Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa III. Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky

Raija Korpela; Pirkko Nieminen; Antti Tammela

Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa III. Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky

Raija Korpela (Editor)
, Pirkko Nieminen (Editor)
, Antti Tammela (Editor)

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tämä raportti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Monivainmaisten lasten apuvälineet -projektia. Tutkimus on jaettu neljään osaalueeseen: Apuvälineen käytön yhteys monivammaisten lasten sosiaalisen toimintakyvyn kehitykseen, Monivammaisten lasten apuvälineiden hankintaprosessi, Kommunikaation arviointilaitteisto ja Apuvälineet monivammaisten lasten kuntoutuksessa. Näistä jälkimmäiseen on koottu koko tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYKS) lasten neurologisen ja foniatrisen poliklinikan sekä kuntoutustutkimusyksikön, Pirkanmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolan sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) sairaalatekniikan laboratorion apuvälinejaoston yhteistyönä. Lisäksi projektissa oli mukana tutkimukseen osallistuneiden lasten avohuollon terapeutteja sekä päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa. Projekti kesti lähes kolme vuotta. Kohderyhmäksi valittiin 21 monivainmaista lasta (13 tyttöä ja 8 poikaa), joiden apuvälinehankinnoissa arveltiin olevan ongelmia. Tutkimuslapset olivat 3-17-vuotiaita. Projektin puitteissa arvioitiin lasten yksilöllinen apuvälinetarve, kokeiltiin ja hankittiin tarvittavat apuvälineet sekä arvioitiin niiden käytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. Lisäksi pyrittiin kehittämään apuvälineiden hankintaprosessia ja arviointivälinettä.Tässä osatutkimuksessa kuvataan apuvälineen hankkimisen aiheuttamaa muutosta lapsen sosiaalisessa toimintakyvyssä. Toimintakykyä on arvioitu kommunikaatio-, liikkumis-, päivittäistoimintotaitoina, tunneilmaisuina, työskentelyvalmiuksina sekä mielialana ja asenteina. Tulosten mukaan apuvälineen hankkiminen aiheutti vain pieniä muutoksia lasten sosiaaliseen toimintakykyyn, mutta kaikki muutokset olivat myönteisiä. Eniten paranivat liikkumisen perusvalmiudet ja sosiaalisuus. Apuvälineistä eniten toimintakykyä lisäsi kommunikaatioapuvälineen saaminen. Yksilölliset erot lasten välillä olivat suuria. Apuvälineiden hankintaprosessista ja kommunikaation arvioinnista on valmistunut erillinen raportti. Koko projektin tärkeimmät tulokset on koottu yhteen neljänteen raporttiin, jossa apuvälineitä tarkastellaan osana lääkinnällistä kuntoutusta.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	142
ISBN (Print)	951-38-3927-3
Publication status	Published - 1991
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number	720
ISSN	0358-5077

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

SDG 3 Good Health and Well-being

Keywords

technical aids
children
handicapped
mobility
social communication
social psychology

Cite this

@book{ddea6c3408e34ce8b5a4138a0a716618,

title = "Monivammaisen lapsen apuv{\"a}lineet. Osa III. Apuv{\"a}lineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky",

abstract = "T{\"a}m{\"a} raportti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Monivainmaisten lasten apuv{\"a}lineet -projektia. Tutkimus on jaettu nelj{\"a}{\"a}n osaalueeseen: Apuv{\"a}lineen k{\"a}yt{\"o}n yhteys monivammaisten lasten sosiaalisen toimintakyvyn kehitykseen, Monivammaisten lasten apuv{\"a}lineiden hankintaprosessi, Kommunikaation arviointilaitteisto ja Apuv{\"a}lineet monivammaisten lasten kuntoutuksessa. N{\"a}ist{\"a} j{\"a}lkimm{\"a}iseen on koottu koko tutkimuksen t{\"a}rkeimm{\"a}t tulokset. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYKS) lasten neurologisen ja foniatrisen poliklinikan sek{\"a} kuntoutustutkimusyksik{\"o}n, Pirkanmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolan sek{\"a} Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) sairaalatekniikan laboratorion apuv{\"a}linejaoston yhteisty{\"o}n{\"a}. Lis{\"a}ksi projektissa oli mukana tutkimukseen osallistuneiden lasten avohuollon terapeutteja sek{\"a} p{\"a}iv{\"a}kotien ja koulujen henkil{\"o}kuntaa. Projekti kesti l{\"a}hes kolme vuotta. Kohderyhm{\"a}ksi valittiin 21 monivainmaista lasta (13 tytt{\"o}{\"a} ja 8 poikaa), joiden apuv{\"a}linehankinnoissa arveltiin olevan ongelmia. Tutkimuslapset olivat 3-17-vuotiaita. Projektin puitteissa arvioitiin lasten yksil{\"o}llinen apuv{\"a}linetarve, kokeiltiin ja hankittiin tarvittavat apuv{\"a}lineet sek{\"a} arvioitiin niiden k{\"a}yt{\"o}n yhteytt{\"a} lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. Lis{\"a}ksi pyrittiin kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n apuv{\"a}lineiden hankintaprosessia ja arviointiv{\"a}linett{\"a}.T{\"a}ss{\"a} osatutkimuksessa kuvataan apuv{\"a}lineen hankkimisen aiheuttamaa muutosta lapsen sosiaalisessa toimintakyvyss{\"a}. Toimintakyky{\"a} on arvioitu kommunikaatio-, liikkumis-, p{\"a}ivitt{\"a}istoimintotaitoina, tunneilmaisuina, ty{\"o}skentelyvalmiuksina sek{\"a} mielialana ja asenteina. Tulosten mukaan apuv{\"a}lineen hankkiminen aiheutti vain pieni{\"a} muutoksia lasten sosiaaliseen toimintakykyyn, mutta kaikki muutokset olivat my{\"o}nteisi{\"a}. Eniten paranivat liikkumisen perusvalmiudet ja sosiaalisuus. Apuv{\"a}lineist{\"a} eniten toimintakyky{\"a} lis{\"a}si kommunikaatioapuv{\"a}lineen saaminen. Yksil{\"o}lliset erot lasten v{\"a}lill{\"a} olivat suuria. Apuv{\"a}lineiden hankintaprosessista ja kommunikaation arvioinnista on valmistunut erillinen raportti. Koko projektin t{\"a}rkeimm{\"a}t tulokset on koottu yhteen nelj{\"a}nteen raporttiin, jossa apuv{\"a}lineit{\"a} tarkastellaan osana l{\"a}{\"a}kinn{\"a}llist{\"a} kuntoutusta.",

keywords = "technical aids, children, handicapped, mobility, social communication, social psychology",

editor = "Raija Korpela and Pirkko Nieminen and Antti Tammela",

year = "1991",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-3927-3",

series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "720",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa III. Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky

A2 - Korpela, Raija

A2 - Nieminen, Pirkko

A2 - Tammela, Antti

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Tämä raportti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Monivainmaisten lasten apuvälineet -projektia. Tutkimus on jaettu neljään osaalueeseen: Apuvälineen käytön yhteys monivammaisten lasten sosiaalisen toimintakyvyn kehitykseen, Monivammaisten lasten apuvälineiden hankintaprosessi, Kommunikaation arviointilaitteisto ja Apuvälineet monivammaisten lasten kuntoutuksessa. Näistä jälkimmäiseen on koottu koko tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYKS) lasten neurologisen ja foniatrisen poliklinikan sekä kuntoutustutkimusyksikön, Pirkanmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolan sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) sairaalatekniikan laboratorion apuvälinejaoston yhteistyönä. Lisäksi projektissa oli mukana tutkimukseen osallistuneiden lasten avohuollon terapeutteja sekä päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa. Projekti kesti lähes kolme vuotta. Kohderyhmäksi valittiin 21 monivainmaista lasta (13 tyttöä ja 8 poikaa), joiden apuvälinehankinnoissa arveltiin olevan ongelmia. Tutkimuslapset olivat 3-17-vuotiaita. Projektin puitteissa arvioitiin lasten yksilöllinen apuvälinetarve, kokeiltiin ja hankittiin tarvittavat apuvälineet sekä arvioitiin niiden käytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. Lisäksi pyrittiin kehittämään apuvälineiden hankintaprosessia ja arviointivälinettä.Tässä osatutkimuksessa kuvataan apuvälineen hankkimisen aiheuttamaa muutosta lapsen sosiaalisessa toimintakyvyssä. Toimintakykyä on arvioitu kommunikaatio-, liikkumis-, päivittäistoimintotaitoina, tunneilmaisuina, työskentelyvalmiuksina sekä mielialana ja asenteina. Tulosten mukaan apuvälineen hankkiminen aiheutti vain pieniä muutoksia lasten sosiaaliseen toimintakykyyn, mutta kaikki muutokset olivat myönteisiä. Eniten paranivat liikkumisen perusvalmiudet ja sosiaalisuus. Apuvälineistä eniten toimintakykyä lisäsi kommunikaatioapuvälineen saaminen. Yksilölliset erot lasten välillä olivat suuria. Apuvälineiden hankintaprosessista ja kommunikaation arvioinnista on valmistunut erillinen raportti. Koko projektin tärkeimmät tulokset on koottu yhteen neljänteen raporttiin, jossa apuvälineitä tarkastellaan osana lääkinnällistä kuntoutusta.

AB - Tämä raportti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Monivainmaisten lasten apuvälineet -projektia. Tutkimus on jaettu neljään osaalueeseen: Apuvälineen käytön yhteys monivammaisten lasten sosiaalisen toimintakyvyn kehitykseen, Monivammaisten lasten apuvälineiden hankintaprosessi, Kommunikaation arviointilaitteisto ja Apuvälineet monivammaisten lasten kuntoutuksessa. Näistä jälkimmäiseen on koottu koko tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYKS) lasten neurologisen ja foniatrisen poliklinikan sekä kuntoutustutkimusyksikön, Pirkanmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolan sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) sairaalatekniikan laboratorion apuvälinejaoston yhteistyönä. Lisäksi projektissa oli mukana tutkimukseen osallistuneiden lasten avohuollon terapeutteja sekä päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa. Projekti kesti lähes kolme vuotta. Kohderyhmäksi valittiin 21 monivainmaista lasta (13 tyttöä ja 8 poikaa), joiden apuvälinehankinnoissa arveltiin olevan ongelmia. Tutkimuslapset olivat 3-17-vuotiaita. Projektin puitteissa arvioitiin lasten yksilöllinen apuvälinetarve, kokeiltiin ja hankittiin tarvittavat apuvälineet sekä arvioitiin niiden käytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. Lisäksi pyrittiin kehittämään apuvälineiden hankintaprosessia ja arviointivälinettä.Tässä osatutkimuksessa kuvataan apuvälineen hankkimisen aiheuttamaa muutosta lapsen sosiaalisessa toimintakyvyssä. Toimintakykyä on arvioitu kommunikaatio-, liikkumis-, päivittäistoimintotaitoina, tunneilmaisuina, työskentelyvalmiuksina sekä mielialana ja asenteina. Tulosten mukaan apuvälineen hankkiminen aiheutti vain pieniä muutoksia lasten sosiaaliseen toimintakykyyn, mutta kaikki muutokset olivat myönteisiä. Eniten paranivat liikkumisen perusvalmiudet ja sosiaalisuus. Apuvälineistä eniten toimintakykyä lisäsi kommunikaatioapuvälineen saaminen. Yksilölliset erot lasten välillä olivat suuria. Apuvälineiden hankintaprosessista ja kommunikaation arvioinnista on valmistunut erillinen raportti. Koko projektin tärkeimmät tulokset on koottu yhteen neljänteen raporttiin, jossa apuvälineitä tarkastellaan osana lääkinnällistä kuntoutusta.

KW - technical aids

KW - children

KW - handicapped

KW - mobility

KW - social communication

KW - social psychology

M3 - Report

SN - 951-38-3927-3

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa III. Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -