Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa III. Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky

Tämä raportti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Monivainmaisten lasten apuvälineet -projektia. Tutkimus on jaettu neljään osaalueeseen: Apuvälineen käytön yhteys monivammaisten lasten sosiaalisen toimintakyvyn kehitykseen, Monivammaisten lasten apuvälineiden hankintaprosessi, Kommunikaation arviointilaitteisto ja Apuvälineet monivammaisten lasten kuntoutuksessa. Näistä jälkimmäiseen on koottu koko tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYKS) lasten neurologisen ja foniatrisen poliklinikan sekä kuntoutustutkimusyksikön, Pirkanmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolan sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) sairaalatekniikan laboratorion apuvälinejaoston yhteistyönä. Lisäksi projektissa oli mukana tutkimukseen osallistuneiden lasten avohuollon terapeutteja sekä päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa. Projekti kesti lähes kolme vuotta. Kohderyhmäksi valittiin 21 monivainmaista lasta (13 tyttöä ja 8 poikaa), joiden apuvälinehankinnoissa arveltiin olevan ongelmia. Tutkimuslapset olivat 3-17-vuotiaita. Projektin puitteissa arvioitiin lasten yksilöllinen apuvälinetarve, kokeiltiin ja hankittiin tarvittavat apuvälineet sekä arvioitiin niiden käytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. Lisäksi pyrittiin kehittämään apuvälineiden hankintaprosessia ja arviointivälinettä.Tässä osatutkimuksessa kuvataan apuvälineen hankkimisen aiheuttamaa muutosta lapsen sosiaalisessa toimintakyvyssä. Toimintakykyä on arvioitu kommunikaatio-, liikkumis-, päivittäistoimintotaitoina, tunneilmaisuina, työskentelyvalmiuksina sekä mielialana ja asenteina. Tulosten mukaan apuvälineen hankkiminen aiheutti vain pieniä muutoksia lasten sosiaaliseen toimintakykyyn, mutta kaikki muutokset olivat myönteisiä. Eniten paranivat liikkumisen perusvalmiudet ja sosiaalisuus. Apuvälineistä eniten toimintakykyä lisäsi kommunikaatioapuvälineen saaminen. Yksilölliset erot lasten välillä olivat suuria. Apuvälineiden hankintaprosessista ja kommunikaation arvioinnista on valmistunut erillinen raportti. Koko projektin tärkeimmät tulokset on koottu yhteen neljänteen raporttiin, jossa apuvälineitä tarkastellaan osana lääkinnällistä kuntoutusta.