Monimuotoinen käyttäjälähtöisyys yritysten uudistuvassa innovaatiotoiminnassa: Huomioita käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan kehittämiseen

Julkaisussa kuvataan yritysten innovaatiotoiminnan uudistumista ja monimuotoistumista sekä innovaatiopolitiikan suuntaamis- ja kehitystarpeita erityisesti käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Käyttäjälähtöisyydellä ymmärretään tässä tutkimuksessa kaikkia niitä muotoja, joilla yritys voi saada tietoa asiakkaista ja loppukäyttäjistä, sekä kaikkia niitä menetelmiä ja käytäntöjä, joilla yritys voi osallistaa asiakkaita ja käyttäjiä innovaatioprosessiinsa. Laadullisen tapaustutkimuksen tuloksena muodostettiin aineistolähtöinen monimuotoisen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan yritystypologia: Kehittäjäkumppani, Asiakasratkaisuintegraattori, Käyttäjätarpeen konseptoija, Käyttäjän ymmärtäjä ja Yhteisöllinen kehittäjä. Lisäksi tunnistettiin Tarpeiden luoja ja Tiedon tuottaja -tyypit. Näiden ns. ideaaliyritystyyppien mukaisesti tutkimuksessa kuvataan yritysten asemoitumista toimintaympäristöönsä, innovaatiojohtamista ja -prosessia sekä erityisesti yritysten asiakas- ja loppukäyttäjäsuhteita ja roolia verkoston toimijana. Typologia konkretisoi käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan moninaisuutta, sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden itsearviointiin ja oppimiseen innovaatiotoiminnan edelläkävijäyrityksiltä. Typologian avulla esitetään myös huomioita innovaatiojärjestelmän palvelujen ja instrumenttien kehittämiseksi, jotta ne vastaisivat paremmin yritysten muuttuviin innovaatiotoiminnan haasteisiin. Tutkimuksessa todetaan, että yritysten innovaatiotoiminnassa perinteiset roolit tuotteen ja palvelun kehittäjän, tuottajan, välittäjän ja kuluttajan kesken ovat sekoittuneet. Lisäksi nostetaan tarve ymmärtää käyttäjälähtöisyys monitahoisena käsitteenä. Näiden käyttäjälähtöisyyden eri muotojen tunnistaminen on edellytyksenä sille, että innovaatiotoimintaa voidaan tarkoituksenmukaisesti tukea innovaatiopolitiikan keinoin. Käyttäjälähtöiselle innovaatiopolitiikalle oman haasteensa luo myös se, että suuri osa yrityksistä toimii jo nyt jollakin tasolla käyttäjälähtöisesti ja integroi käyttäjiä innovaatioprosessiinsa. Jatkossa koulutusjärjestelmän rooli korostuu, mikäli käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa halutaan yrityksissä laajentaa ja syventää. Esimerkkinä tästä nostetaan käyttäjälähtöisen suunnittelun integrointi tekniseen ja taloustieteelliseen koulutukseen. Lisäksi tarvitaan malleja, joilla käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan konkreettisia hyötyjä yritysten liiketoiminnassa voitaisiin osoittaa. Jatkossa myös immateriaalioikeuksien hallinnan merkitys käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa korostuu.