Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne

Laimutis-Jo Vaicekauskas, Paavo Hassinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin kokeellisesti kahta kahdesta 45 mm korkeasta muotolevystä koottua liittorakennetta, joista toisen yläpintaan on lisätty betonia. Rakenteiden staattiseen käyttäytymiseen vaikuttavat olennaisesti muotolevyn puristettujen osien paikallinen lommahtaminen ja muotolevyjen välisessä ruuviliitoksessa tapahtuvat siirtymät. Betonin vaikutuksesta rakenteen momenttikapasiteetti kasvoi 2-kertaiseksi ja taivutusjäykkyys 1,7-kertaiseksi. Samalla rakenteen omapaino kuitenkin kasvoi 16:sta 45:een kg:aan m2:ä kohti. Kokeissa mitattujen paikallisten lommahdusaaltojen pituuksien perusteella tehtiin elementtimenetelmään perustuvia laskelmia muotolevyn ylälaipan tehollisten leveyksien määrittämiseksi käyttö- ja murtoti- lassa. Vertailulaskelmissa on käytetty myös suomalaisessa ohutlevyrakenteiden laskentaohjeessa B6 esitettyä tehollisen leveyden lauseketta. Olettaen poikkileikkauksessa oleva leikkausliitos täysin jäykäksi on laskettu arvoja teholliselle jäyhyysmomentille ja momenttikapasiteetille. Kokeissa määritetyt momenttikapasiteetit ylittävät laskennalliset arvot molempien koe-elementtien tapauksissa, mihin yhtenä syynä on leikkausliitoksessa tapahtuneiden siirtymien edullinen vaikutus reunajännityksiin. Tutkitut liittorakenteet eivät rakenneaineen käytön kannalta yllä muotolevyjen yhteydessä saavutettuun tehokkuuteen. Tehokkuutta voidaan parantaa optimoimalla muotolevyn muotoa ja jäykistämällä taso-osia sekä siirtymällä epäsymmetriseen poikkileikkaukseen. Rakenne sopii kohteisiin, joissa siihen syntynyttä suljettua koteloa voidaan hyödyntää.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages43
ISBN (Print)951-38-2072-6
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number341
ISSN0358-5085

Keywords

  • steel structures
  • composite structures
  • concrete, computation

Cite this

Vaicekauskas, L-J., & Hassinen, P. (1984). Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 341
Vaicekauskas, Laimutis-Jo ; Hassinen, Paavo. / Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 43 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 341).
@book{8a1d9c29c0b0481f80061213efe910e2,
title = "Muotolevyist{\"a} ja betonista koottu liittorakenne",
abstract = "Tutkimuksessa tarkasteltiin kokeellisesti kahta kahdesta 45 mm korkeasta muotolevyst{\"a} koottua liittorakennetta, joista toisen yl{\"a}pintaan on lis{\"a}tty betonia. Rakenteiden staattiseen k{\"a}ytt{\"a}ytymiseen vaikuttavat olennaisesti muotolevyn puristettujen osien paikallinen lommahtaminen ja muotolevyjen v{\"a}lisess{\"a} ruuviliitoksessa tapahtuvat siirtym{\"a}t. Betonin vaikutuksesta rakenteen momenttikapasiteetti kasvoi 2-kertaiseksi ja taivutusj{\"a}ykkyys 1,7-kertaiseksi. Samalla rakenteen omapaino kuitenkin kasvoi 16:sta 45:een kg:aan m2:{\"a} kohti. Kokeissa mitattujen paikallisten lommahdusaaltojen pituuksien perusteella tehtiin elementtimenetelm{\"a}{\"a}n perustuvia laskelmia muotolevyn yl{\"a}laipan tehollisten leveyksien m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseksi k{\"a}ytt{\"o}- ja murtoti- lassa. Vertailulaskelmissa on k{\"a}ytetty my{\"o}s suomalaisessa ohutlevyrakenteiden laskentaohjeessa B6 esitetty{\"a} tehollisen leveyden lauseketta. Olettaen poikkileikkauksessa oleva leikkausliitos t{\"a}ysin j{\"a}yk{\"a}ksi on laskettu arvoja teholliselle j{\"a}yhyysmomentille ja momenttikapasiteetille. Kokeissa m{\"a}{\"a}ritetyt momenttikapasiteetit ylitt{\"a}v{\"a}t laskennalliset arvot molempien koe-elementtien tapauksissa, mihin yhten{\"a} syyn{\"a} on leikkausliitoksessa tapahtuneiden siirtymien edullinen vaikutus reunaj{\"a}nnityksiin. Tutkitut liittorakenteet eiv{\"a}t rakenneaineen k{\"a}yt{\"o}n kannalta yll{\"a} muotolevyjen yhteydess{\"a} saavutettuun tehokkuuteen. Tehokkuutta voidaan parantaa optimoimalla muotolevyn muotoa ja j{\"a}ykist{\"a}m{\"a}ll{\"a} taso-osia sek{\"a} siirtym{\"a}ll{\"a} ep{\"a}symmetriseen poikkileikkaukseen. Rakenne sopii kohteisiin, joissa siihen syntynytt{\"a} suljettua koteloa voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a}.",
keywords = "steel structures, composite structures, concrete, computation",
author = "Laimutis-Jo Vaicekauskas and Paavo Hassinen",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2072-6",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "341",
address = "Finland",

}

Vaicekauskas, L-J & Hassinen, P 1984, Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 341, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne. / Vaicekauskas, Laimutis-Jo; Hassinen, Paavo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 43 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 341).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne

AU - Vaicekauskas, Laimutis-Jo

AU - Hassinen, Paavo

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Tutkimuksessa tarkasteltiin kokeellisesti kahta kahdesta 45 mm korkeasta muotolevystä koottua liittorakennetta, joista toisen yläpintaan on lisätty betonia. Rakenteiden staattiseen käyttäytymiseen vaikuttavat olennaisesti muotolevyn puristettujen osien paikallinen lommahtaminen ja muotolevyjen välisessä ruuviliitoksessa tapahtuvat siirtymät. Betonin vaikutuksesta rakenteen momenttikapasiteetti kasvoi 2-kertaiseksi ja taivutusjäykkyys 1,7-kertaiseksi. Samalla rakenteen omapaino kuitenkin kasvoi 16:sta 45:een kg:aan m2:ä kohti. Kokeissa mitattujen paikallisten lommahdusaaltojen pituuksien perusteella tehtiin elementtimenetelmään perustuvia laskelmia muotolevyn ylälaipan tehollisten leveyksien määrittämiseksi käyttö- ja murtoti- lassa. Vertailulaskelmissa on käytetty myös suomalaisessa ohutlevyrakenteiden laskentaohjeessa B6 esitettyä tehollisen leveyden lauseketta. Olettaen poikkileikkauksessa oleva leikkausliitos täysin jäykäksi on laskettu arvoja teholliselle jäyhyysmomentille ja momenttikapasiteetille. Kokeissa määritetyt momenttikapasiteetit ylittävät laskennalliset arvot molempien koe-elementtien tapauksissa, mihin yhtenä syynä on leikkausliitoksessa tapahtuneiden siirtymien edullinen vaikutus reunajännityksiin. Tutkitut liittorakenteet eivät rakenneaineen käytön kannalta yllä muotolevyjen yhteydessä saavutettuun tehokkuuteen. Tehokkuutta voidaan parantaa optimoimalla muotolevyn muotoa ja jäykistämällä taso-osia sekä siirtymällä epäsymmetriseen poikkileikkaukseen. Rakenne sopii kohteisiin, joissa siihen syntynyttä suljettua koteloa voidaan hyödyntää.

AB - Tutkimuksessa tarkasteltiin kokeellisesti kahta kahdesta 45 mm korkeasta muotolevystä koottua liittorakennetta, joista toisen yläpintaan on lisätty betonia. Rakenteiden staattiseen käyttäytymiseen vaikuttavat olennaisesti muotolevyn puristettujen osien paikallinen lommahtaminen ja muotolevyjen välisessä ruuviliitoksessa tapahtuvat siirtymät. Betonin vaikutuksesta rakenteen momenttikapasiteetti kasvoi 2-kertaiseksi ja taivutusjäykkyys 1,7-kertaiseksi. Samalla rakenteen omapaino kuitenkin kasvoi 16:sta 45:een kg:aan m2:ä kohti. Kokeissa mitattujen paikallisten lommahdusaaltojen pituuksien perusteella tehtiin elementtimenetelmään perustuvia laskelmia muotolevyn ylälaipan tehollisten leveyksien määrittämiseksi käyttö- ja murtoti- lassa. Vertailulaskelmissa on käytetty myös suomalaisessa ohutlevyrakenteiden laskentaohjeessa B6 esitettyä tehollisen leveyden lauseketta. Olettaen poikkileikkauksessa oleva leikkausliitos täysin jäykäksi on laskettu arvoja teholliselle jäyhyysmomentille ja momenttikapasiteetille. Kokeissa määritetyt momenttikapasiteetit ylittävät laskennalliset arvot molempien koe-elementtien tapauksissa, mihin yhtenä syynä on leikkausliitoksessa tapahtuneiden siirtymien edullinen vaikutus reunajännityksiin. Tutkitut liittorakenteet eivät rakenneaineen käytön kannalta yllä muotolevyjen yhteydessä saavutettuun tehokkuuteen. Tehokkuutta voidaan parantaa optimoimalla muotolevyn muotoa ja jäykistämällä taso-osia sekä siirtymällä epäsymmetriseen poikkileikkaukseen. Rakenne sopii kohteisiin, joissa siihen syntynyttä suljettua koteloa voidaan hyödyntää.

KW - steel structures

KW - composite structures

KW - concrete, computation

M3 - Report

SN - 951-38-2072-6

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vaicekauskas L-J, Hassinen P. Muotolevyistä ja betonista koottu liittorakenne. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 43 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 341).