Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1. Yhteenveto

Antti Tammela (Editor)

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tämä raportti on yhteenveto Suomen Akatemian rahoittaman Monivammaisten lasten apuvälineet -projektin tärkeimmistä tuloksista. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät kolmesta muusta osaraportista: Monivammaisen lapsen apuvälineiden hankinta. Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky ja Kommunikaation arviointi laitteisto. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lasten neurologisen ja foniatrisen poliklinikan sekä kuntoutustutkimusyksikön, Pirkanmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolan sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sairaalatekniikan laboratorion apuvälinejaoston yhteistyönä. Lisäksi projektissa oli mukana tutkimukseen osalfistuneiden lasten avohuollon terapeutteja sekä päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa.Projekti kesti lähes kolme vuotta. Kohderyhmäksi valittiin 21 monivammaista lasta, joiden apuvälinehankinnoissa oli ongelmia. Lasten ikä vaihteli kolmen ja 17 vuoden välillä. Projektin puitteissa arvioitiin lasten yksilöllinen apuvälinetarve, kokeiltiin ja hankittiin tarvittavat apuvälineet sekä arvioitiin niiden käytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. Lisäksi pyrittiin kehittämään apuvälineiden hankintaprosessia ja arviointivälinettä. Tässä raportissa selvitetään monivammaisen lapsen apuvälinetilannetta, apuvälineisiin liittyvän kuntoutuksen ongelmia ja keinoja sekä apuvälineiden hankintaa. Lisäksi kuvataan apuvälineen käytön yhteyttä lapsen sosiaalisessa toimintakykyyn. Tulokset osoittavat että apuvälineiden hankintaprosessi on tehtävä eri hallinnonalojen ja lapsen elinympäristön yhteistyönä. Siinä hyödynnetään lapsen lääketieteellistä, psyykkistä, sosiaalista ja toiminnallista arviota. Tutkimuksen aikana nimettiin jokaiselle lapselle kolmen, neljän hengen ydintyöryhmä vastaamaan apuvähneprosessin toteutuksesta. Ydinryhmään kuului henkilöitä eri organisaatioista, ja se toimii lapsen elinympäristössä. Tietokoneiden myöntämisen kriteereinä käytettiin tässä tutkimuksessa joko puheeseen tai motoriikkaan liittyvää kommunikaatio-ongelmaa. Tutkimuksen aikana kehitettiin prototyyppi tietokonepohjaisesta kommunikaation arviointilaitteistosta.Tulosten mukaan apuvälineen hankkiminen aiheutti vain pieniä muutoksia lasten sosiaaliseen toimintakykyyn, ja kaikki muutokset olivat myönteisiä. Eniten paranivat liikkumisen perusvalmiudet ja sosiaalisuus. Apuvälineistä eniten toimintakykyä lisäsi kommunikaatioapuvälineen saaminen. Yksilölliset erot lasten välillä olivat suuria.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Print)951-38-3910-9
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number715
ISSN0358-5077

Fingerprint

Disabled Children

Keywords

  • technical aids
  • children
  • handicapped
  • mobility
  • social communication
  • rehabilitation

Cite this

Tammela, A. (Ed.) (1990). Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1. Yhteenveto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 715
Tammela, Antti (Editor). / Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1. Yhteenveto. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 715).
@book{c31f474bb93d43a1ad0ce842557754e6,
title = "Monivammaisen lapsen apuv{\"a}lineet. Osa 1. Yhteenveto",
abstract = "T{\"a}m{\"a} raportti on yhteenveto Suomen Akatemian rahoittaman Monivammaisten lasten apuv{\"a}lineet -projektin t{\"a}rkeimmist{\"a} tuloksista. Yksityiskohtaiset tiedot l{\"o}ytyv{\"a}t kolmesta muusta osaraportista: Monivammaisen lapsen apuv{\"a}lineiden hankinta. Apuv{\"a}lineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky ja Kommunikaation arviointi laitteisto. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lasten neurologisen ja foniatrisen poliklinikan sek{\"a} kuntoutustutkimusyksik{\"o}n, Pirkanmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolan sek{\"a} Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sairaalatekniikan laboratorion apuv{\"a}linejaoston yhteisty{\"o}n{\"a}. Lis{\"a}ksi projektissa oli mukana tutkimukseen osalfistuneiden lasten avohuollon terapeutteja sek{\"a} p{\"a}iv{\"a}kotien ja koulujen henkil{\"o}kuntaa.Projekti kesti l{\"a}hes kolme vuotta. Kohderyhm{\"a}ksi valittiin 21 monivammaista lasta, joiden apuv{\"a}linehankinnoissa oli ongelmia. Lasten ik{\"a} vaihteli kolmen ja 17 vuoden v{\"a}lill{\"a}. Projektin puitteissa arvioitiin lasten yksil{\"o}llinen apuv{\"a}linetarve, kokeiltiin ja hankittiin tarvittavat apuv{\"a}lineet sek{\"a} arvioitiin niiden k{\"a}yt{\"o}n yhteytt{\"a} lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. Lis{\"a}ksi pyrittiin kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n apuv{\"a}lineiden hankintaprosessia ja arviointiv{\"a}linett{\"a}. T{\"a}ss{\"a} raportissa selvitet{\"a}{\"a}n monivammaisen lapsen apuv{\"a}linetilannetta, apuv{\"a}lineisiin liittyv{\"a}n kuntoutuksen ongelmia ja keinoja sek{\"a} apuv{\"a}lineiden hankintaa. Lis{\"a}ksi kuvataan apuv{\"a}lineen k{\"a}yt{\"o}n yhteytt{\"a} lapsen sosiaalisessa toimintakykyyn. Tulokset osoittavat ett{\"a} apuv{\"a}lineiden hankintaprosessi on teht{\"a}v{\"a} eri hallinnonalojen ja lapsen elinymp{\"a}rist{\"o}n yhteisty{\"o}n{\"a}. Siin{\"a} hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n lapsen l{\"a}{\"a}ketieteellist{\"a}, psyykkist{\"a}, sosiaalista ja toiminnallista arviota. Tutkimuksen aikana nimettiin jokaiselle lapselle kolmen, nelj{\"a}n hengen ydinty{\"o}ryhm{\"a} vastaamaan apuv{\"a}hneprosessin toteutuksesta. Ydinryhm{\"a}{\"a}n kuului henkil{\"o}it{\"a} eri organisaatioista, ja se toimii lapsen elinymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}. Tietokoneiden my{\"o}nt{\"a}misen kriteerein{\"a} k{\"a}ytettiin t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa joko puheeseen tai motoriikkaan liittyv{\"a}{\"a} kommunikaatio-ongelmaa. Tutkimuksen aikana kehitettiin prototyyppi tietokonepohjaisesta kommunikaation arviointilaitteistosta.Tulosten mukaan apuv{\"a}lineen hankkiminen aiheutti vain pieni{\"a} muutoksia lasten sosiaaliseen toimintakykyyn, ja kaikki muutokset olivat my{\"o}nteisi{\"a}. Eniten paranivat liikkumisen perusvalmiudet ja sosiaalisuus. Apuv{\"a}lineist{\"a} eniten toimintakyky{\"a} lis{\"a}si kommunikaatioapuv{\"a}lineen saaminen. Yksil{\"o}lliset erot lasten v{\"a}lill{\"a} olivat suuria.",
keywords = "technical aids, children, handicapped, mobility, social communication, rehabilitation",
editor = "Antti Tammela",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3910-9",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "715",
address = "Finland",

}

Tammela, A (ed.) 1990, Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1. Yhteenveto. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 715, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1. Yhteenveto. / Tammela, Antti (Editor).

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 715).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1. Yhteenveto

A2 - Tammela, Antti

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Tämä raportti on yhteenveto Suomen Akatemian rahoittaman Monivammaisten lasten apuvälineet -projektin tärkeimmistä tuloksista. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät kolmesta muusta osaraportista: Monivammaisen lapsen apuvälineiden hankinta. Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky ja Kommunikaation arviointi laitteisto. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lasten neurologisen ja foniatrisen poliklinikan sekä kuntoutustutkimusyksikön, Pirkanmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolan sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sairaalatekniikan laboratorion apuvälinejaoston yhteistyönä. Lisäksi projektissa oli mukana tutkimukseen osalfistuneiden lasten avohuollon terapeutteja sekä päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa.Projekti kesti lähes kolme vuotta. Kohderyhmäksi valittiin 21 monivammaista lasta, joiden apuvälinehankinnoissa oli ongelmia. Lasten ikä vaihteli kolmen ja 17 vuoden välillä. Projektin puitteissa arvioitiin lasten yksilöllinen apuvälinetarve, kokeiltiin ja hankittiin tarvittavat apuvälineet sekä arvioitiin niiden käytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. Lisäksi pyrittiin kehittämään apuvälineiden hankintaprosessia ja arviointivälinettä. Tässä raportissa selvitetään monivammaisen lapsen apuvälinetilannetta, apuvälineisiin liittyvän kuntoutuksen ongelmia ja keinoja sekä apuvälineiden hankintaa. Lisäksi kuvataan apuvälineen käytön yhteyttä lapsen sosiaalisessa toimintakykyyn. Tulokset osoittavat että apuvälineiden hankintaprosessi on tehtävä eri hallinnonalojen ja lapsen elinympäristön yhteistyönä. Siinä hyödynnetään lapsen lääketieteellistä, psyykkistä, sosiaalista ja toiminnallista arviota. Tutkimuksen aikana nimettiin jokaiselle lapselle kolmen, neljän hengen ydintyöryhmä vastaamaan apuvähneprosessin toteutuksesta. Ydinryhmään kuului henkilöitä eri organisaatioista, ja se toimii lapsen elinympäristössä. Tietokoneiden myöntämisen kriteereinä käytettiin tässä tutkimuksessa joko puheeseen tai motoriikkaan liittyvää kommunikaatio-ongelmaa. Tutkimuksen aikana kehitettiin prototyyppi tietokonepohjaisesta kommunikaation arviointilaitteistosta.Tulosten mukaan apuvälineen hankkiminen aiheutti vain pieniä muutoksia lasten sosiaaliseen toimintakykyyn, ja kaikki muutokset olivat myönteisiä. Eniten paranivat liikkumisen perusvalmiudet ja sosiaalisuus. Apuvälineistä eniten toimintakykyä lisäsi kommunikaatioapuvälineen saaminen. Yksilölliset erot lasten välillä olivat suuria.

AB - Tämä raportti on yhteenveto Suomen Akatemian rahoittaman Monivammaisten lasten apuvälineet -projektin tärkeimmistä tuloksista. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät kolmesta muusta osaraportista: Monivammaisen lapsen apuvälineiden hankinta. Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky ja Kommunikaation arviointi laitteisto. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lasten neurologisen ja foniatrisen poliklinikan sekä kuntoutustutkimusyksikön, Pirkanmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolan sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sairaalatekniikan laboratorion apuvälinejaoston yhteistyönä. Lisäksi projektissa oli mukana tutkimukseen osalfistuneiden lasten avohuollon terapeutteja sekä päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa.Projekti kesti lähes kolme vuotta. Kohderyhmäksi valittiin 21 monivammaista lasta, joiden apuvälinehankinnoissa oli ongelmia. Lasten ikä vaihteli kolmen ja 17 vuoden välillä. Projektin puitteissa arvioitiin lasten yksilöllinen apuvälinetarve, kokeiltiin ja hankittiin tarvittavat apuvälineet sekä arvioitiin niiden käytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. Lisäksi pyrittiin kehittämään apuvälineiden hankintaprosessia ja arviointivälinettä. Tässä raportissa selvitetään monivammaisen lapsen apuvälinetilannetta, apuvälineisiin liittyvän kuntoutuksen ongelmia ja keinoja sekä apuvälineiden hankintaa. Lisäksi kuvataan apuvälineen käytön yhteyttä lapsen sosiaalisessa toimintakykyyn. Tulokset osoittavat että apuvälineiden hankintaprosessi on tehtävä eri hallinnonalojen ja lapsen elinympäristön yhteistyönä. Siinä hyödynnetään lapsen lääketieteellistä, psyykkistä, sosiaalista ja toiminnallista arviota. Tutkimuksen aikana nimettiin jokaiselle lapselle kolmen, neljän hengen ydintyöryhmä vastaamaan apuvähneprosessin toteutuksesta. Ydinryhmään kuului henkilöitä eri organisaatioista, ja se toimii lapsen elinympäristössä. Tietokoneiden myöntämisen kriteereinä käytettiin tässä tutkimuksessa joko puheeseen tai motoriikkaan liittyvää kommunikaatio-ongelmaa. Tutkimuksen aikana kehitettiin prototyyppi tietokonepohjaisesta kommunikaation arviointilaitteistosta.Tulosten mukaan apuvälineen hankkiminen aiheutti vain pieniä muutoksia lasten sosiaaliseen toimintakykyyn, ja kaikki muutokset olivat myönteisiä. Eniten paranivat liikkumisen perusvalmiudet ja sosiaalisuus. Apuvälineistä eniten toimintakykyä lisäsi kommunikaatioapuvälineen saaminen. Yksilölliset erot lasten välillä olivat suuria.

KW - technical aids

KW - children

KW - handicapped

KW - mobility

KW - social communication

KW - rehabilitation

M3 - Report

SN - 951-38-3910-9

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1. Yhteenveto

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tammela A, (ed.). Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1. Yhteenveto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 715).