Seospolttoaineiden toimitus, käsittely, sekoittaminen ja syöttö MF2: PUUY10

Translated title of the contribution: Multifuel handling and feeding (MF2 -project)

Timo Järvinen

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceedingConference article in proceedingsScientificpeer-review

Abstract

Puuperäisten polttoaineiden käyttö (sekä metsähakkeiden että teollisuuden sivutuotteiden) on lisääntynyt viime vuosina eri kokoluokan lämpö- ja voimalaitoksilla sekä metsäteollisuuden kattiloissa ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Puupolttoaineiden kaupan ja laadun kehittämiseksi on tehty myös Puupolttoaineiden laatuohje. Puupolttoaineiden käytön lisäämisen tärkeimmät perusteet ovat uusiutuva, ympäristöystävällinen energiapohja, omavaraisuus ja varmuus. Teollisuuden omien puupolttoaineiden hintakin on hyvin kilpailukykyinen. Päätehakkuiden hakkuutähdehake on kohtuullisilla kuljetusetäisyyksillä myös hinnallisesti nykyisin varteenotettava vaihtoehto. Teollisuuden voimantuotannon yksiköissä kuori ja muut puupolttoaineet poltetaan nykyisin poikkeuksetta seospolttona mm. turpeen ja lietteiden sekä teollisuusmurskeen kanssa kuorikattiloissa. Uutena ostopolttoaineena on tullut erityisesti hakkuutähdehake. Erillisessä voiman ja lämmöntuotannossa puupolttoaineet, jotka ovat olleet yleensä melko helposti syötössä käyttäytyviä purua ja sahojen puujätteitä, on poltettu seostettuna turpeen ja joskus kivihiilenkin kanssa. Sahojen sivutuotteiden laatu on noussut usein kuorenrepijäinvestointien ansiosta. Kuitenkin suuria kausivaihteluita esim. kosteuspitoisuudessa havaitaan. Sahojen sivutuotteiden saatavuus vaihtelee pitemmällä aikavälillä. Varsinaisen uuden puupolttoainepotentiaalin muodostaa metsähakkeet. Siksi sekä kuorikattiloihin että erilliseen voimantuotantoon on tulossa enenevässä määrin hakkuutähdehakkeet ja jonkun verran kierrätyspolttoaineet. Seospoltto on lisääntynyt myös pienemmissä kokoluokissa leijukerrospolton yleistyessä. Suuret vaihtelut polttoaineiden kosteuksissa ja energiatiheyksissä (esim. turve 0,8-1,3, kuori ja puru 0,5-0,9, metsätähdehake 0,7-0,9, liete 0,2-0,5 MWh/m3) ja tietyt erikoisominaisuudet (esim. kostea liete, kevyt kutterinpuru, lämpöarvoltaan korkea tai matala muovijäte) vaativat tehokasta sekoitusta jossakin vaiheessa ennen kattilaan syöttöä. Lisäksi uusien ostopolttoaineiden käsittely-, purkaus- ja syöttöominaisuudet eroavat nykyisistä teollisuuden omista ja erillisen voimantuotannon käyttämistä polttoaineista. Seospoltossa sekoitus ja laaduntasaaminen korostuvat. Ensisijassa polttoaineen syötössä tärkeintä on saada riittävä polttoaine-energia kattilaan. Toiseksi polttoaine-energiamäärän on oltava säädettävä. Tämän edellytyksenä ovat energiatiheyden tasaisuus ja polttoaineen hyvät juoksevuusominaisuudet. Siihen vaikuttavat eniten eri polttoaineiden (seoksien) kosteus, lämpöarvo, irtotiheys ja partikkelikoko ja -muoto sekä kuitujen määrä. Tasainen ja hallittu polttoainevirta kattilaan vaikuttaa polton tasaisuuteen ja pienentää säädön tarvetta sekä vähentää polton aiheuttamia päästöjä ja pienentää tukipolttoaineiden, öljyn ja hiilen käyttöä.
Original languageFinnish
Title of host publicationPuuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Pages245-258
ISBN (Electronic)951-38-5704-2
ISBN (Print)951-38-5703-4
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeA4 Article in a conference publication
EventPuuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari - Jyväskylä, Finland
Duration: 29 Aug 200030 Aug 2000

Publication series

SeriesVTT Symposium
Number205
ISSN0357-9387

Seminar

SeminarPuuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari
CountryFinland
CityJyväskylä
Period29/08/0030/08/00

Cite this

Järvinen, T. (2000). Seospolttoaineiden toimitus, käsittely, sekoittaminen ja syöttö MF2: PUUY10. In Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000 (pp. 245-258). VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Symposium, No. 205
Järvinen, Timo. / Seospolttoaineiden toimitus, käsittely, sekoittaminen ja syöttö MF2 : PUUY10. Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. pp. 245-258 (VTT Symposium; No. 205).
@inproceedings{17222bef13d24aa3a56a038a1ddb3237,
title = "Seospolttoaineiden toimitus, k{\"a}sittely, sekoittaminen ja sy{\"o}tt{\"o} MF2: PUUY10",
abstract = "Puuper{\"a}isten polttoaineiden k{\"a}ytt{\"o} (sek{\"a} mets{\"a}hakkeiden ett{\"a} teollisuuden sivutuotteiden) on lis{\"a}{\"a}ntynyt viime vuosina eri kokoluokan l{\"a}mp{\"o}- ja voimalaitoksilla sek{\"a} mets{\"a}teollisuuden kattiloissa ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Puupolttoaineiden kaupan ja laadun kehitt{\"a}miseksi on tehty my{\"o}s Puupolttoaineiden laatuohje. Puupolttoaineiden k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}misen t{\"a}rkeimm{\"a}t perusteet ovat uusiutuva, ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llinen energiapohja, omavaraisuus ja varmuus. Teollisuuden omien puupolttoaineiden hintakin on hyvin kilpailukykyinen. P{\"a}{\"a}tehakkuiden hakkuut{\"a}hdehake on kohtuullisilla kuljetuset{\"a}isyyksill{\"a} my{\"o}s hinnallisesti nykyisin varteenotettava vaihtoehto. Teollisuuden voimantuotannon yksik{\"o}iss{\"a} kuori ja muut puupolttoaineet poltetaan nykyisin poikkeuksetta seospolttona mm. turpeen ja lietteiden sek{\"a} teollisuusmurskeen kanssa kuorikattiloissa. Uutena ostopolttoaineena on tullut erityisesti hakkuut{\"a}hdehake. Erillisess{\"a} voiman ja l{\"a}mm{\"o}ntuotannossa puupolttoaineet, jotka ovat olleet yleens{\"a} melko helposti sy{\"o}t{\"o}ss{\"a} k{\"a}ytt{\"a}ytyvi{\"a} purua ja sahojen puuj{\"a}tteit{\"a}, on poltettu seostettuna turpeen ja joskus kivihiilenkin kanssa. Sahojen sivutuotteiden laatu on noussut usein kuorenrepij{\"a}investointien ansiosta. Kuitenkin suuria kausivaihteluita esim. kosteuspitoisuudessa havaitaan. Sahojen sivutuotteiden saatavuus vaihtelee pitemm{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a}. Varsinaisen uuden puupolttoainepotentiaalin muodostaa mets{\"a}hakkeet. Siksi sek{\"a} kuorikattiloihin ett{\"a} erilliseen voimantuotantoon on tulossa enenev{\"a}ss{\"a} m{\"a}{\"a}rin hakkuut{\"a}hdehakkeet ja jonkun verran kierr{\"a}tyspolttoaineet. Seospoltto on lis{\"a}{\"a}ntynyt my{\"o}s pienemmiss{\"a} kokoluokissa leijukerrospolton yleistyess{\"a}. Suuret vaihtelut polttoaineiden kosteuksissa ja energiatiheyksiss{\"a} (esim. turve 0,8-1,3, kuori ja puru 0,5-0,9, mets{\"a}t{\"a}hdehake 0,7-0,9, liete 0,2-0,5 MWh/m3) ja tietyt erikoisominaisuudet (esim. kostea liete, kevyt kutterinpuru, l{\"a}mp{\"o}arvoltaan korkea tai matala muovij{\"a}te) vaativat tehokasta sekoitusta jossakin vaiheessa ennen kattilaan sy{\"o}tt{\"o}{\"a}. Lis{\"a}ksi uusien ostopolttoaineiden k{\"a}sittely-, purkaus- ja sy{\"o}tt{\"o}ominaisuudet eroavat nykyisist{\"a} teollisuuden omista ja erillisen voimantuotannon k{\"a}ytt{\"a}mist{\"a} polttoaineista. Seospoltossa sekoitus ja laaduntasaaminen korostuvat. Ensisijassa polttoaineen sy{\"o}t{\"o}ss{\"a} t{\"a}rkeint{\"a} on saada riitt{\"a}v{\"a} polttoaine-energia kattilaan. Toiseksi polttoaine-energiam{\"a}{\"a}r{\"a}n on oltava s{\"a}{\"a}dett{\"a}v{\"a}. T{\"a}m{\"a}n edellytyksen{\"a} ovat energiatiheyden tasaisuus ja polttoaineen hyv{\"a}t juoksevuusominaisuudet. Siihen vaikuttavat eniten eri polttoaineiden (seoksien) kosteus, l{\"a}mp{\"o}arvo, irtotiheys ja partikkelikoko ja -muoto sek{\"a} kuitujen m{\"a}{\"a}r{\"a}. Tasainen ja hallittu polttoainevirta kattilaan vaikuttaa polton tasaisuuteen ja pienent{\"a}{\"a} s{\"a}{\"a}d{\"o}n tarvetta sek{\"a} v{\"a}hent{\"a}{\"a} polton aiheuttamia p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja pienent{\"a}{\"a} tukipolttoaineiden, {\"o}ljyn ja hiilen k{\"a}ytt{\"o}{\"a}.",
author = "Timo J{\"a}rvinen",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5703-4",
series = "VTT Symposium",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "205",
pages = "245--258",
booktitle = "Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000",
address = "Finland",

}

Järvinen, T 2000, Seospolttoaineiden toimitus, käsittely, sekoittaminen ja syöttö MF2: PUUY10. in Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000. VTT Technical Research Centre of Finland, VTT Symposium, no. 205, pp. 245-258, Puuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari, Jyväskylä, Finland, 29/08/00.

Seospolttoaineiden toimitus, käsittely, sekoittaminen ja syöttö MF2 : PUUY10. / Järvinen, Timo.

Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. p. 245-258 (VTT Symposium; No. 205).

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceedingConference article in proceedingsScientificpeer-review

TY - GEN

T1 - Seospolttoaineiden toimitus, käsittely, sekoittaminen ja syöttö MF2

T2 - PUUY10

AU - Järvinen, Timo

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Puuperäisten polttoaineiden käyttö (sekä metsähakkeiden että teollisuuden sivutuotteiden) on lisääntynyt viime vuosina eri kokoluokan lämpö- ja voimalaitoksilla sekä metsäteollisuuden kattiloissa ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Puupolttoaineiden kaupan ja laadun kehittämiseksi on tehty myös Puupolttoaineiden laatuohje. Puupolttoaineiden käytön lisäämisen tärkeimmät perusteet ovat uusiutuva, ympäristöystävällinen energiapohja, omavaraisuus ja varmuus. Teollisuuden omien puupolttoaineiden hintakin on hyvin kilpailukykyinen. Päätehakkuiden hakkuutähdehake on kohtuullisilla kuljetusetäisyyksillä myös hinnallisesti nykyisin varteenotettava vaihtoehto. Teollisuuden voimantuotannon yksiköissä kuori ja muut puupolttoaineet poltetaan nykyisin poikkeuksetta seospolttona mm. turpeen ja lietteiden sekä teollisuusmurskeen kanssa kuorikattiloissa. Uutena ostopolttoaineena on tullut erityisesti hakkuutähdehake. Erillisessä voiman ja lämmöntuotannossa puupolttoaineet, jotka ovat olleet yleensä melko helposti syötössä käyttäytyviä purua ja sahojen puujätteitä, on poltettu seostettuna turpeen ja joskus kivihiilenkin kanssa. Sahojen sivutuotteiden laatu on noussut usein kuorenrepijäinvestointien ansiosta. Kuitenkin suuria kausivaihteluita esim. kosteuspitoisuudessa havaitaan. Sahojen sivutuotteiden saatavuus vaihtelee pitemmällä aikavälillä. Varsinaisen uuden puupolttoainepotentiaalin muodostaa metsähakkeet. Siksi sekä kuorikattiloihin että erilliseen voimantuotantoon on tulossa enenevässä määrin hakkuutähdehakkeet ja jonkun verran kierrätyspolttoaineet. Seospoltto on lisääntynyt myös pienemmissä kokoluokissa leijukerrospolton yleistyessä. Suuret vaihtelut polttoaineiden kosteuksissa ja energiatiheyksissä (esim. turve 0,8-1,3, kuori ja puru 0,5-0,9, metsätähdehake 0,7-0,9, liete 0,2-0,5 MWh/m3) ja tietyt erikoisominaisuudet (esim. kostea liete, kevyt kutterinpuru, lämpöarvoltaan korkea tai matala muovijäte) vaativat tehokasta sekoitusta jossakin vaiheessa ennen kattilaan syöttöä. Lisäksi uusien ostopolttoaineiden käsittely-, purkaus- ja syöttöominaisuudet eroavat nykyisistä teollisuuden omista ja erillisen voimantuotannon käyttämistä polttoaineista. Seospoltossa sekoitus ja laaduntasaaminen korostuvat. Ensisijassa polttoaineen syötössä tärkeintä on saada riittävä polttoaine-energia kattilaan. Toiseksi polttoaine-energiamäärän on oltava säädettävä. Tämän edellytyksenä ovat energiatiheyden tasaisuus ja polttoaineen hyvät juoksevuusominaisuudet. Siihen vaikuttavat eniten eri polttoaineiden (seoksien) kosteus, lämpöarvo, irtotiheys ja partikkelikoko ja -muoto sekä kuitujen määrä. Tasainen ja hallittu polttoainevirta kattilaan vaikuttaa polton tasaisuuteen ja pienentää säädön tarvetta sekä vähentää polton aiheuttamia päästöjä ja pienentää tukipolttoaineiden, öljyn ja hiilen käyttöä.

AB - Puuperäisten polttoaineiden käyttö (sekä metsähakkeiden että teollisuuden sivutuotteiden) on lisääntynyt viime vuosina eri kokoluokan lämpö- ja voimalaitoksilla sekä metsäteollisuuden kattiloissa ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Puupolttoaineiden kaupan ja laadun kehittämiseksi on tehty myös Puupolttoaineiden laatuohje. Puupolttoaineiden käytön lisäämisen tärkeimmät perusteet ovat uusiutuva, ympäristöystävällinen energiapohja, omavaraisuus ja varmuus. Teollisuuden omien puupolttoaineiden hintakin on hyvin kilpailukykyinen. Päätehakkuiden hakkuutähdehake on kohtuullisilla kuljetusetäisyyksillä myös hinnallisesti nykyisin varteenotettava vaihtoehto. Teollisuuden voimantuotannon yksiköissä kuori ja muut puupolttoaineet poltetaan nykyisin poikkeuksetta seospolttona mm. turpeen ja lietteiden sekä teollisuusmurskeen kanssa kuorikattiloissa. Uutena ostopolttoaineena on tullut erityisesti hakkuutähdehake. Erillisessä voiman ja lämmöntuotannossa puupolttoaineet, jotka ovat olleet yleensä melko helposti syötössä käyttäytyviä purua ja sahojen puujätteitä, on poltettu seostettuna turpeen ja joskus kivihiilenkin kanssa. Sahojen sivutuotteiden laatu on noussut usein kuorenrepijäinvestointien ansiosta. Kuitenkin suuria kausivaihteluita esim. kosteuspitoisuudessa havaitaan. Sahojen sivutuotteiden saatavuus vaihtelee pitemmällä aikavälillä. Varsinaisen uuden puupolttoainepotentiaalin muodostaa metsähakkeet. Siksi sekä kuorikattiloihin että erilliseen voimantuotantoon on tulossa enenevässä määrin hakkuutähdehakkeet ja jonkun verran kierrätyspolttoaineet. Seospoltto on lisääntynyt myös pienemmissä kokoluokissa leijukerrospolton yleistyessä. Suuret vaihtelut polttoaineiden kosteuksissa ja energiatiheyksissä (esim. turve 0,8-1,3, kuori ja puru 0,5-0,9, metsätähdehake 0,7-0,9, liete 0,2-0,5 MWh/m3) ja tietyt erikoisominaisuudet (esim. kostea liete, kevyt kutterinpuru, lämpöarvoltaan korkea tai matala muovijäte) vaativat tehokasta sekoitusta jossakin vaiheessa ennen kattilaan syöttöä. Lisäksi uusien ostopolttoaineiden käsittely-, purkaus- ja syöttöominaisuudet eroavat nykyisistä teollisuuden omista ja erillisen voimantuotannon käyttämistä polttoaineista. Seospoltossa sekoitus ja laaduntasaaminen korostuvat. Ensisijassa polttoaineen syötössä tärkeintä on saada riittävä polttoaine-energia kattilaan. Toiseksi polttoaine-energiamäärän on oltava säädettävä. Tämän edellytyksenä ovat energiatiheyden tasaisuus ja polttoaineen hyvät juoksevuusominaisuudet. Siihen vaikuttavat eniten eri polttoaineiden (seoksien) kosteus, lämpöarvo, irtotiheys ja partikkelikoko ja -muoto sekä kuitujen määrä. Tasainen ja hallittu polttoainevirta kattilaan vaikuttaa polton tasaisuuteen ja pienentää säädön tarvetta sekä vähentää polton aiheuttamia päästöjä ja pienentää tukipolttoaineiden, öljyn ja hiilen käyttöä.

M3 - Conference article in proceedings

SN - 951-38-5703-4

T3 - VTT Symposium

SP - 245

EP - 258

BT - Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Järvinen T. Seospolttoaineiden toimitus, käsittely, sekoittaminen ja syöttö MF2: PUUY10. In Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2000. VTT Technical Research Centre of Finland. 2000. p. 245-258. (VTT Symposium; No. 205).