Muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen VOC-emissiot sisäilmaongelmatapauksissa: Lisensiaattityö

Tutkimuksen aikana selvitettiin, miten lattiapinnoitteen vaurio ja korjaustoimenpiteen onnistuminen pystytään todentamaan olemassa olevilla kemiallisten epäpuhtauksien mittaustekniikoilla. Yhteensä tutkittiin seitsemän asuntoa kolmessa eri kerrostalokohteessa, joissa asukkailla esiintyi asunnossa oleskeluun liittyvää oireilua. Ilmanvaihtokerroin oli säädösten mukainen kaikissa asunnoissa. Korjaustoimenpiteinä lattiapinnoite (PVC) ja sen alla oleva liima (ja yhdessä kohteessa tasoite) poistettiin ja kohteisiin asennettiin uudet, vähäpäästöiset pinnoitteet. Sisäilman kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuustasot (VOC, formaldehydi, ammoniakki) määritettiin ennen korjaustoimenpiteitä. Sisäilman VOC-yhdisteiden TXIB- ja 2-etyyliheksanolin pitoisuuksien todettiin olevan keskimäärin kaksinkertaiset verrattuna normaaliin tasoon. Vertailuarvoina käytettiin VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sisäilmatietopankin kahdeksasta uudiskohteesta saatuja mittaustuloksia. TXIB-kohteessa tutkittiin asumisen vaikutusta sisäilman pitoisuuksiin ja todettiin, että TVOC-, ammoniakki- ja formaldehydipitoisuus oli kaksinkertainen asutuissa huoneistoissa. Asuminen ei vaikuttanut sisäilman TXIB-pitoisuuteen eikä lattiapinnoitteen TXIB-emissioon. FLEC-tekniikalla tehtyjen rakenteen emissiomittausten perusteella lattiarakenne todettiin epäpuhtauslähteeksi jokaisessa seitsemässä asunnossa. Lattiapinnoitteen päältä mitatut emissiot olivat VTT:n materiaaliemissiotietopankin uusista, ongelmattomista kohteista kerättyihin arvoihin verrattuna 3-4 kertaa (TXIB) ja 3-5 kertaa (2-etyyliheksanoli) korkeammat. Tutkimus osoitti, että emissiot tulisi mitata paikan päällä suoraan epäillystä rakenteesta, ja epäillyn ongelmarakenteen (lattia) mittaukselle kehitettiin toimintamalli. Sisäilman pitoisuuksia ja lattiarakenteen emissioita seurattiin vuosi korjaustoimenpiteen jälkeen. Asuntojen TVOC-pitoisuus oli tavallisesti 12 kuukauden kuluttua korjaustoimenpiteistä sisäilmastoluokituksen S2-luokkaa vastaava (<300 µg/m3). TXIB-pitoisuus oli keskimäärin 10 µg/m3, ja uuden lattiapinnoitteen TXIB-emissio oli hyvin pieni eli 8 µg/m2h tai alle. 2-etyyliheksanolipitoisuus oli vastaavasti 21 µg/m3 tai alle ja lattiapinnoitteen 2-etyyliheksanoliemissio 25-46 µg/m2h. Asukaskyselyjen perusteella korjaustoimenpide vähensi oireita merkittävästi.