Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa II. Apuvälineiden hankinta

Leena Autio (Editor), Tuula Haukka-Wacklin (Editor), Antti Tammela (Editor)

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tämä raportti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Monivammaisten lasten apuvälineet -tutkimusta, jota ovat tehneet yhteistyössä Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYKS), Pirkanmaan erityishuoltopiiri ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tutkimus on jaettu neljään osa-alueeseen: Apuvälineen käytön yhteys monivammaisten lasten sosiaalisen toimintakyvyn kehitykseen, Monivammaisten lasten apuvälineiden hankintaprosessi, Kommunikaation arviointilaitteisto ja Apuvälineet monivammaisten lasten kuntoutuksessa. Näistä viimeiseen (yhteenveto) on koottu tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Tässä osaprojektissa on keskitytty selvittämään ja kehittämään monivammaisten lasten liikkumisen, päivittäisten toimintojen ja kommunikaation apuvälineiden hankintaprosessia. Lähtökohtana on selvittää miten monivammaisten lasten sosiaalista toimintakykyä voidaan kehittää apuvälinehankinnoilla. Tutkimuksessa kartoitettiin monivammaisten lasten apuvälinetilanne. Projektissa selvitettiin myös monivammaisen liikuntavammaisen ja monivammaisen kehitysvammaisen lapsen apuvälineiden hankintaprosessia terveydenhuollossa. Lisäksi tutkittiin hankintaprosessin kulkua muilla hallinnonaloilla terveydenhuollon näkökulmasta. Tutkimuksessa keskityttiin lähinnä erityisapuvälineisiin. Tulokset osoittavat, että aikaisemmin apuvälineiden hankinnassa oli palveluntuottajan osuus keskeistä ja se toteutui tällöin hyvin paljon sairaalan ulkopuolella. Nykyinen hankintaprosessi tehdään eri hallinnonalojen ja lapsen elinympäristön yhteistyönä hyödyntäen lääketieteellistä, psyykkistä, sosiaalista ja toiminnallista arviota lapsesta. Tutkimuksen aikana muotoutui ns. ydinryhmätyöskentely. Jokaiselle lapselle nimettiin kolmen, neljän hengen työryhmä vastaamaan apuvälineprosessin toteutuksesta. Ydintyöryhmään kuului henkilöitä eri organisaatioista, ja se toimii lapsen elinympäristössä. Tuloksista on nähtävissä, että varsinkin erityisapuvälineiden hankinta vaatii asiantuntijoiden yhteistyötä sekä sairaalassa että sen ulkopuolella. Tietotekniikan käyttö apuvälineissä on lisännyt erityisesti teknisen asiantuntemuksen tarvetta. Tietokoneiden myöntämisen kriteereinä käytettiin tässä tutkimuksessa joko puheeseen tai motoriikkaan liittyvää kommunikaafio-ongelmaa. Tietokoneita hankittiin usean hallinnonalan kautta, ja niitä ostivat myös vanhemmat lapsilleen apuvälinekäyttöön. Tietokoneiden tai niiden oheislaitteiden osalta ei toistaiseksi ole olemassa yhteisesti sovittuja hankintakriteereitä eikä selvää vastuujakoa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages118
ISBN (Print)951-38-3919-2
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number719
ISSN0358-5077

Fingerprint

Valsartan
Disabled Children

Keywords

  • technical aids
  • children
  • handicapped
  • mobility
  • social communication
  • acquisition

Cite this

Autio, L., Haukka-Wacklin, T., & Tammela, A. (Eds.) (1990). Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa II. Apuvälineiden hankinta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 719
Autio, Leena (Editor) ; Haukka-Wacklin, Tuula (Editor) ; Tammela, Antti (Editor). / Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa II. Apuvälineiden hankinta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 719).
@book{7db3ca74677241a186df2b038cceb0b7,
title = "Monivammaisen lapsen apuv{\"a}lineet. Osa II. Apuv{\"a}lineiden hankinta",
abstract = "T{\"a}m{\"a} raportti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Monivammaisten lasten apuv{\"a}lineet -tutkimusta, jota ovat tehneet yhteisty{\"o}ss{\"a} Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYKS), Pirkanmaan erityishuoltopiiri ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tutkimus on jaettu nelj{\"a}{\"a}n osa-alueeseen: Apuv{\"a}lineen k{\"a}yt{\"o}n yhteys monivammaisten lasten sosiaalisen toimintakyvyn kehitykseen, Monivammaisten lasten apuv{\"a}lineiden hankintaprosessi, Kommunikaation arviointilaitteisto ja Apuv{\"a}lineet monivammaisten lasten kuntoutuksessa. N{\"a}ist{\"a} viimeiseen (yhteenveto) on koottu tutkimuksen t{\"a}rkeimm{\"a}t tulokset. T{\"a}ss{\"a} osaprojektissa on keskitytty selvitt{\"a}m{\"a}{\"a}n ja kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n monivammaisten lasten liikkumisen, p{\"a}ivitt{\"a}isten toimintojen ja kommunikaation apuv{\"a}lineiden hankintaprosessia. L{\"a}ht{\"o}kohtana on selvitt{\"a}{\"a} miten monivammaisten lasten sosiaalista toimintakyky{\"a} voidaan kehitt{\"a}{\"a} apuv{\"a}linehankinnoilla. Tutkimuksessa kartoitettiin monivammaisten lasten apuv{\"a}linetilanne. Projektissa selvitettiin my{\"o}s monivammaisen liikuntavammaisen ja monivammaisen kehitysvammaisen lapsen apuv{\"a}lineiden hankintaprosessia terveydenhuollossa. Lis{\"a}ksi tutkittiin hankintaprosessin kulkua muilla hallinnonaloilla terveydenhuollon n{\"a}k{\"o}kulmasta. Tutkimuksessa keskityttiin l{\"a}hinn{\"a} erityisapuv{\"a}lineisiin. Tulokset osoittavat, ett{\"a} aikaisemmin apuv{\"a}lineiden hankinnassa oli palveluntuottajan osuus keskeist{\"a} ja se toteutui t{\"a}ll{\"o}in hyvin paljon sairaalan ulkopuolella. Nykyinen hankintaprosessi tehd{\"a}{\"a}n eri hallinnonalojen ja lapsen elinymp{\"a}rist{\"o}n yhteisty{\"o}n{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}en l{\"a}{\"a}ketieteellist{\"a}, psyykkist{\"a}, sosiaalista ja toiminnallista arviota lapsesta. Tutkimuksen aikana muotoutui ns. ydinryhm{\"a}ty{\"o}skentely. Jokaiselle lapselle nimettiin kolmen, nelj{\"a}n hengen ty{\"o}ryhm{\"a} vastaamaan apuv{\"a}lineprosessin toteutuksesta. Ydinty{\"o}ryhm{\"a}{\"a}n kuului henkil{\"o}it{\"a} eri organisaatioista, ja se toimii lapsen elinymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}. Tuloksista on n{\"a}ht{\"a}viss{\"a}, ett{\"a} varsinkin erityisapuv{\"a}lineiden hankinta vaatii asiantuntijoiden yhteisty{\"o}t{\"a} sek{\"a} sairaalassa ett{\"a} sen ulkopuolella. Tietotekniikan k{\"a}ytt{\"o} apuv{\"a}lineiss{\"a} on lis{\"a}nnyt erityisesti teknisen asiantuntemuksen tarvetta. Tietokoneiden my{\"o}nt{\"a}misen kriteerein{\"a} k{\"a}ytettiin t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa joko puheeseen tai motoriikkaan liittyv{\"a}{\"a} kommunikaafio-ongelmaa. Tietokoneita hankittiin usean hallinnonalan kautta, ja niit{\"a} ostivat my{\"o}s vanhemmat lapsilleen apuv{\"a}linek{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Tietokoneiden tai niiden oheislaitteiden osalta ei toistaiseksi ole olemassa yhteisesti sovittuja hankintakriteereit{\"a} eik{\"a} selv{\"a}{\"a} vastuujakoa.",
keywords = "technical aids, children, handicapped, mobility, social communication, acquisition",
editor = "Leena Autio and Tuula Haukka-Wacklin and Antti Tammela",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3919-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "719",
address = "Finland",

}

Autio, L, Haukka-Wacklin, T & Tammela, A (eds) 1990, Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa II. Apuvälineiden hankinta. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 719, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa II. Apuvälineiden hankinta. / Autio, Leena (Editor); Haukka-Wacklin, Tuula (Editor); Tammela, Antti (Editor).

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 719).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa II. Apuvälineiden hankinta

A2 - Autio, Leena

A2 - Haukka-Wacklin, Tuula

A2 - Tammela, Antti

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Tämä raportti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Monivammaisten lasten apuvälineet -tutkimusta, jota ovat tehneet yhteistyössä Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYKS), Pirkanmaan erityishuoltopiiri ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tutkimus on jaettu neljään osa-alueeseen: Apuvälineen käytön yhteys monivammaisten lasten sosiaalisen toimintakyvyn kehitykseen, Monivammaisten lasten apuvälineiden hankintaprosessi, Kommunikaation arviointilaitteisto ja Apuvälineet monivammaisten lasten kuntoutuksessa. Näistä viimeiseen (yhteenveto) on koottu tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Tässä osaprojektissa on keskitytty selvittämään ja kehittämään monivammaisten lasten liikkumisen, päivittäisten toimintojen ja kommunikaation apuvälineiden hankintaprosessia. Lähtökohtana on selvittää miten monivammaisten lasten sosiaalista toimintakykyä voidaan kehittää apuvälinehankinnoilla. Tutkimuksessa kartoitettiin monivammaisten lasten apuvälinetilanne. Projektissa selvitettiin myös monivammaisen liikuntavammaisen ja monivammaisen kehitysvammaisen lapsen apuvälineiden hankintaprosessia terveydenhuollossa. Lisäksi tutkittiin hankintaprosessin kulkua muilla hallinnonaloilla terveydenhuollon näkökulmasta. Tutkimuksessa keskityttiin lähinnä erityisapuvälineisiin. Tulokset osoittavat, että aikaisemmin apuvälineiden hankinnassa oli palveluntuottajan osuus keskeistä ja se toteutui tällöin hyvin paljon sairaalan ulkopuolella. Nykyinen hankintaprosessi tehdään eri hallinnonalojen ja lapsen elinympäristön yhteistyönä hyödyntäen lääketieteellistä, psyykkistä, sosiaalista ja toiminnallista arviota lapsesta. Tutkimuksen aikana muotoutui ns. ydinryhmätyöskentely. Jokaiselle lapselle nimettiin kolmen, neljän hengen työryhmä vastaamaan apuvälineprosessin toteutuksesta. Ydintyöryhmään kuului henkilöitä eri organisaatioista, ja se toimii lapsen elinympäristössä. Tuloksista on nähtävissä, että varsinkin erityisapuvälineiden hankinta vaatii asiantuntijoiden yhteistyötä sekä sairaalassa että sen ulkopuolella. Tietotekniikan käyttö apuvälineissä on lisännyt erityisesti teknisen asiantuntemuksen tarvetta. Tietokoneiden myöntämisen kriteereinä käytettiin tässä tutkimuksessa joko puheeseen tai motoriikkaan liittyvää kommunikaafio-ongelmaa. Tietokoneita hankittiin usean hallinnonalan kautta, ja niitä ostivat myös vanhemmat lapsilleen apuvälinekäyttöön. Tietokoneiden tai niiden oheislaitteiden osalta ei toistaiseksi ole olemassa yhteisesti sovittuja hankintakriteereitä eikä selvää vastuujakoa.

AB - Tämä raportti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Monivammaisten lasten apuvälineet -tutkimusta, jota ovat tehneet yhteistyössä Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYKS), Pirkanmaan erityishuoltopiiri ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tutkimus on jaettu neljään osa-alueeseen: Apuvälineen käytön yhteys monivammaisten lasten sosiaalisen toimintakyvyn kehitykseen, Monivammaisten lasten apuvälineiden hankintaprosessi, Kommunikaation arviointilaitteisto ja Apuvälineet monivammaisten lasten kuntoutuksessa. Näistä viimeiseen (yhteenveto) on koottu tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Tässä osaprojektissa on keskitytty selvittämään ja kehittämään monivammaisten lasten liikkumisen, päivittäisten toimintojen ja kommunikaation apuvälineiden hankintaprosessia. Lähtökohtana on selvittää miten monivammaisten lasten sosiaalista toimintakykyä voidaan kehittää apuvälinehankinnoilla. Tutkimuksessa kartoitettiin monivammaisten lasten apuvälinetilanne. Projektissa selvitettiin myös monivammaisen liikuntavammaisen ja monivammaisen kehitysvammaisen lapsen apuvälineiden hankintaprosessia terveydenhuollossa. Lisäksi tutkittiin hankintaprosessin kulkua muilla hallinnonaloilla terveydenhuollon näkökulmasta. Tutkimuksessa keskityttiin lähinnä erityisapuvälineisiin. Tulokset osoittavat, että aikaisemmin apuvälineiden hankinnassa oli palveluntuottajan osuus keskeistä ja se toteutui tällöin hyvin paljon sairaalan ulkopuolella. Nykyinen hankintaprosessi tehdään eri hallinnonalojen ja lapsen elinympäristön yhteistyönä hyödyntäen lääketieteellistä, psyykkistä, sosiaalista ja toiminnallista arviota lapsesta. Tutkimuksen aikana muotoutui ns. ydinryhmätyöskentely. Jokaiselle lapselle nimettiin kolmen, neljän hengen työryhmä vastaamaan apuvälineprosessin toteutuksesta. Ydintyöryhmään kuului henkilöitä eri organisaatioista, ja se toimii lapsen elinympäristössä. Tuloksista on nähtävissä, että varsinkin erityisapuvälineiden hankinta vaatii asiantuntijoiden yhteistyötä sekä sairaalassa että sen ulkopuolella. Tietotekniikan käyttö apuvälineissä on lisännyt erityisesti teknisen asiantuntemuksen tarvetta. Tietokoneiden myöntämisen kriteereinä käytettiin tässä tutkimuksessa joko puheeseen tai motoriikkaan liittyvää kommunikaafio-ongelmaa. Tietokoneita hankittiin usean hallinnonalan kautta, ja niitä ostivat myös vanhemmat lapsilleen apuvälinekäyttöön. Tietokoneiden tai niiden oheislaitteiden osalta ei toistaiseksi ole olemassa yhteisesti sovittuja hankintakriteereitä eikä selvää vastuujakoa.

KW - technical aids

KW - children

KW - handicapped

KW - mobility

KW - social communication

KW - acquisition

M3 - Report

SN - 951-38-3919-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa II. Apuvälineiden hankinta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Autio L, (ed.), Haukka-Wacklin T, (ed.), Tammela A, (ed.). Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa II. Apuvälineiden hankinta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 118 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 719).