Muurauslaastien ominaisuudet. Osa 2. Kokeellinen tutkimus ja testausmenetelmät

Reijo Ylä-Mattila

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkittiin kokeellisesti erilaisten muurauslaastien testausmenetelmien käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta sekä kehitettiin menetelmiä edelleen. Menetelmistä laadittiin menetelmäkuvaukset ja menetelmiä käyttäen määritettiin tuoreen laastin ja kovettuneen laastin ominaisuuksia. Lisäksi laadittiin ohjeet menetelmien soveltamisesta silloin, kun halutaan määrittää jonkin tekijän vaikutusta laastin ominaisuuksiin tai laastin toimintaan yleensä, esim. tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa tai kelpoisuuden toteamisessa. Menetelmäkuvauksiin liitettiin myös keskeisiä laastihiekan ominaisuuksien määrityksessä tarvittavia testauksia, koska hiekan laadulla on suuri vaikutus laastin ominaisuuksiin. Laastilta vaaditaan aina hyvää työstettävyyttä, koska muuraus on käsityötä. Hyvä työstettävyys koostuu monista tekitöistä ja se voidaan parhaiten todeta muurauskokeella. Sen jälkeen erilaisilla notkeuden määritysmenetelmillä voidaan todeta työstettävyyden säilyminen laastiannoksesta toiseen sekä saman annoksen työstettävyyden kestoaika. Laastin ja muurauskiven yhteistoiminta riippuu molempien materiaalien ominaisuuksista. Laastin koskettaessa kiveä vesi alkaa imeytyä muurauskiveen ja laasti jäykistyy sekä tarttuu kiveen. Suuri osa vedestä imeytyy yleensä jo ensimmäisten minuuttien aikana. Sen jälkeen imeytyminen hidastuu. Laastiin jäävä vesimaärä riippuu laastin vedenpidätyskyvystä sekä toisaalta kiven imuominaisuuksista. Vettä myös haihtuu pois rakenteesta. Kuivissa olosuhteissa laastin vesipitoisuus voi laskea niin pieneksi, että sementin kovettuminen hidastuu tai jopa pysähtyy. Myös laastin tartunta voi jäädä epävarmaksi muurattaessa kovasti imeviä kiviä heikosti vettä pidättävällä laastilla, koska imun kuivattava vaikutus on suuri laastin ja kiven rajapinnassa. Huokosissa vesi jäätyy sitä alhaisemmassa lämpötilassa, mitä pienempiä huokoset ovat. Länpötilan laskiessa materiaali kutistuu. Muutamia asteita nollan alapuolella vesi huokosissa alkaa jäätyä ja aiheuttaa paisumista. Huokosjakaumasta riippuen jäätyminen ja myös paisuminen jatkuvat jopa alle -10 °C:n lämpötilassa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages59
ISBN (Print)951-38-2214-1
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number400
ISSN0358-5085

Keywords

  • masonry
  • mortars
  • brick structures
  • properties
  • mortars (materials)
  • test methods
  • testing
  • experiments
  • applications

Cite this

Ylä-Mattila, R. (1985). Muurauslaastien ominaisuudet. Osa 2. Kokeellinen tutkimus ja testausmenetelmät. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 400
Ylä-Mattila, Reijo. / Muurauslaastien ominaisuudet. Osa 2. Kokeellinen tutkimus ja testausmenetelmät. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 59 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 400).
@book{ec071ce73a644804ae55f7e5eea94df9,
title = "Muurauslaastien ominaisuudet. Osa 2. Kokeellinen tutkimus ja testausmenetelm{\"a}t",
abstract = "Tutkittiin kokeellisesti erilaisten muurauslaastien testausmenetelmien k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuutta ja luotettavuutta sek{\"a} kehitettiin menetelmi{\"a} edelleen. Menetelmist{\"a} laadittiin menetelm{\"a}kuvaukset ja menetelmi{\"a} k{\"a}ytt{\"a}en m{\"a}{\"a}ritettiin tuoreen laastin ja kovettuneen laastin ominaisuuksia. Lis{\"a}ksi laadittiin ohjeet menetelmien soveltamisesta silloin, kun halutaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} jonkin tekij{\"a}n vaikutusta laastin ominaisuuksiin tai laastin toimintaan yleens{\"a}, esim. tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa tai kelpoisuuden toteamisessa. Menetelm{\"a}kuvauksiin liitettiin my{\"o}s keskeisi{\"a} laastihiekan ominaisuuksien m{\"a}{\"a}rityksess{\"a} tarvittavia testauksia, koska hiekan laadulla on suuri vaikutus laastin ominaisuuksiin. Laastilta vaaditaan aina hyv{\"a}{\"a} ty{\"o}stett{\"a}vyytt{\"a}, koska muuraus on k{\"a}sity{\"o}t{\"a}. Hyv{\"a} ty{\"o}stett{\"a}vyys koostuu monista tekit{\"o}ist{\"a} ja se voidaan parhaiten todeta muurauskokeella. Sen j{\"a}lkeen erilaisilla notkeuden m{\"a}{\"a}ritysmenetelmill{\"a} voidaan todeta ty{\"o}stett{\"a}vyyden s{\"a}ilyminen laastiannoksesta toiseen sek{\"a} saman annoksen ty{\"o}stett{\"a}vyyden kestoaika. Laastin ja muurauskiven yhteistoiminta riippuu molempien materiaalien ominaisuuksista. Laastin koskettaessa kive{\"a} vesi alkaa imeyty{\"a} muurauskiveen ja laasti j{\"a}ykistyy sek{\"a} tarttuu kiveen. Suuri osa vedest{\"a} imeytyy yleens{\"a} jo ensimm{\"a}isten minuuttien aikana. Sen j{\"a}lkeen imeytyminen hidastuu. Laastiin j{\"a}{\"a}v{\"a} vesima{\"a}r{\"a} riippuu laastin vedenpid{\"a}tyskyvyst{\"a} sek{\"a} toisaalta kiven imuominaisuuksista. Vett{\"a} my{\"o}s haihtuu pois rakenteesta. Kuivissa olosuhteissa laastin vesipitoisuus voi laskea niin pieneksi, ett{\"a} sementin kovettuminen hidastuu tai jopa pys{\"a}htyy. My{\"o}s laastin tartunta voi j{\"a}{\"a}d{\"a} ep{\"a}varmaksi muurattaessa kovasti imevi{\"a} kivi{\"a} heikosti vett{\"a} pid{\"a}tt{\"a}v{\"a}ll{\"a} laastilla, koska imun kuivattava vaikutus on suuri laastin ja kiven rajapinnassa. Huokosissa vesi j{\"a}{\"a}tyy sit{\"a} alhaisemmassa l{\"a}mp{\"o}tilassa, mit{\"a} pienempi{\"a} huokoset ovat. L{\"a}np{\"o}tilan laskiessa materiaali kutistuu. Muutamia asteita nollan alapuolella vesi huokosissa alkaa j{\"a}{\"a}ty{\"a} ja aiheuttaa paisumista. Huokosjakaumasta riippuen j{\"a}{\"a}tyminen ja my{\"o}s paisuminen jatkuvat jopa alle -10 °C:n l{\"a}mp{\"o}tilassa.",
keywords = "masonry, mortars, brick structures, properties, mortars (materials), test methods, testing, experiments, applications",
author = "Reijo Yl{\"a}-Mattila",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2214-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "400",
address = "Finland",

}

Ylä-Mattila, R 1985, Muurauslaastien ominaisuudet. Osa 2. Kokeellinen tutkimus ja testausmenetelmät. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 400, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Muurauslaastien ominaisuudet. Osa 2. Kokeellinen tutkimus ja testausmenetelmät. / Ylä-Mattila, Reijo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 59 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 400).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Muurauslaastien ominaisuudet. Osa 2. Kokeellinen tutkimus ja testausmenetelmät

AU - Ylä-Mattila, Reijo

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tutkittiin kokeellisesti erilaisten muurauslaastien testausmenetelmien käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta sekä kehitettiin menetelmiä edelleen. Menetelmistä laadittiin menetelmäkuvaukset ja menetelmiä käyttäen määritettiin tuoreen laastin ja kovettuneen laastin ominaisuuksia. Lisäksi laadittiin ohjeet menetelmien soveltamisesta silloin, kun halutaan määrittää jonkin tekijän vaikutusta laastin ominaisuuksiin tai laastin toimintaan yleensä, esim. tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa tai kelpoisuuden toteamisessa. Menetelmäkuvauksiin liitettiin myös keskeisiä laastihiekan ominaisuuksien määrityksessä tarvittavia testauksia, koska hiekan laadulla on suuri vaikutus laastin ominaisuuksiin. Laastilta vaaditaan aina hyvää työstettävyyttä, koska muuraus on käsityötä. Hyvä työstettävyys koostuu monista tekitöistä ja se voidaan parhaiten todeta muurauskokeella. Sen jälkeen erilaisilla notkeuden määritysmenetelmillä voidaan todeta työstettävyyden säilyminen laastiannoksesta toiseen sekä saman annoksen työstettävyyden kestoaika. Laastin ja muurauskiven yhteistoiminta riippuu molempien materiaalien ominaisuuksista. Laastin koskettaessa kiveä vesi alkaa imeytyä muurauskiveen ja laasti jäykistyy sekä tarttuu kiveen. Suuri osa vedestä imeytyy yleensä jo ensimmäisten minuuttien aikana. Sen jälkeen imeytyminen hidastuu. Laastiin jäävä vesimaärä riippuu laastin vedenpidätyskyvystä sekä toisaalta kiven imuominaisuuksista. Vettä myös haihtuu pois rakenteesta. Kuivissa olosuhteissa laastin vesipitoisuus voi laskea niin pieneksi, että sementin kovettuminen hidastuu tai jopa pysähtyy. Myös laastin tartunta voi jäädä epävarmaksi muurattaessa kovasti imeviä kiviä heikosti vettä pidättävällä laastilla, koska imun kuivattava vaikutus on suuri laastin ja kiven rajapinnassa. Huokosissa vesi jäätyy sitä alhaisemmassa lämpötilassa, mitä pienempiä huokoset ovat. Länpötilan laskiessa materiaali kutistuu. Muutamia asteita nollan alapuolella vesi huokosissa alkaa jäätyä ja aiheuttaa paisumista. Huokosjakaumasta riippuen jäätyminen ja myös paisuminen jatkuvat jopa alle -10 °C:n lämpötilassa.

AB - Tutkittiin kokeellisesti erilaisten muurauslaastien testausmenetelmien käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta sekä kehitettiin menetelmiä edelleen. Menetelmistä laadittiin menetelmäkuvaukset ja menetelmiä käyttäen määritettiin tuoreen laastin ja kovettuneen laastin ominaisuuksia. Lisäksi laadittiin ohjeet menetelmien soveltamisesta silloin, kun halutaan määrittää jonkin tekijän vaikutusta laastin ominaisuuksiin tai laastin toimintaan yleensä, esim. tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa tai kelpoisuuden toteamisessa. Menetelmäkuvauksiin liitettiin myös keskeisiä laastihiekan ominaisuuksien määrityksessä tarvittavia testauksia, koska hiekan laadulla on suuri vaikutus laastin ominaisuuksiin. Laastilta vaaditaan aina hyvää työstettävyyttä, koska muuraus on käsityötä. Hyvä työstettävyys koostuu monista tekitöistä ja se voidaan parhaiten todeta muurauskokeella. Sen jälkeen erilaisilla notkeuden määritysmenetelmillä voidaan todeta työstettävyyden säilyminen laastiannoksesta toiseen sekä saman annoksen työstettävyyden kestoaika. Laastin ja muurauskiven yhteistoiminta riippuu molempien materiaalien ominaisuuksista. Laastin koskettaessa kiveä vesi alkaa imeytyä muurauskiveen ja laasti jäykistyy sekä tarttuu kiveen. Suuri osa vedestä imeytyy yleensä jo ensimmäisten minuuttien aikana. Sen jälkeen imeytyminen hidastuu. Laastiin jäävä vesimaärä riippuu laastin vedenpidätyskyvystä sekä toisaalta kiven imuominaisuuksista. Vettä myös haihtuu pois rakenteesta. Kuivissa olosuhteissa laastin vesipitoisuus voi laskea niin pieneksi, että sementin kovettuminen hidastuu tai jopa pysähtyy. Myös laastin tartunta voi jäädä epävarmaksi muurattaessa kovasti imeviä kiviä heikosti vettä pidättävällä laastilla, koska imun kuivattava vaikutus on suuri laastin ja kiven rajapinnassa. Huokosissa vesi jäätyy sitä alhaisemmassa lämpötilassa, mitä pienempiä huokoset ovat. Länpötilan laskiessa materiaali kutistuu. Muutamia asteita nollan alapuolella vesi huokosissa alkaa jäätyä ja aiheuttaa paisumista. Huokosjakaumasta riippuen jäätyminen ja myös paisuminen jatkuvat jopa alle -10 °C:n lämpötilassa.

KW - masonry

KW - mortars

KW - brick structures

KW - properties

KW - mortars (materials)

KW - test methods

KW - testing

KW - experiments

KW - applications

M3 - Report

SN - 951-38-2214-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Muurauslaastien ominaisuudet. Osa 2. Kokeellinen tutkimus ja testausmenetelmät

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ylä-Mattila R. Muurauslaastien ominaisuudet. Osa 2. Kokeellinen tutkimus ja testausmenetelmät. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 59 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 400).