Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa

Tutkimuksen tavoitteena oli liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta-aineiston perusteella verrata nastoitettavien ja ei-nastoitettavien talvirenkaiden turvallisuusvaikutuksia. Tutkimusaineistona oli 958 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, jotka olivat tapahtuneet vuosien 1997-2012 marrasmaaliskuussa ja joissa oli ollut osallisena henkilö- tai pakettiauto. Aineisto ei sisältänyt itsemurhia, sairauskohtauksia tai nukahtamisia. Tarkastelu keskittyi kuljettajiin, joilla oli lautakunnan arvion mukaan ollut ratkaisevin vaikutus onnettomuuden syntyyn (ns. A-osallinen). Kuljettajilla oli sitä useammin ei-nastoitettavat talvirenkaat, mitä liukkaammalla kelillä onnettomuus oli tapahtunut. Marras-maaliskuussa tapahtuneissa onnettomuuksissa, joissa oli käytetty talvirenkaita, keskimäärin 10,9 % kuljettajista käytti ei-nastoitettavia talvirenkaita. Talvikeleillä näitä renkaita käytti 13,6 %, talvikeleihin sisältyvillä jääkeleillä 17,2 % ja paljailla jääkeleillä 23,2 %. Ei-nastoitettavat talvirenkaat olivat nastoitettaviin verrattuna useammin huonokuntoisia. Lisäksi ei-nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet syyllistyivät useammin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h ylinopeuksiin. Toisaalta ei-nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet olivat suhteellisesti kokeneempia kuljettajia. Onnettomuusmääriä rengastyyppien yleisyyteen vertaamalla arvioitiin, että pelkästään ei-nastoitettavia renkaita käyttämällä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä vuodessa olisi lisääntynyt keskimäärin yhdeksällä. Vaikutus ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Kokonaisuutena arvioitiin, että jäisillä keleillä ei-nastoitettavilla renkailla kuolemaan johtavien liikenneonnettomuuksien riski on suurempi kuin nastoitettavilla renkailla. Riskierojen tarkka arvioiminen on kuitenkin vaikeata yksityiskohtaisten altistustietojen puuttuessa.