Monikäyttöisyys ja muunneltavuus kestävässä rakentamisessa

Muuntojousto on ollut esillä kiinteistö- ja rakennusalan kestävän kehityksen tärkeänä tavoitteena 1990-luvulta lähtien, mutta juurtunut kuitenkin melko huonosti etenkin asuntorakentamisen käytäntöihin. Muuntojoustavuudella voidaan vaikuttaa moniin kestävän rakentamisen osatekijöihin kuten käyttöikään, materiaalitehokkuuteen, vähähiilisyyteen, elinkaaritalouteen ja käyttäjien hyvinvointiin. Muuntojouston teema tulee sitä tärkeämmäksi mitä enemmän toteutetaan kestävää rakentamista koko rakennuksen elinkaari huomioon ottaen.

Muuntojouston toteutumista uudisrakentamisessa ovat hidastaneet alan asenteet, vaihtelevat näkemykset muuntojouston taloudellisista ja muista hyödyistä sekä muuntojoustavuuden suunnittelua tukevien suunnitteluperiaatteiden ja kriteereiden puute tai lievä epämääräisyys.

Tämän työn tavoitteena oli koota tietoa muuntojoustavuudesta, sen periaatteista ja vaikutuksista sekä tuoda esille muuntojoustavuuden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia työn ja asumisen murroksessa. Päätavoitteena oli arvioida muuntojoustavuuden merkitystä kestävässä rakentamisessa. Selvityksessä käsiteltiin myös rakennuksien ja tilojen käyttöastetta, koska muuntojoustavuuden kestävän kehityksen mahdolliset vaikutukset liittyvät monin tavoin käyttöasteen muutoksiin. Lisäksi käyttöasteen määrittelyllä on paljon merkitystä muuntojoustavuuden hyötyjen osoittamisessa.

Työ tehtiin teoreettisen tarkastelun ja haastattelujen avulla kooten tietoa artikkeleista, tutkimusraporteista, arviointimenetelmistä ja standardeista sekä eri toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä rakennusten muuntojoustavuudesta ja sen vaikutuksista. Raportti koostuu teoriaosuudesta, jossa määritellään muuntojoustavuuden termi ja kuvataan muuntojoustavuus kestävässä rakentamisessa kirjallisuuden perusteella. Asiantuntijanäkökulmat muodostavat raportin empiriaosuuden, joka muodostuu eri toimijoiden haastatteluista.

Muuntojoustavuus määritetään tässä raportissa joko muunneltavuutena, joka toteutetaan jonkin asteisia rakennustöitä tekemällä tai monikäyttöisyytenä, jolloin tila sopeutuu useisiin tarkoituksiin sellaisenaan esimerkiksi kalusteiden tai siirtoseinien avulla. Haastateltavat korostivat, että sekä muunneltavuudella että monikäyttöisyydellä haetaan ensi sijassa useimmiten taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Muunneltavuus ja monikäyttöisyys voivat kuitenkin parantaa myös rakennuksen ympäristövaikutuksia. Muunneltavuuden osalta erityisesti pidempi käyttöikä, parempi elinkaarenaikainen toimivuus ja hitaampi vanhana ikaistu minen vähentävät ympäristökuormitusta, kun taas monikäyttöisyydessä korostuu parempi tilankäytön tehokkuus. Lisäksi monikäyttöisyys voi vähentää liikkumistarpeita ja siten pienentää liikenteestä aiheutuviä päästöjä.

Kiertotalouden ja vähähiilisyyden periaatteiden painottuessa rakentamisessa muuntojoustavuus halutaan ottaa aikaisempaa tiukemmin myös osaksi rakentamisen ohjausta. Tämän tueksi tarvitaan vielä selvityksiä ja käyttökokemuksia mm. muuntojoustavuuden suunnitteluperiaatteista sekä muuntojoustavuuden ohjauksessa ja seurannassa tarvittavista mittareista liittyen erityisesti käyttöasteeseen ja rakentamisen tehokkuuteen.