Muuttuvien nopeusrajoitusten kannattavuuden tarkastelu kaksikaistaisella tiellä. Esimerkkitapaus valtatie 7 (E18) Kotka-Pyhtää

Marko Nokkala; Anna Schirokoff

Muuttuvien nopeusrajoitusten kannattavuuden tarkastelu kaksikaistaisella tiellä. Esimerkkitapaus valtatie 7 (E18) Kotka-Pyhtää

Translated title of the contribution: The profitability of weather controlled speed limits on two-lane road. Case main 7 (E18) between Kotka and Pyhtää

Marko Nokkala, Anna Schirokoff

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tämä raportti käsittelee hankearviointia Kotka-Pyhtää tien muuttuvien nope- usrajoitusten tapaustutkimuksen pohjalta. Perinteisen hyötykustannusana- lyysiin perustuvan tarkastelun lisäksi otettiin huomioon analyysiin liittyviä on- gelmakohtia sekä uusia vaihtoehtoisia menetelmiä, joita toistaiseksi ei ole laajamittaisesti hankearvioinnissa käytetty. Raportin ensimmäisessä osassa selvitettiin sääohjatun tien yhteiskunnallista kannattavuutta Kotka-Pyhtää tien sekaliikennetie- ja moottoriliikennetie- osuuksilla. Tutkimuksen menetelmät ja lähestymistapa pohjautuivat tässä osassa aikaisempiin tutkimuksiin, joissa oli selvitetty sääohjatun tien muiden osuuksien yhteiskuntataloudellisuutta. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että sääohjatun tien yhteiskuntata- loudellinen kannattavuus ei ole hyvä hyötykustannustarkastelulla mitattuna. Osakustannustekijöinä tarkastelussa olivat onnettomuus-, aika-, ajoneuvo-, melu-, päästö ja asfalttipäällysteen kustannukset. Yhteiskuntataloudellisessa tarkastelussa kannattavuutta heikentää laskeneista nopeuksista johtuva matka-ajan kasvu, joka pienentää syntyviä yhteiskuntataloudellisia säästöjä. Suurimmat säästöt syntyvät onnettomuuskustannusten alenemisesta. Raportin toisessa osassa tutkittiin sekä herkkyysanalyysin että langattoman tiedonsiirron vaihtoehdon pohjalta sääohjatun tien kannattavuutta. Näiden laajennusten hyötykustannustarkasteluun voidaan todeta muuttavan perin- teistä analyysiä sekä niiltä osin, joilla arvostuseriä voidaan muuttaa että niin, että kahta vaihtoehtoista investoinnin toteuttamistapaa voidaan vertailla kes- kenään. Jotta hyötykustannussuhde saataisiin kannattavaksi, tulisi muuttuvi- en kustannusten tien ylläpidosta alentua merkittävästi, mikä ei ole realistinen oletus. Toisaalta kasvavat liikenteen määrät ja alenevat keskinopeudet voi- vat vähentää onnettomuusriskiä ja kasvattaa yhteiskuntataloudellisia sääs- töjä. Raportin toisessa osassa käsiteltiin perinteisen hyötykustannustarkastelun lisäksi vaihtoehtoisia lähestymistapoja hankearvioinnissa soveltaen Capital Asset Pricing Modelia (CAPM). Tämäkään tarkastelu ei muuttanut hanketta kannattavaksi, mutta paransi hyötykustannussuhdetta perinteisiin tarkaste- luihin nähden. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin lyhyesti monikriteerianalyysiä ei-taloudelliseen tarkasteluun pohjautuvana hankearviointimenetelmänä.

Translated title of the contribution	The profitability of weather controlled speed limits on two-lane road. Case main 7 (E18) between Kotka and Pyhtää
Original language	Finnish
Place of Publication	Helsinki
Publisher	Tiehallinto
Number of pages	53
ISBN (Print)	951-726-801-7
Publication status	Published - 2001
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Tiehallinnon selvityksiä
Number	52/2001
ISSN	1457-9871

Keywords

weather controlled road
investment calculations
variable speed limit
socio-economic profitability

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

Cite this

@book{4dcfc896bbdd47c6af84a3902cbe2236,

title = "Muuttuvien nopeusrajoitusten kannattavuuden tarkastelu kaksikaistaisella tiell{\"a}. Esimerkkitapaus valtatie 7 (E18) Kotka-Pyht{\"a}{\"a}",

abstract = "T{\"a}m{\"a} raportti k{\"a}sittelee hankearviointia Kotka-Pyht{\"a}{\"a} tien muuttuvien nope- usrajoitusten tapaustutkimuksen pohjalta. Perinteisen hy{\"o}tykustannusana- lyysiin perustuvan tarkastelun lis{\"a}ksi otettiin huomioon analyysiin liittyvi{\"a} on- gelmakohtia sek{\"a} uusia vaihtoehtoisia menetelmi{\"a}, joita toistaiseksi ei ole laajamittaisesti hankearvioinnissa k{\"a}ytetty. Raportin ensimm{\"a}isess{\"a} osassa selvitettiin s{\"a}{\"a}ohjatun tien yhteiskunnallista kannattavuutta Kotka-Pyht{\"a}{\"a} tien sekaliikennetie- ja moottoriliikennetie- osuuksilla. Tutkimuksen menetelm{\"a}t ja l{\"a}hestymistapa pohjautuivat t{\"a}ss{\"a} osassa aikaisempiin tutkimuksiin, joissa oli selvitetty s{\"a}{\"a}ohjatun tien muiden osuuksien yhteiskuntataloudellisuutta. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, ett{\"a} s{\"a}{\"a}ohjatun tien yhteiskuntata- loudellinen kannattavuus ei ole hyv{\"a} hy{\"o}tykustannustarkastelulla mitattuna. Osakustannustekij{\"o}in{\"a} tarkastelussa olivat onnettomuus-, aika-, ajoneuvo-, melu-, p{\"a}{\"a}st{\"o} ja asfalttip{\"a}{\"a}llysteen kustannukset. Yhteiskuntataloudellisessa tarkastelussa kannattavuutta heikent{\"a}{\"a} laskeneista nopeuksista johtuva matka-ajan kasvu, joka pienent{\"a}{\"a} syntyvi{\"a} yhteiskuntataloudellisia s{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Suurimmat s{\"a}{\"a}st{\"o}t syntyv{\"a}t onnettomuuskustannusten alenemisesta. Raportin toisessa osassa tutkittiin sek{\"a} herkkyysanalyysin ett{\"a} langattoman tiedonsiirron vaihtoehdon pohjalta s{\"a}{\"a}ohjatun tien kannattavuutta. N{\"a}iden laajennusten hy{\"o}tykustannustarkasteluun voidaan todeta muuttavan perin- teist{\"a} analyysi{\"a} sek{\"a} niilt{\"a} osin, joilla arvostuseri{\"a} voidaan muuttaa ett{\"a} niin, ett{\"a} kahta vaihtoehtoista investoinnin toteuttamistapaa voidaan vertailla kes- ken{\"a}{\"a}n. Jotta hy{\"o}tykustannussuhde saataisiin kannattavaksi, tulisi muuttuvi- en kustannusten tien yll{\"a}pidosta alentua merkitt{\"a}v{\"a}sti, mik{\"a} ei ole realistinen oletus. Toisaalta kasvavat liikenteen m{\"a}{\"a}r{\"a}t ja alenevat keskinopeudet voi- vat v{\"a}hent{\"a}{\"a} onnettomuusriski{\"a} ja kasvattaa yhteiskuntataloudellisia s{\"a}{\"a}s- t{\"o}j{\"a}. Raportin toisessa osassa k{\"a}siteltiin perinteisen hy{\"o}tykustannustarkastelun lis{\"a}ksi vaihtoehtoisia l{\"a}hestymistapoja hankearvioinnissa soveltaen Capital Asset Pricing Modelia (CAPM). T{\"a}m{\"a}k{\"a}{\"a}n tarkastelu ei muuttanut hanketta kannattavaksi, mutta paransi hy{\"o}tykustannussuhdetta perinteisiin tarkaste- luihin n{\"a}hden. Lis{\"a}ksi tutkimuksessa k{\"a}siteltiin lyhyesti monikriteerianalyysi{\"a} ei-taloudelliseen tarkasteluun pohjautuvana hankearviointimenetelm{\"a}n{\"a}.",

keywords = "weather controlled road, investment calculations, variable speed limit, socio-economic profitability",

author = "Marko Nokkala and Anna Schirokoff",

year = "2001",

language = "Finnish",

isbn = "951-726-801-7",

series = "Tiehallinnon selvityksi{\"a}",

number = "52/2001",

publisher = "Tiehallinto",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Muuttuvien nopeusrajoitusten kannattavuuden tarkastelu kaksikaistaisella tiellä. Esimerkkitapaus valtatie 7 (E18) Kotka-Pyhtää

AU - Nokkala, Marko

AU - Schirokoff, Anna

PY - 2001

Y1 - 2001

N2 - Tämä raportti käsittelee hankearviointia Kotka-Pyhtää tien muuttuvien nope- usrajoitusten tapaustutkimuksen pohjalta. Perinteisen hyötykustannusana- lyysiin perustuvan tarkastelun lisäksi otettiin huomioon analyysiin liittyviä on- gelmakohtia sekä uusia vaihtoehtoisia menetelmiä, joita toistaiseksi ei ole laajamittaisesti hankearvioinnissa käytetty. Raportin ensimmäisessä osassa selvitettiin sääohjatun tien yhteiskunnallista kannattavuutta Kotka-Pyhtää tien sekaliikennetie- ja moottoriliikennetie- osuuksilla. Tutkimuksen menetelmät ja lähestymistapa pohjautuivat tässä osassa aikaisempiin tutkimuksiin, joissa oli selvitetty sääohjatun tien muiden osuuksien yhteiskuntataloudellisuutta. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että sääohjatun tien yhteiskuntata- loudellinen kannattavuus ei ole hyvä hyötykustannustarkastelulla mitattuna. Osakustannustekijöinä tarkastelussa olivat onnettomuus-, aika-, ajoneuvo-, melu-, päästö ja asfalttipäällysteen kustannukset. Yhteiskuntataloudellisessa tarkastelussa kannattavuutta heikentää laskeneista nopeuksista johtuva matka-ajan kasvu, joka pienentää syntyviä yhteiskuntataloudellisia säästöjä. Suurimmat säästöt syntyvät onnettomuuskustannusten alenemisesta. Raportin toisessa osassa tutkittiin sekä herkkyysanalyysin että langattoman tiedonsiirron vaihtoehdon pohjalta sääohjatun tien kannattavuutta. Näiden laajennusten hyötykustannustarkasteluun voidaan todeta muuttavan perin- teistä analyysiä sekä niiltä osin, joilla arvostuseriä voidaan muuttaa että niin, että kahta vaihtoehtoista investoinnin toteuttamistapaa voidaan vertailla kes- kenään. Jotta hyötykustannussuhde saataisiin kannattavaksi, tulisi muuttuvi- en kustannusten tien ylläpidosta alentua merkittävästi, mikä ei ole realistinen oletus. Toisaalta kasvavat liikenteen määrät ja alenevat keskinopeudet voi- vat vähentää onnettomuusriskiä ja kasvattaa yhteiskuntataloudellisia sääs- töjä. Raportin toisessa osassa käsiteltiin perinteisen hyötykustannustarkastelun lisäksi vaihtoehtoisia lähestymistapoja hankearvioinnissa soveltaen Capital Asset Pricing Modelia (CAPM). Tämäkään tarkastelu ei muuttanut hanketta kannattavaksi, mutta paransi hyötykustannussuhdetta perinteisiin tarkaste- luihin nähden. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin lyhyesti monikriteerianalyysiä ei-taloudelliseen tarkasteluun pohjautuvana hankearviointimenetelmänä.

AB - Tämä raportti käsittelee hankearviointia Kotka-Pyhtää tien muuttuvien nope- usrajoitusten tapaustutkimuksen pohjalta. Perinteisen hyötykustannusana- lyysiin perustuvan tarkastelun lisäksi otettiin huomioon analyysiin liittyviä on- gelmakohtia sekä uusia vaihtoehtoisia menetelmiä, joita toistaiseksi ei ole laajamittaisesti hankearvioinnissa käytetty. Raportin ensimmäisessä osassa selvitettiin sääohjatun tien yhteiskunnallista kannattavuutta Kotka-Pyhtää tien sekaliikennetie- ja moottoriliikennetie- osuuksilla. Tutkimuksen menetelmät ja lähestymistapa pohjautuivat tässä osassa aikaisempiin tutkimuksiin, joissa oli selvitetty sääohjatun tien muiden osuuksien yhteiskuntataloudellisuutta. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että sääohjatun tien yhteiskuntata- loudellinen kannattavuus ei ole hyvä hyötykustannustarkastelulla mitattuna. Osakustannustekijöinä tarkastelussa olivat onnettomuus-, aika-, ajoneuvo-, melu-, päästö ja asfalttipäällysteen kustannukset. Yhteiskuntataloudellisessa tarkastelussa kannattavuutta heikentää laskeneista nopeuksista johtuva matka-ajan kasvu, joka pienentää syntyviä yhteiskuntataloudellisia säästöjä. Suurimmat säästöt syntyvät onnettomuuskustannusten alenemisesta. Raportin toisessa osassa tutkittiin sekä herkkyysanalyysin että langattoman tiedonsiirron vaihtoehdon pohjalta sääohjatun tien kannattavuutta. Näiden laajennusten hyötykustannustarkasteluun voidaan todeta muuttavan perin- teistä analyysiä sekä niiltä osin, joilla arvostuseriä voidaan muuttaa että niin, että kahta vaihtoehtoista investoinnin toteuttamistapaa voidaan vertailla kes- kenään. Jotta hyötykustannussuhde saataisiin kannattavaksi, tulisi muuttuvi- en kustannusten tien ylläpidosta alentua merkittävästi, mikä ei ole realistinen oletus. Toisaalta kasvavat liikenteen määrät ja alenevat keskinopeudet voi- vat vähentää onnettomuusriskiä ja kasvattaa yhteiskuntataloudellisia sääs- töjä. Raportin toisessa osassa käsiteltiin perinteisen hyötykustannustarkastelun lisäksi vaihtoehtoisia lähestymistapoja hankearvioinnissa soveltaen Capital Asset Pricing Modelia (CAPM). Tämäkään tarkastelu ei muuttanut hanketta kannattavaksi, mutta paransi hyötykustannussuhdetta perinteisiin tarkaste- luihin nähden. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin lyhyesti monikriteerianalyysiä ei-taloudelliseen tarkasteluun pohjautuvana hankearviointimenetelmänä.

KW - weather controlled road

KW - investment calculations

KW - variable speed limit

KW - socio-economic profitability

M3 - Report

SN - 951-726-801-7

T3 - Tiehallinnon selvityksiä

BT - Muuttuvien nopeusrajoitusten kannattavuuden tarkastelu kaksikaistaisella tiellä. Esimerkkitapaus valtatie 7 (E18) Kotka-Pyhtää

PB - Tiehallinto

CY - Helsinki

ER -

Muuttuvien nopeusrajoitusten kannattavuuden tarkastelu kaksikaistaisella tiellä. Esimerkkitapaus valtatie 7 (E18) Kotka-Pyhtää

Abstract

Publication series

Keywords

UN SDGs

Fingerprint

Cite this