Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa

Ismo Heimonen, Reijo Kohonen, Katri Katajisto

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Ilmastointijärjestelmien säätö voidaan jakaa kolmeen osaan: asetusarvosäätö, yksikköprosessien säätö ja prosessidiagnostiikka. Asetusarvosäädön tehtävänä on tuottaa energiataloudelliset asetusarvot järjestelmälle ja yksikköprosessien säädön tehtävä on toteuttaa nämä asetusarvot. Prosessidiagnostiikka on prosessin toiminnan reaaliaikaista seurantaa, jonka tavoitteena on ennakoida mahdolliset viat ja virheelliset toiminnat jo ennen niiden ilmenemistä. Asetusarvosäädössä ilmastointikoneelta lähtevälle ilmalle annetaan asetusarvot, jotka muuttuvat järjestelmän kuormituksen muuttuessa. Asetusarvosäädön tavoitteena on toisaalta energiankulutuksen minimointi ja toisaalta yksikköprosessien toimintaedellytysten takaaminen. Asetusarvosäädön avulla voidaan toteuttaa myös erilaiset rakennuksen käyttötilanteen muutoksesta aiheutuneet asetusarvomuutokset, esimerkiksi jaksottainen käyttö (yöjäähdytys, jaksottainen lämmitys). Yleistä asetusarvosäätöalgoritmia, joka soveltuu kaikille järjestelmille, ei voida esittää. Asetusarvosäätöalgoritmit ovat järjestelmäkohtaisia. Muuttuvailmavirtaisten ilmastointijärjestelmien toimintaa eri asetusarvosäätöalgoritmeilla tarkasteltiin toimistorakennuksessa ja liikerakennuksessa, joissa oli samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja -tavallaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja. Mikäli kuormitukset eri tiloissa poikkeavat paljon toisistaan, lämpöoloja ei voida hallita keskitetyn ilmankäsittelyn avulla. Mitä yksilöllisemmän säädön mahdollisuutta halutaan, sitä enemmän järjestelmää tulee hajauttaa. Muuttuvailmavirtaisessa järjestelmässä, jossa ei ole ilman jälkilämmitysmahdollisuutta, ilmastointikone tuottaa vain joko lämmitys- tai jäähdytysilmaa. Tällöin on tehtävä valinta, minkä tilan tarpeeseen ilmaa "tuotetaan". Tällöin muiden tilojen lämpöoloja ei voida hallita tarkasti. Liikerakennuksessa säätötulos ei riipu niinkään vuodenajasta, vaan nimenomaan sisäisten kuormitusten vaihtelusta. Ilmastointijärjestelmän energiankulutus on selvästi riippuvainen järjestelmän rakenteesta. Toimistorakennuksessa muuttuvailmavirtaisen järjestelmän, jossa ei ole huonekohtaisia jälkilämmityspattereita, lämmitysenergiankulutukseksi saatiin esimerkkitapauksessa (12 °C < tsp 28 °C ja 10 I/s < qy < 40 I/s, sekoitus, ei lämmön talteenottoa) 50073 kWh, jäähdytysenergiankulutukseksi 2894 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 29658 kWh. Kun järjestelmään lisättiin huonekohtainen jälkilämmityspatteri, lämmitysenergiankulutus oli 45181 kWh, jäähdytysenergiankulutus 5969 kWh ja puhallinenergiankulutus 33493 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus jälkilämmitysenergiankulutuksesta oli 42 %. Järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit, esikäsittelykoneen lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:a käytettäessä 26028 kWh:sta 16642 kWh:iin eli 36 %. Kun järjestelmässä on lisäksi keskitetty kostutuksen säätö, lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:n vaikutuksesta 31994 kWh:sta 22915 kWh:iin eli 28 %. Laskelmien mukaan ilman kosteuden säätöä toimistohuoneen suhteellinen kosteus laski tammikuussa alle 10 %:n. Kesäkuussa suhteellinen kosteus ilman säätöä on noin 35-60 %. Muuttuvailmavirtaisella järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit ja keskitetty kostutus, vuoden lämmitysenergiankulutukseksi esimerkkitapauksessa (asetusarvo suhteelliselle kosteudelle 32-50 %) saatiin 48591 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus tästä on noin 34 %. Jäähdytysenergiankulutukseksi saatiin 21546 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 40796 kWh. Kostutuksen käyttö kasvattaa lämmitysenergiankulutusta noin 8 %. Vastaavasti liikerakennuksissa, joissa on samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja tavaltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja, muuttuvailmavirtainen ilmastointijärjestelmä, jossa ei ole huonekohtaista jälkilämmitysmahdollisuutta, ei laskelmien mukaan pysty pitämään huonelämpötiloja halutulla alueella.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages162
ISBN (Print)951-38-3846-3
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number727
ISSN0358-5077

Fingerprint

Air Conditioning
Air
Mink
xylometazoline

Keywords

  • air conditioning
  • air conditioning equipment
  • office buildings
  • commercial building
  • control equipment
  • supervision
  • temperature
  • humidity
  • cooling
  • energy consumption
  • air flow
  • variability
  • utilization
  • thermal conditions
  • HVAC

Cite this

Heimonen, I., Kohonen, R., & Katajisto, K. (1991). Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 727
Heimonen, Ismo ; Kohonen, Reijo ; Katajisto, Katri. / Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 162 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 727).
@book{14b7f61586224c05b897ab17ffc1f1f1,
title = "Muuttuvailmavirtaisen ilmastointij{\"a}rjestelm{\"a}n asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o} toimistorakennuksessa",
abstract = "Ilmastointij{\"a}rjestelmien s{\"a}{\"a}t{\"o} voidaan jakaa kolmeen osaan: asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o}, yksikk{\"o}prosessien s{\"a}{\"a}t{\"o} ja prosessidiagnostiikka. Asetusarvos{\"a}{\"a}d{\"o}n teht{\"a}v{\"a}n{\"a} on tuottaa energiataloudelliset asetusarvot j{\"a}rjestelm{\"a}lle ja yksikk{\"o}prosessien s{\"a}{\"a}d{\"o}n teht{\"a}v{\"a} on toteuttaa n{\"a}m{\"a} asetusarvot. Prosessidiagnostiikka on prosessin toiminnan reaaliaikaista seurantaa, jonka tavoitteena on ennakoida mahdolliset viat ja virheelliset toiminnat jo ennen niiden ilmenemist{\"a}. Asetusarvos{\"a}{\"a}d{\"o}ss{\"a} ilmastointikoneelta l{\"a}htev{\"a}lle ilmalle annetaan asetusarvot, jotka muuttuvat j{\"a}rjestelm{\"a}n kuormituksen muuttuessa. Asetusarvos{\"a}{\"a}d{\"o}n tavoitteena on toisaalta energiankulutuksen minimointi ja toisaalta yksikk{\"o}prosessien toimintaedellytysten takaaminen. Asetusarvos{\"a}{\"a}d{\"o}n avulla voidaan toteuttaa my{\"o}s erilaiset rakennuksen k{\"a}ytt{\"o}tilanteen muutoksesta aiheutuneet asetusarvomuutokset, esimerkiksi jaksottainen k{\"a}ytt{\"o} (y{\"o}j{\"a}{\"a}hdytys, jaksottainen l{\"a}mmitys). Yleist{\"a} asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o}algoritmia, joka soveltuu kaikille j{\"a}rjestelmille, ei voida esitt{\"a}{\"a}. Asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o}algoritmit ovat j{\"a}rjestelm{\"a}kohtaisia. Muuttuvailmavirtaisten ilmastointij{\"a}rjestelmien toimintaa eri asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o}algoritmeilla tarkasteltiin toimistorakennuksessa ja liikerakennuksessa, joissa oli samankokoisia mutta k{\"a}ytt{\"o}tarkoitukseltaan ja -tavallaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja. Mik{\"a}li kuormitukset eri tiloissa poikkeavat paljon toisistaan, l{\"a}mp{\"o}oloja ei voida hallita keskitetyn ilmank{\"a}sittelyn avulla. Mit{\"a} yksil{\"o}llisemm{\"a}n s{\"a}{\"a}d{\"o}n mahdollisuutta halutaan, sit{\"a} enemm{\"a}n j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} tulee hajauttaa. Muuttuvailmavirtaisessa j{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a}, jossa ei ole ilman j{\"a}lkil{\"a}mmitysmahdollisuutta, ilmastointikone tuottaa vain joko l{\"a}mmitys- tai j{\"a}{\"a}hdytysilmaa. T{\"a}ll{\"o}in on teht{\"a}v{\"a} valinta, mink{\"a} tilan tarpeeseen ilmaa {"}tuotetaan{"}. T{\"a}ll{\"o}in muiden tilojen l{\"a}mp{\"o}oloja ei voida hallita tarkasti. Liikerakennuksessa s{\"a}{\"a}t{\"o}tulos ei riipu niink{\"a}{\"a}n vuodenajasta, vaan nimenomaan sis{\"a}isten kuormitusten vaihtelusta. Ilmastointij{\"a}rjestelm{\"a}n energiankulutus on selv{\"a}sti riippuvainen j{\"a}rjestelm{\"a}n rakenteesta. Toimistorakennuksessa muuttuvailmavirtaisen j{\"a}rjestelm{\"a}n, jossa ei ole huonekohtaisia j{\"a}lkil{\"a}mmityspattereita, l{\"a}mmitysenergiankulutukseksi saatiin esimerkkitapauksessa (12 °C < tsp 28 °C ja 10 I/s < qy < 40 I/s, sekoitus, ei l{\"a}mm{\"o}n talteenottoa) 50073 kWh, j{\"a}{\"a}hdytysenergiankulutukseksi 2894 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 29658 kWh. Kun j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n lis{\"a}ttiin huonekohtainen j{\"a}lkil{\"a}mmityspatteri, l{\"a}mmitysenergiankulutus oli 45181 kWh, j{\"a}{\"a}hdytysenergiankulutus 5969 kWh ja puhallinenergiankulutus 33493 kWh. Huonekohtaisten j{\"a}lkil{\"a}mmityspattereiden osuus j{\"a}lkil{\"a}mmitysenergiankulutuksesta oli 42 {\%}. J{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a}, jossa on huonekohtaiset j{\"a}lkil{\"a}mmityspatterit, esik{\"a}sittelykoneen l{\"a}mmitysenergiankulutus pienenee LTO:a k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} 26028 kWh:sta 16642 kWh:iin eli 36 {\%}. Kun j{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a} on lis{\"a}ksi keskitetty kostutuksen s{\"a}{\"a}t{\"o}, l{\"a}mmitysenergiankulutus pienenee LTO:n vaikutuksesta 31994 kWh:sta 22915 kWh:iin eli 28 {\%}. Laskelmien mukaan ilman kosteuden s{\"a}{\"a}t{\"o}{\"a} toimistohuoneen suhteellinen kosteus laski tammikuussa alle 10 {\%}:n. Kes{\"a}kuussa suhteellinen kosteus ilman s{\"a}{\"a}t{\"o}{\"a} on noin 35-60 {\%}. Muuttuvailmavirtaisella j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a}, jossa on huonekohtaiset j{\"a}lkil{\"a}mmityspatterit ja keskitetty kostutus, vuoden l{\"a}mmitysenergiankulutukseksi esimerkkitapauksessa (asetusarvo suhteelliselle kosteudelle 32-50 {\%}) saatiin 48591 kWh. Huonekohtaisten j{\"a}lkil{\"a}mmityspattereiden osuus t{\"a}st{\"a} on noin 34 {\%}. J{\"a}{\"a}hdytysenergiankulutukseksi saatiin 21546 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 40796 kWh. Kostutuksen k{\"a}ytt{\"o} kasvattaa l{\"a}mmitysenergiankulutusta noin 8 {\%}. Vastaavasti liikerakennuksissa, joissa on samankokoisia mutta k{\"a}ytt{\"o}tarkoitukseltaan ja tavaltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja, muuttuvailmavirtainen ilmastointij{\"a}rjestelm{\"a}, jossa ei ole huonekohtaista j{\"a}lkil{\"a}mmitysmahdollisuutta, ei laskelmien mukaan pysty pit{\"a}m{\"a}{\"a}n huonel{\"a}mp{\"o}tiloja halutulla alueella.",
keywords = "air conditioning, air conditioning equipment, office buildings, commercial building, control equipment, supervision, temperature, humidity, cooling, energy consumption, air flow, variability, utilization, thermal conditions, HVAC",
author = "Ismo Heimonen and Reijo Kohonen and Katri Katajisto",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3846-3",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "727",
address = "Finland",

}

Heimonen, I, Kohonen, R & Katajisto, K 1991, Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 727, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. / Heimonen, Ismo; Kohonen, Reijo; Katajisto, Katri.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 162 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 727).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa

AU - Heimonen, Ismo

AU - Kohonen, Reijo

AU - Katajisto, Katri

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Ilmastointijärjestelmien säätö voidaan jakaa kolmeen osaan: asetusarvosäätö, yksikköprosessien säätö ja prosessidiagnostiikka. Asetusarvosäädön tehtävänä on tuottaa energiataloudelliset asetusarvot järjestelmälle ja yksikköprosessien säädön tehtävä on toteuttaa nämä asetusarvot. Prosessidiagnostiikka on prosessin toiminnan reaaliaikaista seurantaa, jonka tavoitteena on ennakoida mahdolliset viat ja virheelliset toiminnat jo ennen niiden ilmenemistä. Asetusarvosäädössä ilmastointikoneelta lähtevälle ilmalle annetaan asetusarvot, jotka muuttuvat järjestelmän kuormituksen muuttuessa. Asetusarvosäädön tavoitteena on toisaalta energiankulutuksen minimointi ja toisaalta yksikköprosessien toimintaedellytysten takaaminen. Asetusarvosäädön avulla voidaan toteuttaa myös erilaiset rakennuksen käyttötilanteen muutoksesta aiheutuneet asetusarvomuutokset, esimerkiksi jaksottainen käyttö (yöjäähdytys, jaksottainen lämmitys). Yleistä asetusarvosäätöalgoritmia, joka soveltuu kaikille järjestelmille, ei voida esittää. Asetusarvosäätöalgoritmit ovat järjestelmäkohtaisia. Muuttuvailmavirtaisten ilmastointijärjestelmien toimintaa eri asetusarvosäätöalgoritmeilla tarkasteltiin toimistorakennuksessa ja liikerakennuksessa, joissa oli samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja -tavallaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja. Mikäli kuormitukset eri tiloissa poikkeavat paljon toisistaan, lämpöoloja ei voida hallita keskitetyn ilmankäsittelyn avulla. Mitä yksilöllisemmän säädön mahdollisuutta halutaan, sitä enemmän järjestelmää tulee hajauttaa. Muuttuvailmavirtaisessa järjestelmässä, jossa ei ole ilman jälkilämmitysmahdollisuutta, ilmastointikone tuottaa vain joko lämmitys- tai jäähdytysilmaa. Tällöin on tehtävä valinta, minkä tilan tarpeeseen ilmaa "tuotetaan". Tällöin muiden tilojen lämpöoloja ei voida hallita tarkasti. Liikerakennuksessa säätötulos ei riipu niinkään vuodenajasta, vaan nimenomaan sisäisten kuormitusten vaihtelusta. Ilmastointijärjestelmän energiankulutus on selvästi riippuvainen järjestelmän rakenteesta. Toimistorakennuksessa muuttuvailmavirtaisen järjestelmän, jossa ei ole huonekohtaisia jälkilämmityspattereita, lämmitysenergiankulutukseksi saatiin esimerkkitapauksessa (12 °C < tsp 28 °C ja 10 I/s < qy < 40 I/s, sekoitus, ei lämmön talteenottoa) 50073 kWh, jäähdytysenergiankulutukseksi 2894 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 29658 kWh. Kun järjestelmään lisättiin huonekohtainen jälkilämmityspatteri, lämmitysenergiankulutus oli 45181 kWh, jäähdytysenergiankulutus 5969 kWh ja puhallinenergiankulutus 33493 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus jälkilämmitysenergiankulutuksesta oli 42 %. Järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit, esikäsittelykoneen lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:a käytettäessä 26028 kWh:sta 16642 kWh:iin eli 36 %. Kun järjestelmässä on lisäksi keskitetty kostutuksen säätö, lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:n vaikutuksesta 31994 kWh:sta 22915 kWh:iin eli 28 %. Laskelmien mukaan ilman kosteuden säätöä toimistohuoneen suhteellinen kosteus laski tammikuussa alle 10 %:n. Kesäkuussa suhteellinen kosteus ilman säätöä on noin 35-60 %. Muuttuvailmavirtaisella järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit ja keskitetty kostutus, vuoden lämmitysenergiankulutukseksi esimerkkitapauksessa (asetusarvo suhteelliselle kosteudelle 32-50 %) saatiin 48591 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus tästä on noin 34 %. Jäähdytysenergiankulutukseksi saatiin 21546 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 40796 kWh. Kostutuksen käyttö kasvattaa lämmitysenergiankulutusta noin 8 %. Vastaavasti liikerakennuksissa, joissa on samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja tavaltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja, muuttuvailmavirtainen ilmastointijärjestelmä, jossa ei ole huonekohtaista jälkilämmitysmahdollisuutta, ei laskelmien mukaan pysty pitämään huonelämpötiloja halutulla alueella.

AB - Ilmastointijärjestelmien säätö voidaan jakaa kolmeen osaan: asetusarvosäätö, yksikköprosessien säätö ja prosessidiagnostiikka. Asetusarvosäädön tehtävänä on tuottaa energiataloudelliset asetusarvot järjestelmälle ja yksikköprosessien säädön tehtävä on toteuttaa nämä asetusarvot. Prosessidiagnostiikka on prosessin toiminnan reaaliaikaista seurantaa, jonka tavoitteena on ennakoida mahdolliset viat ja virheelliset toiminnat jo ennen niiden ilmenemistä. Asetusarvosäädössä ilmastointikoneelta lähtevälle ilmalle annetaan asetusarvot, jotka muuttuvat järjestelmän kuormituksen muuttuessa. Asetusarvosäädön tavoitteena on toisaalta energiankulutuksen minimointi ja toisaalta yksikköprosessien toimintaedellytysten takaaminen. Asetusarvosäädön avulla voidaan toteuttaa myös erilaiset rakennuksen käyttötilanteen muutoksesta aiheutuneet asetusarvomuutokset, esimerkiksi jaksottainen käyttö (yöjäähdytys, jaksottainen lämmitys). Yleistä asetusarvosäätöalgoritmia, joka soveltuu kaikille järjestelmille, ei voida esittää. Asetusarvosäätöalgoritmit ovat järjestelmäkohtaisia. Muuttuvailmavirtaisten ilmastointijärjestelmien toimintaa eri asetusarvosäätöalgoritmeilla tarkasteltiin toimistorakennuksessa ja liikerakennuksessa, joissa oli samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja -tavallaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja. Mikäli kuormitukset eri tiloissa poikkeavat paljon toisistaan, lämpöoloja ei voida hallita keskitetyn ilmankäsittelyn avulla. Mitä yksilöllisemmän säädön mahdollisuutta halutaan, sitä enemmän järjestelmää tulee hajauttaa. Muuttuvailmavirtaisessa järjestelmässä, jossa ei ole ilman jälkilämmitysmahdollisuutta, ilmastointikone tuottaa vain joko lämmitys- tai jäähdytysilmaa. Tällöin on tehtävä valinta, minkä tilan tarpeeseen ilmaa "tuotetaan". Tällöin muiden tilojen lämpöoloja ei voida hallita tarkasti. Liikerakennuksessa säätötulos ei riipu niinkään vuodenajasta, vaan nimenomaan sisäisten kuormitusten vaihtelusta. Ilmastointijärjestelmän energiankulutus on selvästi riippuvainen järjestelmän rakenteesta. Toimistorakennuksessa muuttuvailmavirtaisen järjestelmän, jossa ei ole huonekohtaisia jälkilämmityspattereita, lämmitysenergiankulutukseksi saatiin esimerkkitapauksessa (12 °C < tsp 28 °C ja 10 I/s < qy < 40 I/s, sekoitus, ei lämmön talteenottoa) 50073 kWh, jäähdytysenergiankulutukseksi 2894 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 29658 kWh. Kun järjestelmään lisättiin huonekohtainen jälkilämmityspatteri, lämmitysenergiankulutus oli 45181 kWh, jäähdytysenergiankulutus 5969 kWh ja puhallinenergiankulutus 33493 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus jälkilämmitysenergiankulutuksesta oli 42 %. Järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit, esikäsittelykoneen lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:a käytettäessä 26028 kWh:sta 16642 kWh:iin eli 36 %. Kun järjestelmässä on lisäksi keskitetty kostutuksen säätö, lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:n vaikutuksesta 31994 kWh:sta 22915 kWh:iin eli 28 %. Laskelmien mukaan ilman kosteuden säätöä toimistohuoneen suhteellinen kosteus laski tammikuussa alle 10 %:n. Kesäkuussa suhteellinen kosteus ilman säätöä on noin 35-60 %. Muuttuvailmavirtaisella järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit ja keskitetty kostutus, vuoden lämmitysenergiankulutukseksi esimerkkitapauksessa (asetusarvo suhteelliselle kosteudelle 32-50 %) saatiin 48591 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus tästä on noin 34 %. Jäähdytysenergiankulutukseksi saatiin 21546 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 40796 kWh. Kostutuksen käyttö kasvattaa lämmitysenergiankulutusta noin 8 %. Vastaavasti liikerakennuksissa, joissa on samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja tavaltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja, muuttuvailmavirtainen ilmastointijärjestelmä, jossa ei ole huonekohtaista jälkilämmitysmahdollisuutta, ei laskelmien mukaan pysty pitämään huonelämpötiloja halutulla alueella.

KW - air conditioning

KW - air conditioning equipment

KW - office buildings

KW - commercial building

KW - control equipment

KW - supervision

KW - temperature

KW - humidity

KW - cooling

KW - energy consumption

KW - air flow

KW - variability

KW - utilization

KW - thermal conditions

KW - HVAC

M3 - Report

SN - 951-38-3846-3

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heimonen I, Kohonen R, Katajisto K. Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 162 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 727).