraportti
PublisherVTT
No.VTT-CR-05695-18

Cite this

Vares, S. (2018). Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki. VTT Technical Research Centre of Finland. Asiakasraportti, No. VTT-CR-05695-18
Vares, Sirje. / Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki. VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 15 p. (Asiakasraportti; No. VTT-CR-05695-18).
@book{fe19e46f949740a9aabe99015300cd1c,
title = "Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanj{\"a}lki",
abstract = "Moduulirakentamisen elinkaaren hiilijalanj{\"a}lki selvitettiin Parmaco Oy:n valmistaman siirtokelpoisen koulukonseptin osalta. Tulosta verrattiin koulurakennukseen, joka oli rakennettu ty{\"o}maalla. Laskennan elinkaariarvio otti huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren p{\"a}{\"a}vaiheet: tuotevaihe (materiaalien hankinta, kuljetus ja tuotevalmistus), rakentaminen (moduulien kuljetus ty{\"o}maalle ja asennukset), k{\"a}ytt{\"o}vaihe (korjaus ja k{\"a}yt{\"o}naikainen energiankulutus) sek{\"a} elinkaaren p{\"a}{\"a}t{\"o}svaihe (rakennuksien purku, j{\"a}tteen kuljetus, k{\"a}sittely ja poltto).Moduulirakenteinen koulu p{\"a}rj{\"a}si tarkastelussa hyvin. Tarkastelujakson aikana (40 vuotta), koulurakennusta siirrettiin 4 kertaa. Vaikka siirrot aiheuttavatkin lis{\"a}{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}kuormaa tavanomaisen rakennustavan n{\"a}hden, siirrett{\"a}v{\"a}n koulun elinkaaren aikainen hiilijalanj{\"a}lki oli vain v{\"a}h{\"a}n isompi (3 {\%}) kuin vertailtavana ollut koulun.Rakennuksen k{\"a}yt{\"o}naikainen hiilijalanj{\"a}lki riippuu rakennuksen energiatehokkuustasosta, sek{\"a} k{\"a}ytetyn energian tuotannon tavasta. Kun koulun l{\"a}mmitystavaksi valitaan ilma-vesi l{\"a}mp{\"o}pumppu, koulun elinkaarenaikainen hiilijalanj{\"a}lki oli jopa ~50{\%} pienempi verrattuna kouluun, joka oli kytketty kaukol{\"a}mp{\"o}verkkoon. T{\"a}ss{\"a} tarkastelussa kaukol{\"a}mm{\"o}n hiilijalanj{\"a}lki perustui suomalaiseen keskiarvo-kaukol{\"a}mp{\"o}tuotantoon, mutta jos kaukol{\"a}mp{\"o} olisi tuotettu t{\"a}ysin uusiutuvilla polttoaineilla, koulurakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanj{\"a}lki olisi ollut paljon pienempi, kun t{\"a}ss{\"a} esitetty.Tarkastelussa ei tehty vertailua paikalla rakennetun koulun lis{\"a}tilan tarpeesta, mahdollisuudesta hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} vanhan koulun tiloja, eik{\"a} siit{\"a}, joudutaanko osaa vanhan koulun tiloista purkamaan ja rakentamaan uudestaan. Molemmat koulut purettiin 40 vuoden k{\"a}ytt{\"o}ajan j{\"a}lkeen. Purkamisen j{\"a}lkeen purkuj{\"a}te kuljetettiin loppusijoitukseen tai k{\"a}sittelyyn. Niist{\"a} puumateriaalit murskattiin polttoaineeksi, betoni murskattiin hy{\"o}dynnett{\"a}v{\"a}ksi pohjarakentamiseen ja muut purkuj{\"a}tteet siirrettiin kaatopaikalle. Elinkaaren p{\"a}{\"a}t{\"o}svaihe oli puumateriaalien poltto polttolaitoksessa. Tuloksen mukaan siirrett{\"a}v{\"a}n koulurakennuksen elinkaariaikainen hiilijalanj{\"a}lki on noin 637 tonnia ja paikalla rakennetun koulun hiilijalanj{\"a}lki on noin 618 tonnia.",
author = "Sirje Vares",
note = "Project 118352",
year = "2018",
language = "Finnish",
series = "Asiakasraportti",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "VTT-CR-05695-18",
address = "Finland",

}

Vares, S 2018, Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki. Asiakasraportti, no. VTT-CR-05695-18, VTT Technical Research Centre of Finland.

Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki. / Vares, Sirje.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 15 p. (Asiakasraportti; No. VTT-CR-05695-18).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki

AU - Vares, Sirje

N1 - Project 118352

PY - 2018

Y1 - 2018

N2 - Moduulirakentamisen elinkaaren hiilijalanjälki selvitettiin Parmaco Oy:n valmistaman siirtokelpoisen koulukonseptin osalta. Tulosta verrattiin koulurakennukseen, joka oli rakennettu työmaalla. Laskennan elinkaariarvio otti huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren päävaiheet: tuotevaihe (materiaalien hankinta, kuljetus ja tuotevalmistus), rakentaminen (moduulien kuljetus työmaalle ja asennukset), käyttövaihe (korjaus ja käytönaikainen energiankulutus) sekä elinkaaren päätösvaihe (rakennuksien purku, jätteen kuljetus, käsittely ja poltto).Moduulirakenteinen koulu pärjäsi tarkastelussa hyvin. Tarkastelujakson aikana (40 vuotta), koulurakennusta siirrettiin 4 kertaa. Vaikka siirrot aiheuttavatkin lisää ympäristökuormaa tavanomaisen rakennustavan nähden, siirrettävän koulun elinkaaren aikainen hiilijalanjälki oli vain vähän isompi (3 %) kuin vertailtavana ollut koulun.Rakennuksen käytönaikainen hiilijalanjälki riippuu rakennuksen energiatehokkuustasosta, sekä käytetyn energian tuotannon tavasta. Kun koulun lämmitystavaksi valitaan ilma-vesi lämpöpumppu, koulun elinkaarenaikainen hiilijalanjälki oli jopa ~50% pienempi verrattuna kouluun, joka oli kytketty kaukolämpöverkkoon. Tässä tarkastelussa kaukolämmön hiilijalanjälki perustui suomalaiseen keskiarvo-kaukolämpötuotantoon, mutta jos kaukolämpö olisi tuotettu täysin uusiutuvilla polttoaineilla, koulurakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki olisi ollut paljon pienempi, kun tässä esitetty.Tarkastelussa ei tehty vertailua paikalla rakennetun koulun lisätilan tarpeesta, mahdollisuudesta hyödyntää vanhan koulun tiloja, eikä siitä, joudutaanko osaa vanhan koulun tiloista purkamaan ja rakentamaan uudestaan. Molemmat koulut purettiin 40 vuoden käyttöajan jälkeen. Purkamisen jälkeen purkujäte kuljetettiin loppusijoitukseen tai käsittelyyn. Niistä puumateriaalit murskattiin polttoaineeksi, betoni murskattiin hyödynnettäväksi pohjarakentamiseen ja muut purkujätteet siirrettiin kaatopaikalle. Elinkaaren päätösvaihe oli puumateriaalien poltto polttolaitoksessa. Tuloksen mukaan siirrettävän koulurakennuksen elinkaariaikainen hiilijalanjälki on noin 637 tonnia ja paikalla rakennetun koulun hiilijalanjälki on noin 618 tonnia.

AB - Moduulirakentamisen elinkaaren hiilijalanjälki selvitettiin Parmaco Oy:n valmistaman siirtokelpoisen koulukonseptin osalta. Tulosta verrattiin koulurakennukseen, joka oli rakennettu työmaalla. Laskennan elinkaariarvio otti huomioon kaikki rakennuksen elinkaaren päävaiheet: tuotevaihe (materiaalien hankinta, kuljetus ja tuotevalmistus), rakentaminen (moduulien kuljetus työmaalle ja asennukset), käyttövaihe (korjaus ja käytönaikainen energiankulutus) sekä elinkaaren päätösvaihe (rakennuksien purku, jätteen kuljetus, käsittely ja poltto).Moduulirakenteinen koulu pärjäsi tarkastelussa hyvin. Tarkastelujakson aikana (40 vuotta), koulurakennusta siirrettiin 4 kertaa. Vaikka siirrot aiheuttavatkin lisää ympäristökuormaa tavanomaisen rakennustavan nähden, siirrettävän koulun elinkaaren aikainen hiilijalanjälki oli vain vähän isompi (3 %) kuin vertailtavana ollut koulun.Rakennuksen käytönaikainen hiilijalanjälki riippuu rakennuksen energiatehokkuustasosta, sekä käytetyn energian tuotannon tavasta. Kun koulun lämmitystavaksi valitaan ilma-vesi lämpöpumppu, koulun elinkaarenaikainen hiilijalanjälki oli jopa ~50% pienempi verrattuna kouluun, joka oli kytketty kaukolämpöverkkoon. Tässä tarkastelussa kaukolämmön hiilijalanjälki perustui suomalaiseen keskiarvo-kaukolämpötuotantoon, mutta jos kaukolämpö olisi tuotettu täysin uusiutuvilla polttoaineilla, koulurakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki olisi ollut paljon pienempi, kun tässä esitetty.Tarkastelussa ei tehty vertailua paikalla rakennetun koulun lisätilan tarpeesta, mahdollisuudesta hyödyntää vanhan koulun tiloja, eikä siitä, joudutaanko osaa vanhan koulun tiloista purkamaan ja rakentamaan uudestaan. Molemmat koulut purettiin 40 vuoden käyttöajan jälkeen. Purkamisen jälkeen purkujäte kuljetettiin loppusijoitukseen tai käsittelyyn. Niistä puumateriaalit murskattiin polttoaineeksi, betoni murskattiin hyödynnettäväksi pohjarakentamiseen ja muut purkujätteet siirrettiin kaatopaikalle. Elinkaaren päätösvaihe oli puumateriaalien poltto polttolaitoksessa. Tuloksen mukaan siirrettävän koulurakennuksen elinkaariaikainen hiilijalanjälki on noin 637 tonnia ja paikalla rakennetun koulun hiilijalanjälki on noin 618 tonnia.

M3 - Report

T3 - Asiakasraportti

BT - Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Vares S. Moduulirakentamisen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki. VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 15 p. (Asiakasraportti; No. VTT-CR-05695-18).