Moniäänisyyttä asiantuntijaorganisaation johtamiseen: Case VTT: Dialogi-hankkeen loppuraportti

Dialogi-hankkeen yleinen kysymys on, miten asiantuntijaorganisaatioita johdetaan ja miten niitä voitaisiin johtaa paremmin. Tätä kysymystä pohditaan kasvavassa määrin sekä käytännön että teorian keskusteluissa. Esitetyissä vastauksissa yhteistä on sekä teollisen yhteiskunnan perinteisen johtamismallin kyseenalaistaminen että organisaation alempien tasojen omaehtoisen toiminnan korostaminen. Johtamisen haasteena nähdään se, miten jännitteet top-down-hallinnan tarpeiden ja bottom-up-autonomian tarpeiden välillä ratkaistaan ja miten uusi dialogisuus johdon ja henkilöstön välillä - ottaen huomioon monet organisaatiotasot - saadaan toimimaan. Tutkimuksen tiedonhankinta koostui pääosin haastatteluista, mutta osin myös observoinneista. Haastatteluja ja observointeja tehtiin kaikilla VTT:n tasoilla aina tutkijasta pääjohtajaan asti. Suurin osa aineistosta kerättiin TK-toiminnossa. Tutkimus toteutettiin kesän 2008 ja marraskuun 2009 välisenä aikana. Tutkimuksen yleisenä tuloksena oli, että vaikka vuorovaikutuksen merkitystä korostetaankin yhtä lailla johdon, keskijohdon ja tiimitason puheissa, niin järjestelmä- ja mittauspainotteinen management-johtaminen tuntuvat ajavan sen ohi. Näin ollen vuorovaikutteisessa leadership-johtajuudessa on kehittämisen tarvetta läpi organisaation. Haasteena tässä on se, miten saadaan aikaan parempi tasapaino järjestelmäpainotteisen johtamisen ja vuorovaikutteisen johtajuuden välillä. Miten hyödynnetään mm. verkosto-organisaation uusia matriisitoimintoja tarkoituksenmukaisesti, millaiset ovat verkosto-organisaatiossa toimimisen "pelisäännöt", miten toimitaan itse vuorovaikutustilanteissa, kuten palavereissa ja johtoryhmissä, sekä miten erilaisuudet ja paikalliset käytännöt otetaan huomioon? Tältä pohjalta nousevat myös tutkimuksen johtopäätökset. Johtopäätöksenä todetaan, että VTTn organisaatio olisi hyödyllistä nähdä aiempaa moniäänisempänä kokonaisuutena, minkä pohjalta voisivat nousta myös entistä paremmat johtamisen käytännöt. Matriisitoimintojen sekä eritasoisten esimiesten roolien selventäminen ja kehittäminen on tärkeätä. Erilaisista toimintaympäristöistä ja niiden historioista juontuvat erilaiset haasteet eri osaamiskeskuksissa ovat tärkeitä huomioitavia lähtökohtia. Tietojärjestelmien rooliin ja kehittämiseen on tarkoituksenmukaista perehtyä syvällisemmin. Lisäksi tarvetta tuntuu olevan kuuntelevampaan ja koordinoivampaan johtamiseen, keskusteluprosessien kehittämiseen sekä uudenlaiseen yhteistyöverkostoja tukevaan organisatoriseen toimintaan. Näissä pyrkimyksissä onnistuminen edellyttää perinteisen hallinnan mallin kehittämistä innovatiivisen, luovuutta tukevan hallinnan mallin suuntaan.