TY - BOOK
T1 - Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne
AU - Vaicekauskas, Laimutis-Jo
AU - Hassinen, Paavo
PY - 1984
Y1 - 1984
N2 - Tutkimuksessa tarkasteltiin kokeellisesti kahta kahdesta
45 mm korkeasta muotolevystä koottua liittorakennetta,
joista toisen yläpintaan on lisätty betonia. Rakenteiden
staattiseen käyttäytymiseen vaikuttavat olennaisesti
muotolevyn puristettujen osien paikallinen lommahtaminen
ja muotolevyjen välisessä ruuviliitoksessa tapahtuvat
siirtymät. Betonin vaikutuksesta rakenteen
momenttikapasiteetti kasvoi 2-kertaiseksi ja
taivutusjäykkyys 1,7-kertaiseksi. Samalla rakenteen
omapaino kuitenkin kasvoi 16:sta 45:een kg:aan m2:ä
kohti. Kokeissa mitattujen paikallisten lommahdusaaltojen
pituuksien perusteella tehtiin elementtimenetelmään
perustuvia laskelmia muotolevyn ylälaipan tehollisten
leveyksien määrittämiseksi käyttö- ja murtoti-
lassa. Vertailulaskelmissa on käytetty myös suomalaisessa
ohutlevyrakenteiden laskentaohjeessa B6 esitettyä
tehollisen leveyden lauseketta. Olettaen
poikkileikkauksessa oleva leikkausliitos täysin jäykäksi
on laskettu arvoja teholliselle jäyhyysmomentille ja
momenttikapasiteetille. Kokeissa määritetyt
momenttikapasiteetit ylittävät laskennalliset arvot
molempien koe-elementtien tapauksissa, mihin yhtenä syynä
on leikkausliitoksessa tapahtuneiden siirtymien edullinen
vaikutus reunajännityksiin. Tutkitut liittorakenteet
eivät rakenneaineen käytön kannalta yllä muotolevyjen
yhteydessä saavutettuun tehokkuuteen. Tehokkuutta voidaan
parantaa optimoimalla muotolevyn muotoa ja jäykistämällä
taso-osia sekä siirtymällä epäsymmetriseen
poikkileikkaukseen. Rakenne sopii kohteisiin, joissa
siihen syntynyttä suljettua koteloa voidaan hyödyntää.
AB - Tutkimuksessa tarkasteltiin kokeellisesti kahta kahdesta
45 mm korkeasta muotolevystä koottua liittorakennetta,
joista toisen yläpintaan on lisätty betonia. Rakenteiden
staattiseen käyttäytymiseen vaikuttavat olennaisesti
muotolevyn puristettujen osien paikallinen lommahtaminen
ja muotolevyjen välisessä ruuviliitoksessa tapahtuvat
siirtymät. Betonin vaikutuksesta rakenteen
momenttikapasiteetti kasvoi 2-kertaiseksi ja
taivutusjäykkyys 1,7-kertaiseksi. Samalla rakenteen
omapaino kuitenkin kasvoi 16:sta 45:een kg:aan m2:ä
kohti. Kokeissa mitattujen paikallisten lommahdusaaltojen
pituuksien perusteella tehtiin elementtimenetelmään
perustuvia laskelmia muotolevyn ylälaipan tehollisten
leveyksien määrittämiseksi käyttö- ja murtoti-
lassa. Vertailulaskelmissa on käytetty myös suomalaisessa
ohutlevyrakenteiden laskentaohjeessa B6 esitettyä
tehollisen leveyden lauseketta. Olettaen
poikkileikkauksessa oleva leikkausliitos täysin jäykäksi
on laskettu arvoja teholliselle jäyhyysmomentille ja
momenttikapasiteetille. Kokeissa määritetyt
momenttikapasiteetit ylittävät laskennalliset arvot
molempien koe-elementtien tapauksissa, mihin yhtenä syynä
on leikkausliitoksessa tapahtuneiden siirtymien edullinen
vaikutus reunajännityksiin. Tutkitut liittorakenteet
eivät rakenneaineen käytön kannalta yllä muotolevyjen
yhteydessä saavutettuun tehokkuuteen. Tehokkuutta voidaan
parantaa optimoimalla muotolevyn muotoa ja jäykistämällä
taso-osia sekä siirtymällä epäsymmetriseen
poikkileikkaukseen. Rakenne sopii kohteisiin, joissa
siihen syntynyttä suljettua koteloa voidaan hyödyntää.
KW - steel structures
KW - composite structures
KW - concrete, computation
M3 - Report
SN - 951-38-2072-6
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -