@inproceedings{eddb7055d8d04486bc5622f7e62a17cc,
title = "Mustasotilask{\"a}rp{\"a}sen (Hermetia illucens) kasvatus Keski-Suomen olosuhteissa ja hy{\"o}dynt{\"a}minen biomassojen k{\"a}sittelyss{\"a}",
abstract = "Jyv{\"a}skyl{\"a}n ammattikorkeakoulun Biotalouskampuksella toteutettiin hy{\"o}nteiskasvatuksen demonstraatioymp{\"a}rist{\"o} VinsectS – Hy{\"o}nteistalous osana Viitasaari-Saarij{\"a}rvi seutukunnan kiertotaloutta –hankkeessa kev{\"a}{\"a}ll{\"a} 2018. Hankkeessa tutkittiin mustasotilask{\"a}rp{\"a}sen (Hermetia illucens) ymp{\"a}rivuotisia kasvatusmahdollisuuksia Keski-Suomen olosuhteissa sek{\"a} toukkien kyky{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} erilaisia biomassasivuvirtoja ravinnokseen. Mustasotilask{\"a}rp{\"a}nen on tropiikin hajottaja, jolla on nopea elinkierto ja tehokas biomassan hy{\"o}dynnyskyky. Optimissa kasvatusolosuhteissa sen elinkierto on 35–42 p{\"a}iv{\"a}{\"a}, joista 14–24 p{\"a}iv{\"a}{\"a} se viett{\"a}{\"a} biomassaa prosessoivana toukkana. Toukka sy{\"o} kaksi kertaa loppupainonsa verran ja konvertoi biomassasta 50–80 \% toukkamassaksi. Mustasotilask{\"a}rp{\"a}nen ei ole tautivektori ja toukkien biomassan prosessoinnin on havaittu v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n bakteerimassaa ja nopeuttavan l{\"a}{\"a}keaineiden hajoamista sek{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Hy{\"o}nteiskasvattamo rakennettiin 6 metrin ISO-konttiin, johon asennettiin olosuhdehallintalaitteisto, et{\"a}valvonta ja kasvatusrullakot. Kontti eristettiin ymp{\"a}rivuotista kasvatusta varten. Kasvattamossa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n IoT-tekniikkaa automatisoidussa olosuhdehallinnassa. Hankkeen aikana ymp{\"a}rivuotisen hy{\"o}nteiskasvatuksen havaittiin olevan mahdollista olosuhteiden pysyess{\"a} tavoitearvoissa niin kes{\"a}ll{\"a} kuin talvellakin. Kasvattamon l{\"a}mp{\"o}tila pysyi tasaisena, ilmankosteuteen ulkoiset tekij{\"a}t kuitenkin vaikuttivat. Ilmankosteudella onkin suuri rooli hy{\"o}nteisten elinkierron optimointiin. Hankkeen mittakaavassa hy{\"o}nteiskasvatus ei tuottanut haitallisia m{\"a}{\"a}ri{\"a} kaasuja, vaan kasvattamon hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoisuudet pysyiv{\"a}t sis{\"a}ty{\"o}ymp{\"a}rist{\"o}n viitearvoissa. Mustasotilask{\"a}rp{\"a}sill{\"a} suoritettiin ruokintakokeita erilaisten biomassojen rehuarvojen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseksi. Biomassat kattoivat sivuvirtoja catering-jakeista siipikarjan lantaan. Biomassojen verrokkina k{\"a}ytettiin teollista siipikarjan rehua. Ruokintakokeet toteutettiin punnitsemalla 100 toukan alku- ja loppupaino ja j{\"a}ljelle j{\"a}{\"a}neen biomassan j{\"a}{\"a}nn{\"o}spaino ja kuiva-aineosuus toukkien sy{\"o}nnin m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseksi. Lis{\"a}ksi tarkkailtiin toukkien kuolleisuutta. Tuloksista voidaan p{\"a}{\"a}tell{\"a} usean biomassan olevan v{\"a}hint{\"a}{\"a}n yht{\"a} hyv{\"a}{\"a}, ellei parempaa rehua mustasotilask{\"a}rp{\"a}sille kuin siipikarjan rehun. Esiin nousivat hiilihydraattipitoiset elintarvikepohjaiset biomassat kuten catering- ja leipomojakeet. Korkean (yli 20\%) rasvapitoisuuden biomassat ja vaikeasti prosessoitavat kuidut, kuten ligniini, puolestaan soveltuvat heikommin mustasotilask{\"a}rp{\"a}sen rehuiksi. VinsectS-hankkeessa kartoitettiin seutukunnan hy{\"o}nteistalouteen soveltuvien sivuvirtojen ja biomassojen l{\"a}hteit{\"a} sek{\"a} hy{\"o}nteiskasvatukseen soveltuvia ja kiinnostuneita yrityksi{\"a} ja yritt{\"a}ji{\"a}. Tulosten pohjalta hankkeessa luotiin hy{\"o}nteistalouden tiekartta ja arvoketju Viitasaari-Saarij{\"a}rven seutukunnalle. Mm. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama ja VTT:n hallinnoima hanke toteutettiin 5.2.2018–30.11.2019.",
author = "Sami Virtanen and Tiina Siimeksel{\"a} and Tuure Parviainen and Matti T{\"a}htinen",
year = "2020",
month = mar,
day = "10",
doi = "10.33354/smst.89230",
language = "English",
isbn = "978-951-9041-71-1",
series = "Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote ",
publisher = "Suomen maataloustieteellinen seura",
booktitle = "Maataloustieteen p{\"a}iv{\"a}t 2020",
address = "Finland",
}