TY - BOOK
T1 - Moottoribensiinin reformulointi päästöjen vähentämiseksi Suomen oloissa
T2 - Bensiinin aromaattien, olefiinien ja T90-lämpötilan vaikutus päästöihin
AU - Aakko, Päivi
AU - Kytö, Matti
AU - Kokko, Jussi
AU - Karintaus, Antti
AU - Pentikäinen, Juha
PY - 1995
Y1 - 1995
N2 - Tutkimuksessa keskityttiin bensiinin koostumuksen, eli
aromaatti- ja olefiinipitoi-suuden sekä tislauksen 90 %:n
pisteen vaikutuksiin pakokaasupäästöihin. Aiheesta
tehtiin aluksi kirjallisuustutkimus, joka on julkaistu
aikaisemmin.
Kokeelliseen osaan kuului pakokaasumittauksia 13
katalysaattoriautolla +22 °C:n ja kahdella -7 oC:n
lämpötilassa sekä yhdellä katalysaattorittomalla autolla
+22 °C:n lämpötilassa FTP75-ajosyklin mukaisesti.
Mittauksiin kuului säänneltyjen päästöjen (THC, CO ja
NOx), ei-säänneltyjen päästöjen (hiilivetyerittely ja
aldehydit), hiili-dioksidin sekä polttoaineenkulutuksen
mittauksia. Kahdeksan koepolttoaineen kor-keat
aromaattipitoisuudet olivat tasolla 40 til-% ja matalat
15 til-%, korkeat olefiinipitoisuudet tasolla 15 til-% ja
matalat 2 til-% sekä korkeat T90-lämpötilat tasolla 170
°C ja matalat 145 °C. Tuloksia käsiteltiin kahdella
tavalla: toisaalta kunkin yksittäisen ominaisuusmuutoksen
vaikutuksia ja toisaalta kaikkien tutkittujen
polttoaineominaisuuksien samanaikaisen muutoksen
vaikutuksia.
Katalysaattoriautoilla saavutettiin +22 °C:n lämpötilassa
pienimmät CO- ja THC-päästöt alentamalla polttoaineen
aromaattipitoisuutta ja T90-lämpötilaa.
Olefiini-pitoisuuden alentaminen taas lisäsi vastaavia
päästöjä, mihin on syynä pakokaasun koostumuksen
muuttuminen vaikeammin katalysaattorin hapetettavaksi.
NOx-päästö sen sijaan kasvoi aromaattipitoisuuden ja
T90-lämpötilan laskiessa ja pieneni hieman
olefiinipitoisuuden laskiessa. CO2-päästöön ja
polttoaineenkulutukseen vaikutti ainoastaan
aromaattipitoisuuden lasku, jolloin CO2-päästö ja
polttoaineenkulutus (kg/100 km) laskivat.
Tilavuusperustainen kulutus (l/100 km) tosin kasvoi.
Tulokset -7 °C:n lämpötilassa olivat THC- ja NOx-päästön
osalta samansuuntaisia kuin +22 °C:n lämpötilassa lukuun
ottamatta CO-päästöä, joka laski olefiinipitoisuuden
pienentyessä ja nousi T90-lämpötilan laskiessa.
Katalysaattorittomalla autolla polttoaineominaisuuksien
vaikutukset säänneltyihin päästöihin olivat
samansuuntaisia kuin katalysaattoriautoilla lukuun
ottamatta CO-päästöä, joka laski olefiinipitoisuuden
laskiessa, ja NOx-päästöä, joka laski kaikkien
tutkittujen polttoaineominaisuuksien pienentyessä.
Sekä katalysaattoriautoilla että katalysaattorittomalla
autolla pakokaasujen bentseenipitoisuus aleni
polttoaineen aromaattipitoisuuden laskiessa.
Olefiinipitoisuuden sekä T90-lämpötilan laskiessa
1,3-butadieenipäästö pieneni, mutta aromaattipitoisuuden
laskiessa se kasvoi. Form- ja asetaldehydipäästöt
lisääntyivät polttoaineen aromaattipitoisuuden laskiessa,
mikä oli seurausta aromaattien korvaamisesta aldehydejä
tuottavilla komponenteilla.
AB - Tutkimuksessa keskityttiin bensiinin koostumuksen, eli
aromaatti- ja olefiinipitoi-suuden sekä tislauksen 90 %:n
pisteen vaikutuksiin pakokaasupäästöihin. Aiheesta
tehtiin aluksi kirjallisuustutkimus, joka on julkaistu
aikaisemmin.
Kokeelliseen osaan kuului pakokaasumittauksia 13
katalysaattoriautolla +22 °C:n ja kahdella -7 oC:n
lämpötilassa sekä yhdellä katalysaattorittomalla autolla
+22 °C:n lämpötilassa FTP75-ajosyklin mukaisesti.
Mittauksiin kuului säänneltyjen päästöjen (THC, CO ja
NOx), ei-säänneltyjen päästöjen (hiilivetyerittely ja
aldehydit), hiili-dioksidin sekä polttoaineenkulutuksen
mittauksia. Kahdeksan koepolttoaineen kor-keat
aromaattipitoisuudet olivat tasolla 40 til-% ja matalat
15 til-%, korkeat olefiinipitoisuudet tasolla 15 til-% ja
matalat 2 til-% sekä korkeat T90-lämpötilat tasolla 170
°C ja matalat 145 °C. Tuloksia käsiteltiin kahdella
tavalla: toisaalta kunkin yksittäisen ominaisuusmuutoksen
vaikutuksia ja toisaalta kaikkien tutkittujen
polttoaineominaisuuksien samanaikaisen muutoksen
vaikutuksia.
Katalysaattoriautoilla saavutettiin +22 °C:n lämpötilassa
pienimmät CO- ja THC-päästöt alentamalla polttoaineen
aromaattipitoisuutta ja T90-lämpötilaa.
Olefiini-pitoisuuden alentaminen taas lisäsi vastaavia
päästöjä, mihin on syynä pakokaasun koostumuksen
muuttuminen vaikeammin katalysaattorin hapetettavaksi.
NOx-päästö sen sijaan kasvoi aromaattipitoisuuden ja
T90-lämpötilan laskiessa ja pieneni hieman
olefiinipitoisuuden laskiessa. CO2-päästöön ja
polttoaineenkulutukseen vaikutti ainoastaan
aromaattipitoisuuden lasku, jolloin CO2-päästö ja
polttoaineenkulutus (kg/100 km) laskivat.
Tilavuusperustainen kulutus (l/100 km) tosin kasvoi.
Tulokset -7 °C:n lämpötilassa olivat THC- ja NOx-päästön
osalta samansuuntaisia kuin +22 °C:n lämpötilassa lukuun
ottamatta CO-päästöä, joka laski olefiinipitoisuuden
pienentyessä ja nousi T90-lämpötilan laskiessa.
Katalysaattorittomalla autolla polttoaineominaisuuksien
vaikutukset säänneltyihin päästöihin olivat
samansuuntaisia kuin katalysaattoriautoilla lukuun
ottamatta CO-päästöä, joka laski olefiinipitoisuuden
laskiessa, ja NOx-päästöä, joka laski kaikkien
tutkittujen polttoaineominaisuuksien pienentyessä.
Sekä katalysaattoriautoilla että katalysaattorittomalla
autolla pakokaasujen bentseenipitoisuus aleni
polttoaineen aromaattipitoisuuden laskiessa.
Olefiinipitoisuuden sekä T90-lämpötilan laskiessa
1,3-butadieenipäästö pieneni, mutta aromaattipitoisuuden
laskiessa se kasvoi. Form- ja asetaldehydipäästöt
lisääntyivät polttoaineen aromaattipitoisuuden laskiessa,
mikä oli seurausta aromaattien korvaamisesta aldehydejä
tuottavilla komponenteilla.
KW - motor vehicles
KW - gasoline
KW - automotive fuel
KW - exhaust gases
KW - exhaust emissions
KW - Finland
KW - aromatic compounds
KW - alkene hydrocarbons
KW - temperature
KW - reduction
KW - environmental production
M3 - Report
SN - 951-38-4847-7
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Moottoribensiinin reformulointi päästöjen vähentämiseksi Suomen oloissa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -