Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa

Ismo Heimonen, Reijo Kohonen, Katri Katajisto

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Ilmastointijärjestelmien säätö voidaan jakaa kolmeen osaan: asetusarvosäätö, yksikköprosessien säätö ja prosessidiagnostiikka. Asetusarvosäädön tehtävänä on tuottaa energiataloudelliset asetusarvot järjestelmälle ja yksikköprosessien säädön tehtävä on toteuttaa nämä asetusarvot. Prosessidiagnostiikka on prosessin toiminnan reaaliaikaista seurantaa, jonka tavoitteena on ennakoida mahdolliset viat ja virheelliset toiminnat jo ennen niiden ilmenemistä. Asetusarvosäädössä ilmastointikoneelta lähtevälle ilmalle annetaan asetusarvot, jotka muuttuvat järjestelmän kuormituksen muuttuessa. Asetusarvosäädön tavoitteena on toisaalta energiankulutuksen minimointi ja toisaalta yksikköprosessien toimintaedellytysten takaaminen. Asetusarvosäädön avulla voidaan toteuttaa myös erilaiset rakennuksen käyttötilanteen muutoksesta aiheutuneet asetusarvomuutokset, esimerkiksi jaksottainen käyttö (yöjäähdytys, jaksottainen lämmitys). Yleistä asetusarvosäätöalgoritmia, joka soveltuu kaikille järjestelmille, ei voida esittää. Asetusarvosäätöalgoritmit ovat järjestelmäkohtaisia. Muuttuvailmavirtaisten ilmastointijärjestelmien toimintaa eri asetusarvosäätöalgoritmeilla tarkasteltiin toimistorakennuksessa ja liikerakennuksessa, joissa oli samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja -tavallaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja. Mikäli kuormitukset eri tiloissa poikkeavat paljon toisistaan, lämpöoloja ei voida hallita keskitetyn ilmankäsittelyn avulla. Mitä yksilöllisemmän säädön mahdollisuutta halutaan, sitä enemmän järjestelmää tulee hajauttaa. Muuttuvailmavirtaisessa järjestelmässä, jossa ei ole ilman jälkilämmitysmahdollisuutta, ilmastointikone tuottaa vain joko lämmitys- tai jäähdytysilmaa. Tällöin on tehtävä valinta, minkä tilan tarpeeseen ilmaa "tuotetaan". Tällöin muiden tilojen lämpöoloja ei voida hallita tarkasti. Liikerakennuksessa säätötulos ei riipu niinkään vuodenajasta, vaan nimenomaan sisäisten kuormitusten vaihtelusta. Ilmastointijärjestelmän energiankulutus on selvästi riippuvainen järjestelmän rakenteesta. Toimistorakennuksessa muuttuvailmavirtaisen järjestelmän, jossa ei ole huonekohtaisia jälkilämmityspattereita, lämmitysenergiankulutukseksi saatiin esimerkkitapauksessa (12 °C < tsp 28 °C ja 10 I/s < qy < 40 I/s, sekoitus, ei lämmön talteenottoa) 50073 kWh, jäähdytysenergiankulutukseksi 2894 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 29658 kWh. Kun järjestelmään lisättiin huonekohtainen jälkilämmityspatteri, lämmitysenergiankulutus oli 45181 kWh, jäähdytysenergiankulutus 5969 kWh ja puhallinenergiankulutus 33493 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus jälkilämmitysenergiankulutuksesta oli 42 %. Järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit, esikäsittelykoneen lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:a käytettäessä 26028 kWh:sta 16642 kWh:iin eli 36 %. Kun järjestelmässä on lisäksi keskitetty kostutuksen säätö, lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:n vaikutuksesta 31994 kWh:sta 22915 kWh:iin eli 28 %. Laskelmien mukaan ilman kosteuden säätöä toimistohuoneen suhteellinen kosteus laski tammikuussa alle 10 %:n. Kesäkuussa suhteellinen kosteus ilman säätöä on noin 35-60 %. Muuttuvailmavirtaisella järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit ja keskitetty kostutus, vuoden lämmitysenergiankulutukseksi esimerkkitapauksessa (asetusarvo suhteelliselle kosteudelle 32-50 %) saatiin 48591 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus tästä on noin 34 %. Jäähdytysenergiankulutukseksi saatiin 21546 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 40796 kWh. Kostutuksen käyttö kasvattaa lämmitysenergiankulutusta noin 8 %. Vastaavasti liikerakennuksissa, joissa on samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja tavaltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja, muuttuvailmavirtainen ilmastointijärjestelmä, jossa ei ole huonekohtaista jälkilämmitysmahdollisuutta, ei laskelmien mukaan pysty pitämään huonelämpötiloja halutulla alueella.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages162
    ISBN (Print)951-38-3846-3
    Publication statusPublished - 1991
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
    Number727
    ISSN0358-5077

    Fingerprint

    Air Conditioning
    Air
    Mink
    xylometazoline

    Keywords

    • air conditioning
    • air conditioning equipment
    • office buildings
    • commercial building
    • control equipment
    • supervision
    • temperature
    • humidity
    • cooling
    • energy consumption
    • air flow
    • variability
    • utilization
    • thermal conditions
    • HVAC

    Cite this

    Heimonen, I., Kohonen, R., & Katajisto, K. (1991). Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 727
    Heimonen, Ismo ; Kohonen, Reijo ; Katajisto, Katri. / Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 162 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 727).
    @book{14b7f61586224c05b897ab17ffc1f1f1,
    title = "Muuttuvailmavirtaisen ilmastointij{\"a}rjestelm{\"a}n asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o} toimistorakennuksessa",
    abstract = "Ilmastointij{\"a}rjestelmien s{\"a}{\"a}t{\"o} voidaan jakaa kolmeen osaan: asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o}, yksikk{\"o}prosessien s{\"a}{\"a}t{\"o} ja prosessidiagnostiikka. Asetusarvos{\"a}{\"a}d{\"o}n teht{\"a}v{\"a}n{\"a} on tuottaa energiataloudelliset asetusarvot j{\"a}rjestelm{\"a}lle ja yksikk{\"o}prosessien s{\"a}{\"a}d{\"o}n teht{\"a}v{\"a} on toteuttaa n{\"a}m{\"a} asetusarvot. Prosessidiagnostiikka on prosessin toiminnan reaaliaikaista seurantaa, jonka tavoitteena on ennakoida mahdolliset viat ja virheelliset toiminnat jo ennen niiden ilmenemist{\"a}. Asetusarvos{\"a}{\"a}d{\"o}ss{\"a} ilmastointikoneelta l{\"a}htev{\"a}lle ilmalle annetaan asetusarvot, jotka muuttuvat j{\"a}rjestelm{\"a}n kuormituksen muuttuessa. Asetusarvos{\"a}{\"a}d{\"o}n tavoitteena on toisaalta energiankulutuksen minimointi ja toisaalta yksikk{\"o}prosessien toimintaedellytysten takaaminen. Asetusarvos{\"a}{\"a}d{\"o}n avulla voidaan toteuttaa my{\"o}s erilaiset rakennuksen k{\"a}ytt{\"o}tilanteen muutoksesta aiheutuneet asetusarvomuutokset, esimerkiksi jaksottainen k{\"a}ytt{\"o} (y{\"o}j{\"a}{\"a}hdytys, jaksottainen l{\"a}mmitys). Yleist{\"a} asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o}algoritmia, joka soveltuu kaikille j{\"a}rjestelmille, ei voida esitt{\"a}{\"a}. Asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o}algoritmit ovat j{\"a}rjestelm{\"a}kohtaisia. Muuttuvailmavirtaisten ilmastointij{\"a}rjestelmien toimintaa eri asetusarvos{\"a}{\"a}t{\"o}algoritmeilla tarkasteltiin toimistorakennuksessa ja liikerakennuksessa, joissa oli samankokoisia mutta k{\"a}ytt{\"o}tarkoitukseltaan ja -tavallaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja. Mik{\"a}li kuormitukset eri tiloissa poikkeavat paljon toisistaan, l{\"a}mp{\"o}oloja ei voida hallita keskitetyn ilmank{\"a}sittelyn avulla. Mit{\"a} yksil{\"o}llisemm{\"a}n s{\"a}{\"a}d{\"o}n mahdollisuutta halutaan, sit{\"a} enemm{\"a}n j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} tulee hajauttaa. Muuttuvailmavirtaisessa j{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a}, jossa ei ole ilman j{\"a}lkil{\"a}mmitysmahdollisuutta, ilmastointikone tuottaa vain joko l{\"a}mmitys- tai j{\"a}{\"a}hdytysilmaa. T{\"a}ll{\"o}in on teht{\"a}v{\"a} valinta, mink{\"a} tilan tarpeeseen ilmaa {"}tuotetaan{"}. T{\"a}ll{\"o}in muiden tilojen l{\"a}mp{\"o}oloja ei voida hallita tarkasti. Liikerakennuksessa s{\"a}{\"a}t{\"o}tulos ei riipu niink{\"a}{\"a}n vuodenajasta, vaan nimenomaan sis{\"a}isten kuormitusten vaihtelusta. Ilmastointij{\"a}rjestelm{\"a}n energiankulutus on selv{\"a}sti riippuvainen j{\"a}rjestelm{\"a}n rakenteesta. Toimistorakennuksessa muuttuvailmavirtaisen j{\"a}rjestelm{\"a}n, jossa ei ole huonekohtaisia j{\"a}lkil{\"a}mmityspattereita, l{\"a}mmitysenergiankulutukseksi saatiin esimerkkitapauksessa (12 °C < tsp 28 °C ja 10 I/s < qy < 40 I/s, sekoitus, ei l{\"a}mm{\"o}n talteenottoa) 50073 kWh, j{\"a}{\"a}hdytysenergiankulutukseksi 2894 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 29658 kWh. Kun j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n lis{\"a}ttiin huonekohtainen j{\"a}lkil{\"a}mmityspatteri, l{\"a}mmitysenergiankulutus oli 45181 kWh, j{\"a}{\"a}hdytysenergiankulutus 5969 kWh ja puhallinenergiankulutus 33493 kWh. Huonekohtaisten j{\"a}lkil{\"a}mmityspattereiden osuus j{\"a}lkil{\"a}mmitysenergiankulutuksesta oli 42 {\%}. J{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a}, jossa on huonekohtaiset j{\"a}lkil{\"a}mmityspatterit, esik{\"a}sittelykoneen l{\"a}mmitysenergiankulutus pienenee LTO:a k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} 26028 kWh:sta 16642 kWh:iin eli 36 {\%}. Kun j{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a} on lis{\"a}ksi keskitetty kostutuksen s{\"a}{\"a}t{\"o}, l{\"a}mmitysenergiankulutus pienenee LTO:n vaikutuksesta 31994 kWh:sta 22915 kWh:iin eli 28 {\%}. Laskelmien mukaan ilman kosteuden s{\"a}{\"a}t{\"o}{\"a} toimistohuoneen suhteellinen kosteus laski tammikuussa alle 10 {\%}:n. Kes{\"a}kuussa suhteellinen kosteus ilman s{\"a}{\"a}t{\"o}{\"a} on noin 35-60 {\%}. Muuttuvailmavirtaisella j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a}, jossa on huonekohtaiset j{\"a}lkil{\"a}mmityspatterit ja keskitetty kostutus, vuoden l{\"a}mmitysenergiankulutukseksi esimerkkitapauksessa (asetusarvo suhteelliselle kosteudelle 32-50 {\%}) saatiin 48591 kWh. Huonekohtaisten j{\"a}lkil{\"a}mmityspattereiden osuus t{\"a}st{\"a} on noin 34 {\%}. J{\"a}{\"a}hdytysenergiankulutukseksi saatiin 21546 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 40796 kWh. Kostutuksen k{\"a}ytt{\"o} kasvattaa l{\"a}mmitysenergiankulutusta noin 8 {\%}. Vastaavasti liikerakennuksissa, joissa on samankokoisia mutta k{\"a}ytt{\"o}tarkoitukseltaan ja tavaltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja, muuttuvailmavirtainen ilmastointij{\"a}rjestelm{\"a}, jossa ei ole huonekohtaista j{\"a}lkil{\"a}mmitysmahdollisuutta, ei laskelmien mukaan pysty pit{\"a}m{\"a}{\"a}n huonel{\"a}mp{\"o}tiloja halutulla alueella.",
    keywords = "air conditioning, air conditioning equipment, office buildings, commercial building, control equipment, supervision, temperature, humidity, cooling, energy consumption, air flow, variability, utilization, thermal conditions, HVAC",
    author = "Ismo Heimonen and Reijo Kohonen and Katri Katajisto",
    year = "1991",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-3846-3",
    series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "727",
    address = "Finland",

    }

    Heimonen, I, Kohonen, R & Katajisto, K 1991, Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 727, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. / Heimonen, Ismo; Kohonen, Reijo; Katajisto, Katri.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 162 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 727).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa

    AU - Heimonen, Ismo

    AU - Kohonen, Reijo

    AU - Katajisto, Katri

    PY - 1991

    Y1 - 1991

    N2 - Ilmastointijärjestelmien säätö voidaan jakaa kolmeen osaan: asetusarvosäätö, yksikköprosessien säätö ja prosessidiagnostiikka. Asetusarvosäädön tehtävänä on tuottaa energiataloudelliset asetusarvot järjestelmälle ja yksikköprosessien säädön tehtävä on toteuttaa nämä asetusarvot. Prosessidiagnostiikka on prosessin toiminnan reaaliaikaista seurantaa, jonka tavoitteena on ennakoida mahdolliset viat ja virheelliset toiminnat jo ennen niiden ilmenemistä. Asetusarvosäädössä ilmastointikoneelta lähtevälle ilmalle annetaan asetusarvot, jotka muuttuvat järjestelmän kuormituksen muuttuessa. Asetusarvosäädön tavoitteena on toisaalta energiankulutuksen minimointi ja toisaalta yksikköprosessien toimintaedellytysten takaaminen. Asetusarvosäädön avulla voidaan toteuttaa myös erilaiset rakennuksen käyttötilanteen muutoksesta aiheutuneet asetusarvomuutokset, esimerkiksi jaksottainen käyttö (yöjäähdytys, jaksottainen lämmitys). Yleistä asetusarvosäätöalgoritmia, joka soveltuu kaikille järjestelmille, ei voida esittää. Asetusarvosäätöalgoritmit ovat järjestelmäkohtaisia. Muuttuvailmavirtaisten ilmastointijärjestelmien toimintaa eri asetusarvosäätöalgoritmeilla tarkasteltiin toimistorakennuksessa ja liikerakennuksessa, joissa oli samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja -tavallaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja. Mikäli kuormitukset eri tiloissa poikkeavat paljon toisistaan, lämpöoloja ei voida hallita keskitetyn ilmankäsittelyn avulla. Mitä yksilöllisemmän säädön mahdollisuutta halutaan, sitä enemmän järjestelmää tulee hajauttaa. Muuttuvailmavirtaisessa järjestelmässä, jossa ei ole ilman jälkilämmitysmahdollisuutta, ilmastointikone tuottaa vain joko lämmitys- tai jäähdytysilmaa. Tällöin on tehtävä valinta, minkä tilan tarpeeseen ilmaa "tuotetaan". Tällöin muiden tilojen lämpöoloja ei voida hallita tarkasti. Liikerakennuksessa säätötulos ei riipu niinkään vuodenajasta, vaan nimenomaan sisäisten kuormitusten vaihtelusta. Ilmastointijärjestelmän energiankulutus on selvästi riippuvainen järjestelmän rakenteesta. Toimistorakennuksessa muuttuvailmavirtaisen järjestelmän, jossa ei ole huonekohtaisia jälkilämmityspattereita, lämmitysenergiankulutukseksi saatiin esimerkkitapauksessa (12 °C < tsp 28 °C ja 10 I/s < qy < 40 I/s, sekoitus, ei lämmön talteenottoa) 50073 kWh, jäähdytysenergiankulutukseksi 2894 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 29658 kWh. Kun järjestelmään lisättiin huonekohtainen jälkilämmityspatteri, lämmitysenergiankulutus oli 45181 kWh, jäähdytysenergiankulutus 5969 kWh ja puhallinenergiankulutus 33493 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus jälkilämmitysenergiankulutuksesta oli 42 %. Järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit, esikäsittelykoneen lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:a käytettäessä 26028 kWh:sta 16642 kWh:iin eli 36 %. Kun järjestelmässä on lisäksi keskitetty kostutuksen säätö, lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:n vaikutuksesta 31994 kWh:sta 22915 kWh:iin eli 28 %. Laskelmien mukaan ilman kosteuden säätöä toimistohuoneen suhteellinen kosteus laski tammikuussa alle 10 %:n. Kesäkuussa suhteellinen kosteus ilman säätöä on noin 35-60 %. Muuttuvailmavirtaisella järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit ja keskitetty kostutus, vuoden lämmitysenergiankulutukseksi esimerkkitapauksessa (asetusarvo suhteelliselle kosteudelle 32-50 %) saatiin 48591 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus tästä on noin 34 %. Jäähdytysenergiankulutukseksi saatiin 21546 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 40796 kWh. Kostutuksen käyttö kasvattaa lämmitysenergiankulutusta noin 8 %. Vastaavasti liikerakennuksissa, joissa on samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja tavaltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja, muuttuvailmavirtainen ilmastointijärjestelmä, jossa ei ole huonekohtaista jälkilämmitysmahdollisuutta, ei laskelmien mukaan pysty pitämään huonelämpötiloja halutulla alueella.

    AB - Ilmastointijärjestelmien säätö voidaan jakaa kolmeen osaan: asetusarvosäätö, yksikköprosessien säätö ja prosessidiagnostiikka. Asetusarvosäädön tehtävänä on tuottaa energiataloudelliset asetusarvot järjestelmälle ja yksikköprosessien säädön tehtävä on toteuttaa nämä asetusarvot. Prosessidiagnostiikka on prosessin toiminnan reaaliaikaista seurantaa, jonka tavoitteena on ennakoida mahdolliset viat ja virheelliset toiminnat jo ennen niiden ilmenemistä. Asetusarvosäädössä ilmastointikoneelta lähtevälle ilmalle annetaan asetusarvot, jotka muuttuvat järjestelmän kuormituksen muuttuessa. Asetusarvosäädön tavoitteena on toisaalta energiankulutuksen minimointi ja toisaalta yksikköprosessien toimintaedellytysten takaaminen. Asetusarvosäädön avulla voidaan toteuttaa myös erilaiset rakennuksen käyttötilanteen muutoksesta aiheutuneet asetusarvomuutokset, esimerkiksi jaksottainen käyttö (yöjäähdytys, jaksottainen lämmitys). Yleistä asetusarvosäätöalgoritmia, joka soveltuu kaikille järjestelmille, ei voida esittää. Asetusarvosäätöalgoritmit ovat järjestelmäkohtaisia. Muuttuvailmavirtaisten ilmastointijärjestelmien toimintaa eri asetusarvosäätöalgoritmeilla tarkasteltiin toimistorakennuksessa ja liikerakennuksessa, joissa oli samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja -tavallaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja. Mikäli kuormitukset eri tiloissa poikkeavat paljon toisistaan, lämpöoloja ei voida hallita keskitetyn ilmankäsittelyn avulla. Mitä yksilöllisemmän säädön mahdollisuutta halutaan, sitä enemmän järjestelmää tulee hajauttaa. Muuttuvailmavirtaisessa järjestelmässä, jossa ei ole ilman jälkilämmitysmahdollisuutta, ilmastointikone tuottaa vain joko lämmitys- tai jäähdytysilmaa. Tällöin on tehtävä valinta, minkä tilan tarpeeseen ilmaa "tuotetaan". Tällöin muiden tilojen lämpöoloja ei voida hallita tarkasti. Liikerakennuksessa säätötulos ei riipu niinkään vuodenajasta, vaan nimenomaan sisäisten kuormitusten vaihtelusta. Ilmastointijärjestelmän energiankulutus on selvästi riippuvainen järjestelmän rakenteesta. Toimistorakennuksessa muuttuvailmavirtaisen järjestelmän, jossa ei ole huonekohtaisia jälkilämmityspattereita, lämmitysenergiankulutukseksi saatiin esimerkkitapauksessa (12 °C < tsp 28 °C ja 10 I/s < qy < 40 I/s, sekoitus, ei lämmön talteenottoa) 50073 kWh, jäähdytysenergiankulutukseksi 2894 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 29658 kWh. Kun järjestelmään lisättiin huonekohtainen jälkilämmityspatteri, lämmitysenergiankulutus oli 45181 kWh, jäähdytysenergiankulutus 5969 kWh ja puhallinenergiankulutus 33493 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus jälkilämmitysenergiankulutuksesta oli 42 %. Järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit, esikäsittelykoneen lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:a käytettäessä 26028 kWh:sta 16642 kWh:iin eli 36 %. Kun järjestelmässä on lisäksi keskitetty kostutuksen säätö, lämmitysenergiankulutus pienenee LTO:n vaikutuksesta 31994 kWh:sta 22915 kWh:iin eli 28 %. Laskelmien mukaan ilman kosteuden säätöä toimistohuoneen suhteellinen kosteus laski tammikuussa alle 10 %:n. Kesäkuussa suhteellinen kosteus ilman säätöä on noin 35-60 %. Muuttuvailmavirtaisella järjestelmällä, jossa on huonekohtaiset jälkilämmityspatterit ja keskitetty kostutus, vuoden lämmitysenergiankulutukseksi esimerkkitapauksessa (asetusarvo suhteelliselle kosteudelle 32-50 %) saatiin 48591 kWh. Huonekohtaisten jälkilämmityspattereiden osuus tästä on noin 34 %. Jäähdytysenergiankulutukseksi saatiin 21546 kWh ja puhallinenergiankulutukseksi 40796 kWh. Kostutuksen käyttö kasvattaa lämmitysenergiankulutusta noin 8 %. Vastaavasti liikerakennuksissa, joissa on samankokoisia mutta käyttötarkoitukseltaan ja tavaltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia tiloja, muuttuvailmavirtainen ilmastointijärjestelmä, jossa ei ole huonekohtaista jälkilämmitysmahdollisuutta, ei laskelmien mukaan pysty pitämään huonelämpötiloja halutulla alueella.

    KW - air conditioning

    KW - air conditioning equipment

    KW - office buildings

    KW - commercial building

    KW - control equipment

    KW - supervision

    KW - temperature

    KW - humidity

    KW - cooling

    KW - energy consumption

    KW - air flow

    KW - variability

    KW - utilization

    KW - thermal conditions

    KW - HVAC

    M3 - Report

    SN - 951-38-3846-3

    T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

    BT - Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Heimonen I, Kohonen R, Katajisto K. Muuttuvailmavirtaisen ilmastointijärjestelmän asetusarvosäätö toimistorakennuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 162 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 727).