Puurakenteiden kosteustekninen toiminta

Translated title of the contribution: Moisture physical behaviour of wooden structures

Erkki Kokko, Tuomo Ojanen, Mikael Salonvaara, Antti Hukka, Hannu Viitanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa analysoidaan puurakenteiden kosteusteknistä toimintaa sekä tarkastellaan rakenteiden ja sisäilman vuorovaikutuksia huoneilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden kannalta. Tavoitteena on määritellä aikaisempaa täsmällisemmin kosteustekniset toimintavaatimukset rakenteiden eri kerroksille. Tutkimuksessa mallinnetaan myös puupintojen homeen kasvu ja esitetään alustava kriteeristö homevaurioille. Lämpö- ja kosteusteknisiä rakenneanalyyseja varten on koottu ilmastotiedot kaikista Suomen rakennusviennin kannalta kiinnostavista kohdemaista sekä esitetään asuin- ja toimistohuoneille kosteusteknisesti mitoittava sisäilmasto. Tämä mahdollistaa rakenteiden lämpö- ja kosteustekniset rakenneanalyysit viennin tarpeisiin. Suomen ulkoilmastolle on tyypillistä, että ulkoilmaan kosketuksessa olevissa puupinnoissa voi käynnistyä homeen kasvu syksyisin, kun lämpötila ja suhteellinen kosteus ovat riittävän korkeat. On ilmeistä, että useimmista rakennuksista materiaalista riippumatta löytyy vähäistä kasvua rakenteiden kylmistä osista. Tähän ei tarvita kosteusteknistä virhettä eikä huoneilman kosteutta. Tutkimustuloksena esitetään homeen kasvun kriteeristö, joka realistisesti hyväksyy edellämainitun, mutta ei kosteusvaurioita. Avohuokoisen lämmöneristyksen lämpimällä puolella olevan ainekerroksen höyrynvastuksen tulee olla viisinkertainen verrattuna kylmällä puolella olevaan ainekerrokseen. Rakenteisiin tulee tehdä toimiva ilmansulku rakennuksen painesuhteiden hallitsemiseksi ja huoneilman vesihöyryn konvektion haitallisuuden välttämiseksi. Lattian maanvastaisen laatan yläpuolinen lämmöneristys heikentää rakenteen kuivumiskykyä. Huoneilman kanssa vuorovaikutteinen hygroskooppinen puumateriaali vaimentaa huoneilman kosteuden vaihtelua muuttuvissa kuormitusoloissa. Ilmiöllä on merkitystä hellekausina, kun huoneilman kosteus on luonnostaan korkea. Termisesti massiivinen puu vaimentaa myös vuorokautista lämpötilavaihtelua, kun auringon säteilykuormitus vaihtelee. Mainituilla ominaisuuksilla saattaa olla Suomeen verrattuna enemmän merkitystä mm. Keski-Euroopan säässä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages161
ISBN (Electronic)951-38-5499-X
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1991
ISSN1235-0605

Fingerprint

Olla

Keywords

  • wooden structure
  • moisture
  • molds
  • fungi
  • indoor climate
  • carbon dioxide
  • vapor barrier
  • air barrier
  • construction
  • mass transfer
  • physical properties

Cite this

Kokko, E., Ojanen, T., Salonvaara, M., Hukka, A., & Viitanen, H. (1999). Puurakenteiden kosteustekninen toiminta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1991
Kokko, Erkki ; Ojanen, Tuomo ; Salonvaara, Mikael ; Hukka, Antti ; Viitanen, Hannu. / Puurakenteiden kosteustekninen toiminta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 161 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1991).
@book{7e44076d20c040349219ff7896f8aaee,
title = "Puurakenteiden kosteustekninen toiminta",
abstract = "Tutkimuksessa analysoidaan puurakenteiden kosteusteknist{\"a} toimintaa sek{\"a} tarkastellaan rakenteiden ja sis{\"a}ilman vuorovaikutuksia huoneilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden kannalta. Tavoitteena on m{\"a}{\"a}ritell{\"a} aikaisempaa t{\"a}sm{\"a}llisemmin kosteustekniset toimintavaatimukset rakenteiden eri kerroksille. Tutkimuksessa mallinnetaan my{\"o}s puupintojen homeen kasvu ja esitet{\"a}{\"a}n alustava kriteerist{\"o} homevaurioille. L{\"a}mp{\"o}- ja kosteusteknisi{\"a} rakenneanalyyseja varten on koottu ilmastotiedot kaikista Suomen rakennusviennin kannalta kiinnostavista kohdemaista sek{\"a} esitet{\"a}{\"a}n asuin- ja toimistohuoneille kosteusteknisesti mitoittava sis{\"a}ilmasto. T{\"a}m{\"a} mahdollistaa rakenteiden l{\"a}mp{\"o}- ja kosteustekniset rakenneanalyysit viennin tarpeisiin. Suomen ulkoilmastolle on tyypillist{\"a}, ett{\"a} ulkoilmaan kosketuksessa olevissa puupinnoissa voi k{\"a}ynnisty{\"a} homeen kasvu syksyisin, kun l{\"a}mp{\"o}tila ja suhteellinen kosteus ovat riitt{\"a}v{\"a}n korkeat. On ilmeist{\"a}, ett{\"a} useimmista rakennuksista materiaalista riippumatta l{\"o}ytyy v{\"a}h{\"a}ist{\"a} kasvua rakenteiden kylmist{\"a} osista. T{\"a}h{\"a}n ei tarvita kosteusteknist{\"a} virhett{\"a} eik{\"a} huoneilman kosteutta. Tutkimustuloksena esitet{\"a}{\"a}n homeen kasvun kriteerist{\"o}, joka realistisesti hyv{\"a}ksyy edell{\"a}mainitun, mutta ei kosteusvaurioita. Avohuokoisen l{\"a}mm{\"o}neristyksen l{\"a}mpim{\"a}ll{\"a} puolella olevan ainekerroksen h{\"o}yrynvastuksen tulee olla viisinkertainen verrattuna kylm{\"a}ll{\"a} puolella olevaan ainekerrokseen. Rakenteisiin tulee tehd{\"a} toimiva ilmansulku rakennuksen painesuhteiden hallitsemiseksi ja huoneilman vesih{\"o}yryn konvektion haitallisuuden v{\"a}ltt{\"a}miseksi. Lattian maanvastaisen laatan yl{\"a}puolinen l{\"a}mm{\"o}neristys heikent{\"a}{\"a} rakenteen kuivumiskyky{\"a}. Huoneilman kanssa vuorovaikutteinen hygroskooppinen puumateriaali vaimentaa huoneilman kosteuden vaihtelua muuttuvissa kuormitusoloissa. Ilmi{\"o}ll{\"a} on merkityst{\"a} hellekausina, kun huoneilman kosteus on luonnostaan korkea. Termisesti massiivinen puu vaimentaa my{\"o}s vuorokautista l{\"a}mp{\"o}tilavaihtelua, kun auringon s{\"a}teilykuormitus vaihtelee. Mainituilla ominaisuuksilla saattaa olla Suomeen verrattuna enemm{\"a}n merkityst{\"a} mm. Keski-Euroopan s{\"a}{\"a}ss{\"a}.",
keywords = "wooden structure, moisture, molds, fungi, indoor climate, carbon dioxide, vapor barrier, air barrier, construction, mass transfer, physical properties",
author = "Erkki Kokko and Tuomo Ojanen and Mikael Salonvaara and Antti Hukka and Hannu Viitanen",
note = "Project code: R6SU00223",
year = "1999",
language = "Finnish",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1991",
address = "Finland",

}

Kokko, E, Ojanen, T, Salonvaara, M, Hukka, A & Viitanen, H 1999, Puurakenteiden kosteustekninen toiminta. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1991, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puurakenteiden kosteustekninen toiminta. / Kokko, Erkki; Ojanen, Tuomo; Salonvaara, Mikael; Hukka, Antti; Viitanen, Hannu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 161 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1991).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Puurakenteiden kosteustekninen toiminta

AU - Kokko, Erkki

AU - Ojanen, Tuomo

AU - Salonvaara, Mikael

AU - Hukka, Antti

AU - Viitanen, Hannu

N1 - Project code: R6SU00223

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Tutkimuksessa analysoidaan puurakenteiden kosteusteknistä toimintaa sekä tarkastellaan rakenteiden ja sisäilman vuorovaikutuksia huoneilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden kannalta. Tavoitteena on määritellä aikaisempaa täsmällisemmin kosteustekniset toimintavaatimukset rakenteiden eri kerroksille. Tutkimuksessa mallinnetaan myös puupintojen homeen kasvu ja esitetään alustava kriteeristö homevaurioille. Lämpö- ja kosteusteknisiä rakenneanalyyseja varten on koottu ilmastotiedot kaikista Suomen rakennusviennin kannalta kiinnostavista kohdemaista sekä esitetään asuin- ja toimistohuoneille kosteusteknisesti mitoittava sisäilmasto. Tämä mahdollistaa rakenteiden lämpö- ja kosteustekniset rakenneanalyysit viennin tarpeisiin. Suomen ulkoilmastolle on tyypillistä, että ulkoilmaan kosketuksessa olevissa puupinnoissa voi käynnistyä homeen kasvu syksyisin, kun lämpötila ja suhteellinen kosteus ovat riittävän korkeat. On ilmeistä, että useimmista rakennuksista materiaalista riippumatta löytyy vähäistä kasvua rakenteiden kylmistä osista. Tähän ei tarvita kosteusteknistä virhettä eikä huoneilman kosteutta. Tutkimustuloksena esitetään homeen kasvun kriteeristö, joka realistisesti hyväksyy edellämainitun, mutta ei kosteusvaurioita. Avohuokoisen lämmöneristyksen lämpimällä puolella olevan ainekerroksen höyrynvastuksen tulee olla viisinkertainen verrattuna kylmällä puolella olevaan ainekerrokseen. Rakenteisiin tulee tehdä toimiva ilmansulku rakennuksen painesuhteiden hallitsemiseksi ja huoneilman vesihöyryn konvektion haitallisuuden välttämiseksi. Lattian maanvastaisen laatan yläpuolinen lämmöneristys heikentää rakenteen kuivumiskykyä. Huoneilman kanssa vuorovaikutteinen hygroskooppinen puumateriaali vaimentaa huoneilman kosteuden vaihtelua muuttuvissa kuormitusoloissa. Ilmiöllä on merkitystä hellekausina, kun huoneilman kosteus on luonnostaan korkea. Termisesti massiivinen puu vaimentaa myös vuorokautista lämpötilavaihtelua, kun auringon säteilykuormitus vaihtelee. Mainituilla ominaisuuksilla saattaa olla Suomeen verrattuna enemmän merkitystä mm. Keski-Euroopan säässä.

AB - Tutkimuksessa analysoidaan puurakenteiden kosteusteknistä toimintaa sekä tarkastellaan rakenteiden ja sisäilman vuorovaikutuksia huoneilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden kannalta. Tavoitteena on määritellä aikaisempaa täsmällisemmin kosteustekniset toimintavaatimukset rakenteiden eri kerroksille. Tutkimuksessa mallinnetaan myös puupintojen homeen kasvu ja esitetään alustava kriteeristö homevaurioille. Lämpö- ja kosteusteknisiä rakenneanalyyseja varten on koottu ilmastotiedot kaikista Suomen rakennusviennin kannalta kiinnostavista kohdemaista sekä esitetään asuin- ja toimistohuoneille kosteusteknisesti mitoittava sisäilmasto. Tämä mahdollistaa rakenteiden lämpö- ja kosteustekniset rakenneanalyysit viennin tarpeisiin. Suomen ulkoilmastolle on tyypillistä, että ulkoilmaan kosketuksessa olevissa puupinnoissa voi käynnistyä homeen kasvu syksyisin, kun lämpötila ja suhteellinen kosteus ovat riittävän korkeat. On ilmeistä, että useimmista rakennuksista materiaalista riippumatta löytyy vähäistä kasvua rakenteiden kylmistä osista. Tähän ei tarvita kosteusteknistä virhettä eikä huoneilman kosteutta. Tutkimustuloksena esitetään homeen kasvun kriteeristö, joka realistisesti hyväksyy edellämainitun, mutta ei kosteusvaurioita. Avohuokoisen lämmöneristyksen lämpimällä puolella olevan ainekerroksen höyrynvastuksen tulee olla viisinkertainen verrattuna kylmällä puolella olevaan ainekerrokseen. Rakenteisiin tulee tehdä toimiva ilmansulku rakennuksen painesuhteiden hallitsemiseksi ja huoneilman vesihöyryn konvektion haitallisuuden välttämiseksi. Lattian maanvastaisen laatan yläpuolinen lämmöneristys heikentää rakenteen kuivumiskykyä. Huoneilman kanssa vuorovaikutteinen hygroskooppinen puumateriaali vaimentaa huoneilman kosteuden vaihtelua muuttuvissa kuormitusoloissa. Ilmiöllä on merkitystä hellekausina, kun huoneilman kosteus on luonnostaan korkea. Termisesti massiivinen puu vaimentaa myös vuorokautista lämpötilavaihtelua, kun auringon säteilykuormitus vaihtelee. Mainituilla ominaisuuksilla saattaa olla Suomeen verrattuna enemmän merkitystä mm. Keski-Euroopan säässä.

KW - wooden structure

KW - moisture

KW - molds

KW - fungi

KW - indoor climate

KW - carbon dioxide

KW - vapor barrier

KW - air barrier

KW - construction

KW - mass transfer

KW - physical properties

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Puurakenteiden kosteustekninen toiminta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kokko E, Ojanen T, Salonvaara M, Hukka A, Viitanen H. Puurakenteiden kosteustekninen toiminta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 161 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1991).